Riittääkö aika, riittävätkö rahat? - tutkimus verkko-opetuksen työmääristä ja -kustannuksista

Verkko-opetustakäsittelevässä materiaalissa pohditaan usein verkko-opetuksesta opiskelijalle aiheutuvia kustannuksia, kun taas verkko-opetuksen toteuttajaosapuolelle aiheutuvat kustannukset jäävät vähemmälle huomiolle tai kokonaan huomiotta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää verkko-opetuksen toteuttajaosapuolelle (esim. opettaja, työryhmä, yliopisto tms. organisaatio) aiheutuvia työmääriä ja niistä syntyviä kustannuksia. Tutkimusaineistona käytetään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toteutettuja verkkokursseja tekniikan, kauppatieteen, kielten opetuksen sekä yleisten oppimista tukevien kurssien osalta.Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: kuinka eri tyyppisten verkkokurssien kustannuksetkertyvät ja mitkä tekijät aiheuttavat kustannuksia. Tutkimuksen tärkeimpinä tuloksina voidaan esitt��ä, että: 1. Tutkittujen verkkokurssien hinnat näyttäisivät työkustannusten osalta jäävän alle 1000 ¤:n, samoin kokonaistyömäärät jäävät alle 50 työpäivän. 2.Runsaasti työtä vaatineissa verkkokursseissa on enimmäkseen panostettu kurssin ulkoasun suunnitteluun ja materiaalituotantoon. Sen sijaan esim. opiskelijoiden ohjauksessa ei havaittu merkittävämpää panostusta kuin muissakaan tapauksissa. 3. Karkeasti tulkiten voidaan sanoa, että jo pienellä panostuksella voidaan saada aikaan uudistuksia, jotka hyödyttävät opettajaa ja tehostavat hänen ajankäyttöään. Tämä voi tapahtua myös päinvastoin, eli opettaja voi panostaa hyvinkin paljon verkko-opetukseen saavuttamatta kuitenkaan tavoittelemaansa hyötyä. Tutkimuksen painopiste on verkkokurssien vaatimien työmäärien sekä -kustannusten selvittämisessä sekä analysoinnissa. Raportissa muistutetaan, että kustannustehokkuusajattelun rinnalla tulee kuitenkin pitää mielessä koulutuksen laatuun liittyvät näkökulmat. Kursseja suunniteltaessa on syytä muistaa, etteivät alhaiset kokonaiskustannukset ole ainoa tavoitetila, vaan että tasapaino koulutuksen kustannusten ja laadun kanssa on säilytettävä.

Mielipiteitä LTY: n kirjastosta - Kyselyraportti

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjastossa suoritettiin maaliskuussa 2003 asiakaskysely, jonka tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden mielipiteitä kirjastosta, sen palveluista ja mahdollisista kehittämiskohteista. Kysely lähetettiin 731 työntekijälle ja 576 opiskelijalle. Vastausprosentiksi saatiin 16%. Vastausten perusteella kirjastossa käytiin keskimäärin muutaman kerran kuukaudessa. Yleisimmin kirjastossakäytiin lainaamassa kirjastomateriaalia, etsimässä tietoa tai lukemassa lehtiä.Kirjaston tiloihin oltiin suurelta osin tyytyväisiä. Suurimmaksi tilaa koskevaksi ongelmaksi vastaajat kokivat hyllyjärjestyksen epäselvyyden sekä opiskeluun tarkoitetun tilan puutteen. Kirjaston tarjoamista palveluista ja aineistoista käytettiin eniten kirjojen lainausta (92%), lehtikiertoa (henkilökunnalle suunnattupalvelu, 73%), tiedonhakua kirjaston lehdistä ja kirjoista (70%) sekä käsikirjastoa (67%). Vastaajista 1% ei ollut käyttänyt kirjaston aineistoja ja palveluita. Kirjojen lainaus, kirjaston oma Wilma- tietokanta, verkkotietokannat ja kirjojen varaus koettiin tärkeimmiksi kirjaston palvelumuodoiksi. Wilma- tietokanta osoittautui myös hyödyllisimmäksi tietolähteeksi vastausten perusteella. Mielikuvakirjastosta oli vastaajien mielestä yleisesti myönteinen tai melko myönteinen. Tietoa hakevat vastaajat olivat useimmiten saaneet hakemansa tiedon LTY: n kirjastosta. Kyselyssä vastaajille annettiin myös mahdollisuus esitt��ä toiveita, minkälaisia palveluita he kaipaavat, sekä minkälaisia ongelmia he kokevat liittyen kirjaston palveluihin.

