Andrea Oberhuber, Alexandra Arvisais et Marie-Claude Dugas, dir., Fictions modernistes du masculin-féminin : 1910-1940

Compte rendu de OBERHUBER, Andrea, Alexandra ARVISAIS et Marie-Claude DUGAS (dir.), Fictions modernistes du masculin-féminin : 1910-1940, Presses universitaires de Rennes, 2016, 314 p. (ISBN : 978-2-7535-4884-8)

Claude-Nicolas Ledoux et la ville "utopique" d'Arc-et-Senans

Mémoire numérisé par la Direction des bibliothèques de l'Université de Montréal.

Métamorphose et écriture autobiographique dans Aveux non avenus de Claude Cahun

Mémoire numérisé par la Direction des bibliothèques de l'Université de Montréal.

Andrea Oberhuber, Alexandra Arvisais et Marie-Claude Dugas, dir., Fictions modernistes du masculin-féminin : 1910-1940

Compte rendu de OBERHUBER, Andrea, Alexandra ARVISAIS et Marie-Claude DUGAS (dir.), Fictions modernistes du masculin-féminin : 1910-1940, Presses universitaires de Rennes, 2016, 314 p. (ISBN : 978-2-7535-4884-8)

La «Relación de lugares y pueblos donde se saca la grana de la Ciudad de Cholula » (México) de 1600. Alcance y contenido

Asturias ha sido una región emigrante y América uno de los destinos más buscados por muchos de los asturianos emigrantes desde tiempos de la Edad Moderna. Fruto de esas migraciones, los archivos nobiliarios asturianos albergan algunos documentos que hacen referencia explícita al territorio americano o a las estancias de asturianos en América. En este trabajo se pretende dar a conocer un documento «americano» que hace referencia exclusiva a un territorio de América, la ciudad de Cholula (México) y que se conserva descontextualizado en un fondo nobiliario del occidente de Asturias. En él se hace una descripción cuantitativa y cualitativa del número de nopales y su cultivo en la Cholula del siglo XVI. Se realiza también un análisis de la naturaleza del documento como fuente histórica en relación con el fondo documental en el que se custodia y se contrasta con obras contemporáneas.

Kulttuurimaiseman syntyvaiheita Ala-Satakunnasta. Köyliönjärven kansallismaiseman kehittyminen 1600-1800-luvuilla Karhian ja Kankaanpään kylissä

Karhian ja Kankaanpään kylien muodostama jakokunta on 1600-1800-luvuilla muodostanut talonpoikaisen Köyliön muun pitäjän kuuluessa Köyliön kartanoiden alaisuuteen. Tutkimus keskittyy tämän kyläalueen maisemahistoriaan tarkastellen omistussuhteita ja maanjakoa. Tarkastelut on tehty pääosin 1700-lukuisten karttojen ja isojaon toimitusasiakirjojen kautta. Muuna tutkimusmateriaalina on käytetty arkistolähteitä sekä 1800-luvun ja 1900-luvun alun karttamateriaalia. Osana tutkimusta olen asemoinut yli 100 kartanosaa koordinaatistoon. Kylien asutus oli vielä 1600-luvulla keskittynyt vanhoille kylätonteille. Tutkimuksessa on tarkasteltu talojen ja asutuksen siirtymistä pois kylätonteilta 1700- ja 1800-lukujen aikana. Karhian vanha kylätontti autioitui 1800-luvun loppuun mennessä. Kankaanpään vanhalla kylätontilla tilakeskusten määrä väheni yhdeksästä kolmeen vastaavana ajanjaksona. Kylätonttien autioitumiseen vaikutti isojaon lisäksi hetkelliset omistusten keskittymiset. Tutkimuksessa havaitsin talonpoikaisen Köyliön olleen 1600- ja 1700-luvuilla uhattuna säätyläisten omistusten lisääntyessä kylässä. Aiemmassa historiankirjoituksessa romantisoitu talonpoikainen Köyliö ei ollutkaan niin itsenäinen kuin oli annettu ymmärtää. Uutena faktana havaitsin suurimman osan kylien taloista kuuluneen 1651-1679 Loimaan vapaaherrankunnan läänitykseen, joka osaltaan on estänyt Köyliön kartanon perintörälssin laajemman leviämisen alueelle. Kankaanpäähän muodostettiin 1700-luvun vaihteessa ratsutila, joka oli osin säätyläisten omistama. Pääosa kylän muista tiloista oli tämän rusthollin augmentteina käytännössä läänitetty ratsutilallisille. Talonpoikainen omistus vahventui ja keskittyi 1800-luvulla. Köyliönjärven rantaeroosion vaikutuksia alueen maisemahistoriaan tarkastellessani havaitsin Karhian kylän keskiaikaisen kylätontin ja tunnistamieni vanhimpien peltojen osin sortuneen järveen jo 1600-luvulla. Samasta syystä ennen rantaviivaa kulkenut Huovintie/Pyhän Henrikin tie siirrettiin isojaon yhteydessä karkaisemaan vanhan kylävainion pitkät peltosarat. Rantaeroosio saattaa selittää myös tämän pitkään viljellyn alueen arkeologisten löytöjen vähäisyyden. Tutkimuksen tavoitteena on myös arvioida poikkitieteellisten tutkimusmenetelmien soveltuvuutta maiseman ja historian tutkimiseen. Tämä tutkimus on poikkitieteellinen analyysi maisema-alueesta, eräänlainen maisemahistoriallinen selvitys, jonka tavoitteena on kuitenkin olla perinteisiä selvityksiä syväluotaavampi. Opinnäytetyön tekijä on aiemmalta koulutukseltaan yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööri, jonka tutkinnossa maisemantutkimus oli sivuaineena. FM-tutkinnon sivuaineena tekijällä on Visuaalinen kulttuuri Aalto yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta.

