Förväntningar på Bibliotek 2.0

Abstrakti

DEVELOPING SOCIAL CAPITAL WITHIN COMPANIES THROUGH ENTERPRISE 2.0

Whereas external social media has been studied, hyped and integrated into companies´ strategies, an insignificant concentration has been put on internal social solutions, which companies provide increasingly to their personnel. An enterprise focusing solely on the benefits of external social media might end up underestimating the true potential embedded in social business. The purpose of this thesis was to examine how social collaboration can be depicted as a structuration process in an Enterprise 2.0 environment. Furthermore, this thesis sought to reveal the benefits, challenges and possibilities of social business. This thesis focused on researching Enterprise 2.0 at the workplace. The studied Enterprise 2.0 solution was IBM Connections. The qualitative research methodology was an extensive case study. Three companies took part into this thesis and all in all 12 employees were interviewed. Additionally, seven IBM Social Business Experts were interviewed in order to receive a better understanding of the phenomenon. Three research questions were designed to fulfill the purpose of this thesis. The research questions were: 1. How are the dimensions of social capital structured through collaboration? 2. How does agency form in Enterprise 2.0? 3. How does social collaboration emerge as a result of the interplay between agency and dimensions of social capital in an Enterprise 2.0 environment and creates outcomes such as trust, identification and knowledge? The main research findings indicate that social collaboration increases trust, identification and knowledge by giving employees more capabilities to do their work. Consequently, social collaboration increases company performance by making individuals and groups more effective. The support of top management is crucial in making Enterprise 2.0 successful, because it is more a cultural than a technological change. Power agency, the lack of top management support and old established work ways such as email and databases work as barriers to social collaboration.

ETS4-ohjelma : opetusaineisto oppilaitoksille englanninkielinen versio 2.0 uudistettu

KNX koulutuspaketti oppilaitoksille versio 1.0 suomenkieliseen ETS-ohjelmaan

ETS4-ohjelma: opetusaineisto oppilaitoksille englanninkielinen versio 2.0 uudistettu

http://www.peda.net/veraja/prakticum/teknik/mf/knx-koulutuspaketti

ETS4-ohjelma: opetusaineisto oppilaitoksille suomenkielinen versio 2.0 uudistettu

http://www.peda.net/veraja/prakticum/teknik/mf/knx-koulutuspaketti

RDA and Linked Data

Gordon Dunshiren esitys Kuvailupäivillä 25.3.2014 Helsingissä.

AOD 2.0: A category based submission add-on for DSpace 4.0

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Effect of a selective nonsteroidal anti-inflammatory inhibitor of cyclooxygenase-2 on the small bowel of rats

The pathogenesis of nonsteroidal anti-inflammatory drug (NSAID) enteropathy is a complex process involving the uncoupling of mitochondrial oxidative phosphorylation and inhibition of cyclooxygenase (COX). Rofecoxib, a selective inhibitor of COX-2, has shown less gastric damage, but the same beneficial effect is not clear in the case of the small bowel. Fifty-seven male Wistar rats (250-350 g) were divided into three groups (N = 19 each) to evaluate the effect of this NSAID on the rat intestine. The groups received 2.5 mg/kg rofecoxib, 7.5 mg/kg indomethacin or water with 5% DMSO (control) given as a single dose by gavage 24 h before the beginning of the experiment. A macroscopic score was used to quantify intestinal lesions and intestinal permeability was measured using [51Cr]-ethylenediaminetetraacetic acid ([51Cr]-EDTA). The extent of intestinal lesion, indicated by a macroscopic score, was significantly lower when rofecoxib was administered compared to indomethacin (rofecoxib = 0.0 vs indomethacin = 63.6 ± 25.9; P < 0.05) and did not differ from control. The intestinal permeability to [51Cr]-EDTA was significantly increased after indomethacin (control = 1.82 ± 0.4 vs indomethacin = 9.12 ± 0.8%; P < 0.0001), but not after rofecoxib, whose effect did not differ significantly from control (control = 1.82 ± 0.4 vs rofecoxib = 2.17 ± 0.4%; ns), but was significantly different from indomethacin (indomethacin = 9.12 ± 0.8 vs rofecoxib = 2.17 ± 0.4%; P < 0.001). In conclusion, the present data show that rofecoxib is safer than indomethacin in rats because it does not induce macroscopic intestinal damage or increased intestinal permeability.