Turbokonetekniikan seminaari, kevätlukukausi 2003

Tämä opetusmoniste koostuu turbokonetekniikan seminaarin lukuvuonna 2002-2003 suorittaneiden perus- ja jatko-opiskelijoiden laatimista seminaariesitelmistä. Opetusmoniste koostuu seuraavista osista: Jani Ikonen: Materiaalin valinta kaasuturbiinin turbiiniin huomioiden uusimmat materiaalit. 20 sivua. Ikonen esitt��ä työssään katsauksen materiaalien valintaan kaasuturbiinissa, korkean lämpötilan materiaalien tulevaisuudennäkymiin,korroosiolta ja korkeilta lämpötiloilta suojaaviin pinnoitteisiin sekä joihinkin teollisuuskaasuturbiinien komponenttien valmistusmenetelmiin. Jouni Ritvanen: Värähtelymittaukset ja niiden tulkinta. 19 sivua. Kaikki laitteet värähtelevät käydessään. Värähtelyä aiheutuu yleensä epätasapainosta, valmistus- tai asennusvirheistä sekä kuluneista tai muuten vaurioituneista osista. Ritvanen tarkastelee työssään värähtelyä, värähtelyn mittausta ja tuloksien tarkastelua. Jarkko Vanhanen: Vaaka-akselisen 3 MW:n tuuliturbiinin siipien perussuunnittelu Utön olosuhteisiin, 18 sivua Vanhanen mitoittaa työssään 3 MW:n tuulivoimalan Utön ulkosaariston olosuhteisiin. Tuuliturbiini on vaaka-akselinen ja 3 siipinen. Mitoituksessa käytetään Schmitzin menetelmää joka on tarkempi kuin Betzin kriteeri. Weibull-jakauman avulla lasketaan mitoituksella saadun turbiinin teho eri kuukausina. Lisäksi tarkastellaan huipun käyttöaikaa ja tuotettua energiamäärää. Jani Keränen:Kolmidimesionaalinen siipisolavirtaus aksiaaliturbiinissa. 12 sivua. Keränen käsittelee työssään kolmidimensionaalista virtausta aksiaalisessa turbokoneessa. Työssä luodaan kuva toisiovirtauksen pääkomponentteihin: hevosenkenkäpyörteeseen,kanavapyörteeseen, kulmapyörteisiin ja jättöreunapyörteisin. Työssä selitetään kyseisten pyörteiden aiheuttamien häviöiden alkuperää ja tuodaan esille joitain keinoja, joilla pyörteilyä hallitaan. Lisäksi aihetta on käsitelty suppeasti myös numeerisen virtauslaskennan (CFD:n) kannalta. Teemu Turunen-Saaresti: Radiaalikompressorin ajansuhteen tarkka CFD-laskenta. 15 sivua. Turunen-Saaresti on seminaarityössään laskenut ajansuhteen tarkalla CFD-laskennalla radiaalikompressorinkahdessa eri toimintapisteessä. Lasketut toimintapisteet ovat suunnittelupiste ja toimintapiste lähellä tukkeumaa. Ajansuhteen tarkassa laskennassa mallinnetaan koko kompressori ja kytketään pyörivät ja paikallaan olevat osat toisiinsa liukuhilatekniikan avulla. Laskettuja arvoja verrataan Virtaustekniikan laboratoriossa kyseisestä kompressorista tehtyihin mittaustuloksiin.