Reproducing Women: Female Bodily Narratives and English Patriarchies, 1600-1660

During the early Stuart period, England’s return to male monarchal rule resulted in the emergence of a political analogy that understood the authority of the monarch to be rooted in the “natural” authority of the father; consequently, the mother’s authoritative role within the family was repressed. As the literature of the period recognized, however, there would be no family unit for the father to lead without the words and bodies of women to make narratives of dynasty and legitimacy possible. Early modern discourse reveals that the reproductive roles of men and women, and the social hierarchies that grow out of them, are as much a matter of human design as of divine or natural law. Moreover, despite the attempts of James I and Charles I to strengthen royal patriarchal authority, the role of the monarch was repeatedly challenged on stage and in print even prior to the British Civil Wars and the 1649 beheading of Charles I. Texts produced at moments of political crisis reveal how women could uphold the legitimacy of familial and political hierarchies, but they also disclose patriarchy’s limits by representing “natural” male authority as depending in part on women’s discursive control over their bodies. Due to the epistemological instability of the female reproductive body, women play a privileged interpretive role in constructing patriarchal identities. The dearth of definitive knowledge about the female body during this period, and the consequent inability to fix or stabilize somatic meaning, led to the proliferation of differing, and frequently contradictory, depictions of women’s bodies. The female body became a site of contested meaning in early modern discourse, with men and women struggling for dominance, and competitors so diverse as to include kings, midwives, scholars of anatomy, and female religious sectarians. Essentially, this competition came down to a question of where to locate somatic meaning: In the opaque, uncertain bodies of women? In women’s equally uncertain and unreliable words? In the often contradictory claims of various male-authored medical treatises? In the whispered conversations that took place between women behind the closed doors of birthing rooms? My dissertation traces this representational instability through plays by William Shakespeare, John Ford, Thomas Middleton, and William Rowley, as well as in monstrous birth pamphlets, medical treatises, legal documents, histories, satires, and ballads. In these texts, the stories women tell about and through their bodies challenge and often supersede male epistemological control. These stories, which I term female bodily narratives, allow women to participate in defining patriarchal authority at the levels of both the family and the state. After laying out these controversies and instabilities surrounding early modern women’s bodies in my first chapter, my remaining chapters analyze the impact of women’s words on four distinct but overlapping reproductive issues: virginity, pregnancy, birthing room rituals, and paternity. In chapters 2 and 3, I reveal how women construct the inner, unseen “truths” of their reproductive bodies through speech and performance, and in doing so challenge the traditional forms of male authority that depend on these very constructions for coherence. Chapter 2 analyzes virginity in Thomas Middleton and William Rowley’s play The Changeling (1622) and in texts documenting the 1613 Essex divorce, during which Frances Howard, like Beatrice-Joanna in the play, was required to undergo a virginity test. These texts demonstrate that a woman’s ability to feign virginity could allow her to undermine patriarchal authority within the family and the state, even as they reveal how men relied on women to represent their reproductive bodies in socially stabilizing