Luovuus yrittäjyyskasvatuksen haasteena

Luovuus opiskelijoiden näkökulmasta -tapaustutkimus.

Kirjallisuutta

Kirjallisuusarvostelu

Kirjamessujen antia

Kirjallisuusarvostelu

Kirjallisuutta

Kirjallisuusarvostelu

Kiltteys on elämäntaitoa

Kirjallisuusarvostelu

Paikkaan sidottujen sosiaalisten arvojen käyttö metsäsuunnittelussa : tapaustutkimus UPM-Kymmenen metsissä Hyrynsalmella

Seloste artikkelista: Kangas, A., Haapakoski, R. & Tyrväinen, L. 2008. Integrating place-specific social values into forest planning - Case of UPM-Kymmene forests in Hyrynsalmi. Silva Fennica 42 (5) : 773-790.

Ilmastonmuutoksen ja hyönteisherbivorian vaikutukset rauduskoivun kasvuun ja lehtien ominaisuuksiin

Seloste väitöskirjasta: Huttunen, L. 2008. Effects of climate change and simulated herbivory on growth responses and leaf characteristics of silver birch (Betula pendula) seedlings. Dissertationes Forestales 76.

Onko metodilla väliä? : kokemuksia organisaation kehittämisen arvioinnista

Artikkelissa tarkastellaan työministeriön alaisen TYKES-ohjelman Osaamisen johtamisen oppimisverkosto-hankkeen TOIVO:n (Työelämän osaamisen ja ihmisten oppimisverkosto) vaikutuksia kolmessa hankkeeseen osallistuneessa työorganisaatiossa.

Kyse on oppimisesta!

Kirjallisuusarvostelu

Sukupuolikonflikti kunnissa

Kirjallisuusarvostelu

Autonomian ajan loppupuolen jumaluusopin ylioppilaiden aktiivit kristillis-kansallista paikkaansa jäsentämässä

Kirjallisuusarvostelu

Kalewala taikka wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista. 1 osa

Elias Lönnrot (1802-1884) oli lääkäri, suomen kielen professori, Suomen kirjakielen kehittäjä, kansanrunouden tunnetuksi tekijä ja ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden toimittaja (ks. kohde 201). Lönnrot julkaisi Suomen kansalliseepokseksi muodostuneen Kalevalan ensimmäisen laitoksen vuonna 1835. Jälkipolville tuttu ja kouluopetuksessa käytetty Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi myöhemmin, vuonna 1849. Lönnrot oli liikkunut runonkeruumatkoilla Itä-Suomessa ja Vienan-Karjalassa vuosien 1831-1834 aikana, välillä kuitenkin hoitaen lääkärin tointaan. Lönnrotin tutkimusmatkoja ja julkaisutoimintaa rahoitti vuonna 1831 perustettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Lönnrot järjesteli kuulemiaan ja keräämiään lauluja Väinämöisestä, Ilmarisesta ja Lemminkäisestä sikermiksi, kunnes hän päätti yhdistää runot vanhoista sankareista yhdeksi kokonaisuudeksi. "Runokokouksen" käsikirjoituksen jo valmistuttua Lönnrot onnistui vielä tapaamaan maineikkaan laulajan, Latvajärven Arhippa Perttusen, joka lauloi hänelle kolme päivää yhtä päätä runojaan. Tämän jälkeen Lönnrot suoritti toimitustyönsä vielä uudelleen ennen Kalewalan ensimmäisen osan julkaisemista.