De la stratification sociale à la mobilité : une analyse du positionnement professionnel perçu

Avant-propos : De nombreuses études ont été réalisées sur les inégalités factuelles des structures sociales, comprenant aussi bien l'aspect statique de la stratification sociale que l'aspect dynamique de la mobilité sociale (voir par exemple Levy et Suter, 2002, Lemel, 1991, Erikson et Goldthorpe, 1992, Esping-Andersen, 1993). Par contre, les recherches portant sur la perception, par les acteurs, des inégalités des structures sociales sont en comparaison peu nombreuses en ce qui concerne les représentations de la stratification sociale (Levy et al., 1997, Lorenzi-Cioldi et Joye, 1988, Coxon, Davies et Jones, 1986, Zwicky, 1989) et presque inexistantes dans le cas des représentations de la mobilité sociale (Attias-Donfut et Wolff, 2001). La présente recherche se propose d'étudier simultanément la perception de la stratification sociale et de la mobilité sociale intragénérationnelle par les acteurs en intégrant le caractère multidimensionnel du système d'inégalités. Elle défend la thèse fondamentale d'une double origine des inégalités perçues, qui participeraient à la fois d'aspects macrosociaux et mésosociaux de la stratification sociale, les premiers portant sur la structure sociale dans son ensemble, les seconds sur une partie seulement de celle-ci (voir par exemple Kelley et Evans, 1995, Levy, 2002). Dans une perspective systémique, on se trouverait, à côté de la structure macrosociale, en présence de sous-systèmes mésosociaux, de portée restreinte. La perception de la stratification sociale dépendrait alors du cadre de référence adopté par les acteurs, selon qu'il porte sur le système dans son ensemble ou sur un sous-système. Un des objectifs de cette recherche sera d'établir que la pertinence des cadres de référence macrosocial et mésosocial est étroitement liée à la lecture statique ou dynamique de la stratification sociale. Dans le cas statique, celui du positionnement, les représentations sociales s'articuleraient autour des inégalités macrosociales, tenant compte du système dans son ensemble, tandis que dans le cas dynamique, celui de la mobilité ou de l'évolution du positionnement, les inégalités mésosociales, propres aux sous-systèmes, l'emporteraient. D'une part, la perception du positionnement social dépendrait de l'insertion de l'acteur dans la structure sociale, comprise dans son ensemble, et reproduirait les inégalités factuelles macrosociales, telles qu'elles apparaissent par exemple au travers des catégories socioprofessionnelles. D'autre part, la perception du parcours de mobilité ? conservation, amélioration ou dégradation de la position perçue ? resterait indépendante des changements macrosociaux de l'insertion, mais relèverait avant tout de déterminants propres à l'environnement social immédiat de l'acteur. L'environnement de l'acteur, en tant qu'il s'inscrit dans une partie restreinte de la structure sociale, permettrait de saisir les inégalités mésosociales. L'expérience, par les acteurs, de ces deux aspects de la structure sociale conduirait à la mise en place de deux types d'inégalités perçues irréductibles les unes aux autres dans la mesure où le système macrosocial et les sous-systèmes mésosociaux présentent une certaine autonomie. Cette autonomie peut être vue d'une part en rapport avec l'importance propre des organisations de nature mésosociale - en particulier les entreprises - dans les sociétés contemporaines (Sainsaulieu et Segrestin, 1986, Perrow, 1991), d'autre part en relation avec l'hétérogénéité que ces dernières induisent en termes de segmentation du marché de l'emploi (Baron et Bielby, 1980). Dans une large mesure, les organisations intermédiaires se distinguent ainsi de la structure sociale prise dans son ensemble: plutôt que de reproduire les inégalités macrosociales, elles constitueraient des systèmes d'inégalités indépendants, notamment quant à la régulation des parcours professionnels (Bertaux, 1977). Ainsi, la perception de la structure sociale ne se réduirait pas aux seuls facteurs macrosociaux, mais dépendrait, en l'absence d'un modèle d'organisation mésosocial unique, de la diversité des