ways. During the British Civil Wars and Interregnum (1642-1660), Parliamentary writers used Howard as an example of how the unruly words and bodies of women could disrupt and transform state politics by influencing court faction; in doing so, they also revealed how female bodily narratives could help recast political historiography. In chapter 3, I investigate depictions of pregnancy in John Ford’s tragedy, ‘Tis Pity She’s a Whore (1633) and in early modern medical treatises from 1604 to 1651. Although medical texts claim to convey definitive knowledge about the female reproductive body, in actuality male knowledge frequently hinged on the ways women chose to interpret the unstable physical indicators of pregnancy. In Ford’s play, Annabella and Putana take advantage of male ignorance in order to conceal Annabella’s incestuous, illegitimate pregnancy from her father and husband, thus raising fears about women’s ability to misrepresent their bodies. Since medical treatises often frame the conception of healthy, legitimate offspring as a matter of national importance, women’s ability to conceal or even terminate their pregnancies could weaken both the patriarchal family and the patriarchal state that the family helped found. Chapters 4 and 5 broaden the socio-political ramifications of women’s words and bodies by demonstrating how female bodily narratives are required to establish paternity and legitimacy, and thus help shape patriarchal authority at multiple social levels. In chapter 4, I study representations of birthing room gossip in Thomas Middleton’s play, A Chaste Maid in Cheapside (1613), and in three Mistris Parliament pamphlets (1648) that satirize parliamentary power. Across these texts, women’s birthing room “gossip” comments on and critiques such issues as men’s behavior towards their wives and children, the proper use of household funds, the finer points of religious ritual, and even the limits of the authority of the monarch. The collective speech of the female-dominated birthing room thus proves central not only to attributing paternity to particular men, but also to the consequent definition and establishment of the political, socio-economic, and domestic roles of patriarchy. Chapter 5 examines anxieties about paternity in William Shakespeare’s The Winter’s Tale (1611) and in early modern monstrous birth pamphlets from 1600 to 1647, in which children born with congenital deformities are explained as God’s punishment for the sexual, religious, and/or political transgressions of their parents or communities. Both the play and the pamphlets explore the formative/deformative power of women’s words and bodies over their offspring, a power that could obscure a father’s connection to his children. However, although the pamphlets attempt to contain and discipline women’s unruly words and bodies with the force of male authority, the play reveals the dangers of male tyranny and the crucial role of maternal authority in reproducing and authenticating dynastic continuity and royal legitimacy. My emphasis on the socio-political impact of women’s self-representation distinguishes my work from that of scholars such as Mary Fissell and Julie Crawford, who claim that early modern beliefs about the female reproductive body influenced textual depictions of major religious and political events, but give little sustained attention to the role female speech plays in these representations. In contrast, my dissertation reveals that in such texts, patriarchal society relies precisely on the words women speak about their own and other women’s bodies. Ultimately, I argue that female bodily narratives were crucial in shaping early modern culture, and they are equally crucial to our critical understanding of sexual and state politics in the literature of the period.

Turun kaupungin ruutukaava-alueen kartografinen kuvaaminen 1600-luvulta nykypäivään