Suomea omaksuvien lasten morfologian kehitys ja siinä ilmenevät yhteydet ikäpisteiden 2;0 ja 3;6 välillä

Morfologialla tarkoitetaan sanojen taivuttamista ja muodostamista kielikohtaisten sääntöjen mukaisesti. Näiden sääntöjen hallinta korostuu lapsen omaksuessa suomea taivutusjärjestelmän laajuuden ja morfologisten piirteiden tärkeän semanttisen tehtävän vuoksi. Morfologian keskeisyydestä huolimatta on sen omaksumisesta tutkimusta logopedian alalta niukasti vasta viime vuosilta. Morfologian kehityksessä ilmenevien poikkeavuuksien tunnistaminen edellyttää morfologian tyypillisen kehityksen ja kunkin ikätason keskimääräisen morfologian hallinnan hyvää tuntemusta. Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena oli kuvata lapsen normaalia morfologian kehitystä ja morfologisia taitoja ikäpisteissä 2;0 ja 3;6 sekä tarkastella näiden ikäpisteiden välillä ilmeneviä mahdollisia yhteyksiä morfologian kehityksessä ja morfologian ja kielellisen kokonaistason välillä. Tutkielman aineisto koostui Varhaisen kielen kehityksen arviointimenetelmän lyhyen version normitutkimuksessa mukana olleiden perheiden 9/2010 – 1/2011 syntyneestä 26 lapsesta. Lasten morfologisia taitoja arvioitiin 2;0 vuoden iässä Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmän avulla ja 3;6 vuoden iässä Morfologiatestillä. Lasten kielellisiä taitoja 3;6 vuoden iässä arvioitiin Reynellin kielellisen kehityksen testillä. Lasten todettiin hallitsevan 2;0 vuoden iässä parhaiten nominintaivutusmuodoista genetiivin, partitiivin ja illatiivin käytön, kun taas vähiten lapset olivat tähän ikään mennessä ottaneet käyttöön elatiivia ja ablatiivia. Verbintaivutusmuodoista lapset hallitsivat parhaiten imperatiivin, kieltomuotojen, yksikön kolmannen persoonan preesensin ja imperfektin käytön ja vastaavasti heikoiten liittotempusten käytön. Tutkielman tulokset tukevat aiempia havaintoja lasten taivutusmuotojen yhdenmukaisesta omaksumisjärjestyksestä. Ikäpisteessä 3;6 lapset hallitsivat parhaiten nomineista elatiivin taivutusta, kun taas adjektiivien vertailu oli vielä verrattain hankalaa. Lasten preesens- ja imperfektimuotoisten verbimuotojen hallinta 3;6 vuoden iässä oli keskenään lähes saman tasoista. Aiemmin ei suomen kielessä ole tutkittu morfologisten taitojen yhteyttä tämän tutkielman tavoin ikäpisteiden 2;0 ja 3;6 välillä, joten tutkielma antaa uutta tietoa morfologisten taitojen kehityksessä ilmenevistä yhteyksistä. Tutkielman tulosten mukaan lasten morfologian kehityksessä ilmeni ikäpisteiden 2;0 ja 3;6 välillä yhteyksiä sija- ja preesenstaivutuksessa sekä morfologiaa kokonaisuutena tarkasteltaessa. Myös morfologisten ja kielellisten kokonaistaitojen välillä ilmeni yhteyksiä 3;6 vuoden iässä. Sen sijaan varhaisten morfologisten taitojen ja kielellisen kokonaistason välillä ei ilmennyt yhteyttä.

1.° Collectio juris veteris canonici juxta rerum ordinem distributa et ex canonibus Conciliorum et summorum Pontificum epistolis Decretalibus concinnata : praemittitur notitia provinciarum et civitatum Imperii Romani. — 2.° Epistola formata, data anno 867. — 3.° Capitulatio de nominibus regionum ; sive notitia provinciarum Imperii Romani. — 4.° Epistola Gregorii ad Anatolium, Diaconum Constantinopolitanum. — 5.° Fragmentum Decreti cujusdam Papae, de pace. — 6.° Felicis, Papae, epistola ad Episcopos Aegypti

Colbertinus