structures intermédiaires. On peut d'ailleurs supposer que la prise en compte des organisations mésosociales est susceptible de pallier la faiblesse des explications classiques en termes macrosociologiques, relevées par les tenants des thèses avançant le déclin du pouvoir structurant de la stratification sociale ou du travail (voir Levy, 2002 et, sur les thèses citées, par exemple Beck, 1983, Matthes, 1983, Berger et Hradil, 1990, Clark et Lipset, 1991). En effet, dans la mesure où l'acteur serait plus souvent confronté aux structures de son environnement social immédiat plutôt qu'à la structure sociale dans son ensemble, la perception pourrait dépendre en premier lieu de facteurs mésosociaux, susceptibles de supplanter ou, à tout le moins, d'atténuer l'effet des facteurs macrosociaux. Une telle approche permet de conserver une lecture structurelle de la perception du positionnement en enrichissant la relation classique entre structure macrosociale et acteur d'une composante mésosociologique, évitant ainsi le recours à une explication culturelle ad hoc Dès lors, la principale question de recherche s'adresse au lien entre structure sociale factuelle et structure sociale perçue. Dans la perspective statique du positionnement, l'effet des structures mésosociales serait tel qu'il se superposerait à la détermination macrosociale de la perception, sans pour autant subvertir la hiérarchie des positions induites par les catégories socioprofessionnelles. Dans la perspective dynamique, en revanche, les changements liés à l'insertion mésosociale peuvent l'emporter sur l'immobilité ou la mobilité définies en termes macrosociologiques. D'une part, en supposant que les plans mésosocial et macrosocial agissent de manière plus ou moins autonome sur la perception, l'amélioration, la conservation ou la dégradation de la position ne coïncide pas nécessairement selon ces deux plans. D'autre part, l'ampleur de la mobilité perçue due à l'écart entre le positionnement mésosocial passé et actuel peut dépasser celle qui est liée à la mobilité macrosociale, surtout si cette dernière est de faible distance. Le passage de la perspective statique à la perspective dynamique peut dès lors être vu comme un moyen de faire apparaître le rôle fondamental joué par les structures mésosociales au sein de la stratification sociale. L'orientation de la recherche consistera d'abord à mettre en évidence, par-delà les différences macrosociales des représentations des positions professionnelles, les variations de la perception au sein des catégories socioprofessionnelles. Ces étapes montreront, à différents égards, que les représentations se singularisent en relation avec l'insertion mésosociale de l'acteur. On verra également que la perception de la mobilité échappe à une détermination macrosociale, mais qu'elle présente une cohérence mésosociale certaine. Ces résultats, insistant sur la prise en compte des structures mésosociales, nous amèneront enfin à un examen systématique des déterminants de la perception du positionnement et du parcours de mobilité, mettant en oeuvre une variété de facteurs explicatifs dépassant un cadre d'analyse purement structurel. La recherche débute par une discussion de la place qui revient à une étude des représentations du parcours professionnel dans le champ des travaux sur la stratification et la mobilité sociale, en particulier sa justification théorique et empirique, et la formulation des hypothèses de recherche (chapitre 1). Elle se poursuit par la présentation de l'échantillonnage et des variables utilisées (chapitre 2). Le traitement des hypothèses de recherche fait l'objet de trois chapitres distincts. Chaque hypothèse s'accompagne, en plus des développements liés à son examen, d'une introduction et d'une conclusion spécifiques. Le premier (chapitre 3) porte sur la perception de la stratification sociale des positions professionnelles, le second (chapitre 4) sur la perception du parcours de mobilité et le troisième (chapitre 5) sur les déterminants sociologiques de la perception des inégalités liées au positionnement et à la mobilité professionnels. Enfin, au traitement des hypothèses fait suite la conclusion de la recherche (chapitre 6).