Kaupunkikartoituksen historia alkaa Suomessa Olof Gangiuksen piirtämästä kaupunkikartasta vuodelta 1634. Tämä kartta on Suomen vanhin mittauksiin perustuva kaupunkikartta. Myöhemmin Turusta, Suomen vanhimmasta kaupungista, on julkaistu karttoja runsaasti, joista tässä työssä käsitellään kymmentä aikakaudelleen tyypillistä kuvausta vuodesta 1634 vuoteen 2011. Tutkimuksessa vertaillaan karttoja, joiden mittaustavassa tai valmistusajankohdassa on jokin tietty erikoisuutensa tai tunnusmerkkinsä. Kaikki tutkittavat historialliset kartat on oikaistu koordinaatistoon paikkatieto-ohjelmalla. Tutkimuksessa selvitetään miten koordinaatistoon oikaistut eri aikakausien kartat kuvaavat Turun ruutukaava-aluetta. Vertailussa keskitytään pääasiassa tiettyihin kohteisiin (tuomiokirkkoon, Turun linnaan, Vartiovuorenmäkeen ja Kauppatoriin), koska ne ovat löydettävissä suurimmassa osassa kartoista. Tutkimuksessa tarkastellaan tapahtuneita kaupunkikuvaamisessa tapahtuineita muutoksia vuosisatojen ajalta ja syitä niihin. Lisäksi pohditaan paikkatieto-ohjelmien hyötyjä ja haasteita historiallisiin karttoihin perustuvissa tutkimuksissa. Tutkimuksessa vertaillaan historiallisia kaupunkikarttoja retrospektiivisesti toisiinsa sekä lisäksi jokaista karttaa verrataan nykyiseen ruutukaavarakenteeseen.. Tutkimuksessa on myös selvitetty kaupunkikartoituksen historiaa laajasti. Tuloksissa esiin nousi Turun kaupungin muuttuminen maaseutumaisesta asutuskeskittymästä runsasväestöiseksi kaupungiksi. Kasvanut väestömäärä ja runsastunut rakennus- ja liikennekanta ovat muovanneet kaupunkirakennetta vahvasti ja nämä muutokset näkyvät kartoilla selkeästi. Teknologian sekä mittausvälineiden ja -tapojen kehittyminen ovat osaltaan muokanneet eri aikakauden karttoja. Tutkimuksessa selvisi karttojen mittaustulosten tarkkuuden suuri vaihtelevuus riippumatta kartan valmistusvuodesta. Aineiston vanhin kartta on virhekeskiarvoa vertaillen parempi mittaustarkkuudeltaan kuin aineiston nuorin oikaistu kartta. Tutkimustulosten perusteella Turun ruutukaava-alueella on suuri määrä kohteita, joiden kuvaaminen kartoilla on ollut tärkeää kartoitustoiminnan aloituksesta asti.

Claude Shannon: genio de la informática

Un día del año 1985 se celebraba en Brighton (Inglaterra) un simposio internacional sobre la Teoría de la Información y todo transcurría de manera normal. Una figura de complexión más bien delgada, alta y canosa, se movía nerviosamente en los pasillos. De pronto corrió la noticia de que Claude Shannon en persona se contaba entre los asistentes. La conmoción fue de tal magnitud como si, en palabras del profesor J. Mc Eliece, del Instituto Tecnológico de California (Caltech), "iNewton se hubiera aparecido en una conferencia de Física!".

Lecture by Claude Viallat, given at Florida International University, November 10, 2011

Claude Viallat talks about his early life and shares the stories behind some of his newer works. Introduction by Carol Damian.

A kingdom near lost: English military recovery in Ireland, 1600-03

Ireland was rarely a peaceful realm for Elizabeth I, but Hugh O’Neill, Earl of Tyrone and his allies brought the edifice of English power in Ireland to the brink of collapse. The war in Ireland at the end of the sixteenth century devoured money, lives and reputations at a prodigious rate. However seven years of Irish success ended when in 1600 the Queen appointed Charles Blount, Lord Mountjoy as Lord Deputy. Success replaced failure, but only after the new Lord Deputy transformed English strategy and rebuilt the army into an instrument fit for purpose.

Two films by Jean-Claude Bustros

Jean-Claude Bustros’ La queue tigrée d’un chat comme un pendentif de pare-brise (1983-1989) and Zéro Gravité (1990) mark an ethical endpoint of the scientific revolution so critical to growing up in the 60s and 70s, when the triumph of scientific thinking delivered both a trip to the moon and the atom bomb, all colonized and framed by an American voice and all part of the re-processed content available in these films.

OS SENTIDOS DA FRONTEIRA A PARTIR DA DISCUSSÃO TERRITORIAL EM CLAUDE RAFFESTIN

A discussão sobre território em Claude Raffestin é o tema desta comunicação. Nela buscaremos discuti-lo não só centrado na perspectiva do Estado-nação. Com esta discussão buscamos compreender o sentido da fronteira política no Estado do Acre-Brasil, para a população transfronteiriça. A questão fronteiriça, como ressaltado em Raffestin deve ser compreendida a partir de sua historicidade, uma vez que o sentido de fronteira muda ao longo do tempo. E essa mudança é detrimento das modificações sociopolíticas e socioeconômicas. Os limites e fronteiras refletem o poder daqueles que moldam, influenciam ou controlam atividades. Desta forma é de fundamental importância a compreensão da construção dos territórios e fronteiras, pois é no território que se manifestam todas as espécies de relações de poder, traduzindo-se por malhas, redes centralidades que podem pura ou simplesmente estar ligadas a várias decisões. Os sujeitos que aí atuam fazem a diferença, seja construindo as tessituras ou articulando os pontos que quiserem para então, assegurar o controle sobre aquilo que pode ser possuído.