Osa 2: Posteri : tuntosarvet pystyssä -erityistuen tarpeessa olevan lapsiperheen tunnistaminen

Opinnäytetyömme on kaksiosainen. Ensimmäinen työ oli osa Lapsiperheiden terveyden edistäminen -projektia, joka oli Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadian lisäksi toinen tutkimuksen toimeksiantaja. Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata terveydenhoitajien käyttämiä menetelmiä erityistuen tarpeessa olevan lapsiperheen tunnistamisessa sekä tunnistamisen esteitä ja vaikeuksia. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta terveydenhoitajaa ja analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimustuloksien mukaan terveydenhoitajat käyttivät työssään erityistuen tarpeen tunnistamisessa tiedonhankintamenetelmiä, tunneperäisiä menetelmiä ja tunnistamisen apumenetelmiä. Tunnistamisen esteet ja vaikeudet jakautuivat asiakaslähtöisiin, työntekijälähtöisiin ja ulkoisista tekijöistä johtuviin ongelmiin. Lapsiperheiden erityistuen tarpeen tunnistaminen koettiin haasteellisena. Varhainen tunnistaminen edellytti tulosten mukaan hyviä menetelmiä, riittäviä resursseja ja laaja-alaista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Opinnäytetyömme toinen osa toteutui posterina, jonka sisältö muodostui ensimmäisen opinnäytetyön tutkimustuloksista ja varhaisen tunnistamisen edellytyksistä. Koko sisältö perustuu ensimmäisessä opinnäytetyössä esiin nousseeseen tietoon. Posteri esitt��ä työn tulokset selkeässä muodossa ala- ja yläkategorioiden avulla. Lisäksi posteriin on tiivistetty opinnäytetyömme tulosten mukaiset varhaisen tunnistamisen edellytykset. Posteri tehtiin yhteistyössä graafisen alan ammattilaisen kanssa ja oli esillä Terveydenhoitajakoulutuksen kehittämispäivässä. Tarkoituksena oli esitellä valmistuville tai aloitteleville terveydenhoitajille ensimmäisen opinnäytetyömme tuloksia ja tuoda heille aiheesta myöhemmin hyödynnettävää tietoa. Posteria voi hyödyntää myös terveysviestinnän välineenä. Sen sisältö voi toimia ajatusten ja lisäkeskustelun herättäjänä sekä auttaa tulevia terveydenhoitajia kiinnittämään huomiota neuvolatyössä erityistuen tarpeen varhaiseen tunnistamiseen.

Caracterização fenológica da goiabeira 'Pedro Sato' sob diferentes épocas de poda

O cultivo da goiabeira na região de Lavras-MG, vem tendo grande importância, porém não há uma oferta freqüente durante o ano, concentrando muitas vezes a produção em um único período. A prática de podas escalonadas é fundamental para auxiliar o produtor a colher frutos em praticamente todos os meses do ano. Visando a esse escalonamento, objetivou-se a caracterização fenológica da goiabeira 'Pedro Sato', em quatro épocas de poda (setembro, e dezembro de 2003, março e junho de 2004). Foram utilizadas dez plantas, com quatro anos de idade, para cada época de poda. O delineamento foi de blocos casualizados, onde em cada planta foram marcados doze ramos, avaliando-se semanalmente os dados sobre os estádios fenológicos. Com as mensurações, foi possível estabelecer a indicação das diferentes fenofases da cultura, sendo a duração entre a poda e o início da brotação de 30,8 a 39,2 dias; poda ao florescimento de 68,6 a 133 dias; da abertura da flor (floração plena) à maturação do fruto de 118,3 a 148,4 dias; e o ciclo poda à colheita foi em média de 214,2, 211,4, 247,8 e 237,3 dias para as podas realizadas em setembro, dezembro, março e junho.

Caracterização física e química de melão durante o seu desenvolvimento

O objetivo deste trabalho foi estudar algumas alterações físicas e químicas durante o desenvolvimento de frutos de melão de quatro cultivares. Para isto foram plantadas quatro cultivares de melão na área experimental do Departamento de Ciências Vegetais da Universidade Federal Rural do Semi-Árido - UFERSA, onde foram monitorados os períodos da antese. O delineamento experimental foi em blocos completos casualizados, com três repetições, em esquema de parcela subdividida. As parcelas foram constituídas pelas cultivares de melão ('AF 1749', Hy-Mark, Rochedo e Caipira) e as subparcelas pelas idades dos frutos (14; 21; 28; 35 e 42 dias após a antese). Quatro frutos por subparcela foram colhidos nestas idades e foram analisados quanto à massa média, firmeza, sólidos solúveis, acidez total, vitamina C e pH. Verificou-se interação significativa entre os fatores estudados (idades x cultivares) para massa média dos frutos, firmeza de polpa, acidez total, pH, vitamina C e sólidos solúveis. A massa dos frutos, firmeza, sólidos solúveis, pH e Vitamina C aumentaram, e a acidez diminuiu durante o desenvolvimento dos frutos.

Qualidade de goiabas 'Paluma' minimamente processadas tratadas com 1-metilciclopropeno

O objetivo deste trabalho foi determinar os efeitos do 1-MCP na qualidade de goiabas 'Paluma' minimamente processadas, armazenadas a 3ºC. O delineamento estatístico utilizado foi o inteiramente casualizado, em esquema fatorial 3 x 5, com 3 repetições, em que o primeiro fator correspondeu aos tratamentos: testemunha, aplicação de 1.000nL.L-1 de 1-MCP sobre o fruto intacto, antes do corte, e aplicação de 1.000nL.L-1 de 1-MCP no produto processado. O segundo fator foi o tempo de armazenamento (0; 3; 6; 9 e 12 dias) a 3ºC. Cada parcela foi composta por 10 metades. O 1-metilciclopropeno (1-MCP) não afetou a qualidade de goiabas 'Paluma' minimamente processadas e armazenadas a 3ºC, durante 12 dias, na concentração e no período de exposição estudados.

The impact of a register on the management of neonatal cooling in Switzerland.

BACKGROUND: Therapeutic hypothermia following hypoxic ischaemic encephalopathy in term infants was introduced into Switzerland in 2005. Initial documentation of perinatal and resuscitation details was poor and neuromonitoring insufficient. In 2011, a National Asphyxia and Cooling Register was introduced. AIMS: To compare management of cooled infants before and after introduction of the register concerning documentation, neuromonitoring, cooling methods and evaluation of temperature variability between cooling methods. STUDY DESIGN: Data of cooled infants before the register was in place (first time period: 2005-2010) and afterwards (second time period: 2011-2012) was collected with a case report form. RESULTS: 150 infants were cooled during the first time period and 97 during the second time period. Most infants were cooled passively or passively with gel packs during both time periods (82% in 2005-2010 vs 70% in 2011-2012), however more infants were cooled actively during the second time period (18% versus 30%). Overall there was a significant reduction in temperature variability (p < 0.001) comparing the two time periods. A significantly higher proportion of temperature measurements within target temperature range (72% versus 77%, p < 0.001), fewer temperature measurements above (24% versus 7%, p < 0.001) and more temperatures below target range (4% versus 16%, p < 0.001) were recorded during the second time period. Neuromonitoring improved after introduction of the cooling register. CONCLUSION: Management of infants with HIE improved since introducing the register. Temperature variability was reduced, more temperature measurements in the target range and fewer temperature measurements above target range were observed. Neuromonitoring has improved, however imaging should be performed more often.

Konserttiohjelma 1900 : Det finske filharmoniske orkester

Kjøbenhavn 1900

Konserttiohjelma 1892-04-28 - Program

Helsingfors 1892

Konserttiohjelma 1914-03-04 - Ohjelma

Helsinki 1914

Konserttiohjelma 1914-03-08 - Ohjelma

Helsinki 1914

Konserttiohjelma 1914-01-12 - Ohjelma

Helsinki 1914

Konserttiohjelma 1914-02-23 - Ohjelma

Helsinki 1914