Linnut ja lintupaikat : kaksi äärimmäistä näkökulmaa

Kirjallisuusarvostelu

Tuntematon monimuotoisuus

Kirjallisuusarvostelu

Efeito de aditivos minerais sobre as propriedades de chapas cimento-madeira

O objetivo deste trabalho foi avaliar o efeito da adição de dois tipos de aditivos minerais (microssílica e metacaulim) sobre as propriedades de chapas de cimento-madeira, aplicando-se diferentes teores aditivos (0, 20 e 30%). O aglomerante empregado na produção dos painéis foi o cimento Portland tipo ARI, juntamente com partículas de madeira de Eucalyptus urophylla. Os resultados indicaram que a adição dos aditivos minerais não causou melhorias significativas nas propriedades mecânicas avaliadas. Já, em relação às propriedades físicas, o efeito positivo da adição de 20% de microssílica pôde ser observado no ensaio de absorção em água após a imersão em 2 e 24 horas. O aditivo metacaulim não apresentou tendência clara, porém, de forma geral, a sua adição causou redução na qualidade das chapas.

Tieteen historiaa kiehtovalla tavalla

Kirjallisuusarvostelu

Käyttökokemuksia sosiaalisen median soveltamisesta organisaatioiden välisessä sisältötuotannossa

Raportissa tarkastellaan sosiaalisen median soveltamisen käyttökokemuksia eri organisaatioiden yhdessä suorittamassa sisältötuotantotyössä. Kokemuksia selvitettiin sisältötuotantokokeilulla, joka suoritettiin kahden viikon aikana Yammer-työkalua hyödyntäen. Kokeiluun osallistui 25 henkilöä 14 eri organisaatiosta, joista suurella osalla ei ollut aikaisempia keskinäisiä liiketoimintakytköksiä. Aiheena verkkotyöskentelyssä oli ideaprosessin johtaminen, joka näytti olevan ajankohtainen aihe monelle yritykselle. Käsitellyn aiheen lisäksi kokeiluun osallistuneita organisaatioita kiinnosti vähintäänkin yhtä paljon saada kokemuksia sosiaalisen median soveltamisesta yritystoiminnassa. Kokeiluun osallistuneiden organisaatioiden ja henkilöiden suuri määrä osoittaa käsitellyn aiheen ja/tai sosiaalisen median käyttökokemusten saamisen kiinnostaneen ihmisiä. Sen sijaan sisältötuotantoaktiivisuus olisi voinut olla parempi. Sisältötuotanto jäi liiaksi muutamien käyttäjien harteille. Pääsyyksi vähäiselle sisältötuotantoaktiivisuudelle kerrottiin olleen aikapulan eli kokeiluun ei ollut haluttu tai osattu varata etukäteen riittävästi aikaa. Joka tapauksessa kokeilusta saatiin ulos hyvä sisältöpaketti ideaprosessin johtamisesta ja sitä tullaan jalostamaan jatkossa eteenpäin muissa kommunikointikanavissa. Syntyneen sisällön lisäksi kokeilusta saatiin käyttökokemuksia sosiaalisen median mahdollisuuksista ja haasteista organisaatioiden välisessä toiminnassa. Suoritetun kokeilun perusteella sosiaalinen media soveltuu toisistaan riippumattomien organisaatioiden kommunikointikanavaksi, mutta tällä hetkellä näytetään olevan sen suhteen vielä oppimiskäyrän alkuvaiheissa. Sosiaalinen media tullee kuitenkin olemaan lähivuosina luonnollinen kommunikointityökalu myös liiketoiminnan puolella, mikä on tärkeää kriittisen, sisältöä tuottavan, käyttäjämassan saavuttamiseksi.

Características hidrológicas do solo saturado na Reserva Florestal Adolpho Ducke - Amazônia central

Neste estudo, investigaram-se a porosidade e condutividade hidráulica da zona saturada do solo, buscando entender como essas variáveis físicas afetam os processos hidrológicos em uma área de floresta primária, sob pressão urbana, na Amazônia central. O experimento foi realizado na Reserva Florestal Adolpho Ducke, localizada ao norte da cidade de Manaus, AM. No igarapé Bolívia foi instalado um posto fluviométrico (régua linimétrica e linígrafo); no local, foram instalados quatro piezômetros na zona ripária, perpendicular ao curso do igarapé. A porosidade variou no perfil do solo, alcançando valores acima de 0,40 cm³/cm³. Os valores médios de condutividade hidráulica saturada ou infiltração básica (K) foram elevados e variaram de 89,5 ± 12,8 a 279,5 ± 9,0 mm/h. O nível d'água no igarapé oscilou entre 65 e 141 cm, no período de observação (novembro de 2005 a outubro de 2007). O piezômetro da camada profunda do solo, distante do curso d'água, variou entre 166,2 e 304,9 cm. As condutividades hidráulicas do solo saturado foram maiores nos pontos mais distantes do curso d'água, tanto na camada superficial quanto na profunda, determinando o comportamento hidrológico do lençol freático no local.

KDK:n Asiakasliittymän Primon tilanne 20.10.2011

Ari Rouvarin esitys KDK-asiakasliittymän 2. aallon keskustelu- ja tiedotustilaisuudessa 20.10.2011

Mistura de três espécies de reflorestamento na produção de painéis cimento-madeira

Este trabalho teve por objetivo avaliar a viabilidade técnica de produção de painéis cimento-madeira compostos por diferentes proporções de resíduos das madeiras de cedro-australiano (Toona ciliata M. Roem.), Pinus taeda e clone de híbrido de Eucalyptusgrandis x Eucalyptus urophylla,utilizando-se dois processos distintos de cura: vaporização e climatização. Foi utilizado o cimento Portland CP V - ARI/Plus como aglomerante e o cloreto de cálcio como aditivo químico. As partículas de madeira foram previamente tratadas em água fria durante 24 h. Foram considerados os seguintes parâmetros: relação madeira/cimento - 1/2,75; relação água/cimento - 1/2,5 (base peso do cimento); taxa de água de hidratação/cimento - 25% (base peso do cimento); aditivo químico - 4% (base peso do cimento); densidade nominal - 1,10 g/cm³; e dimensões dos painéis - 480 x 480 x 150 mm. Os parâmetros de prensagem foram: temperatura ambiente, pressão específica de 40 kgf/cm² e tempo de 10 min. O tempo de grampeamento foi de 24 h. As propriedades avaliadas foram absorção de água e inchamento em espessura após 24 h, flexão estática, compressão e ligação interna. O experimento foi instalado segundo um delineamento inteiramente casualizado com três repetições e seis tratamentos, arranjados num esquema fatorial de três composições x dois processos de cura. Os painéis compostos pela mistura de T. ciliata com o clone de Eucalyptus apresentaram valores médios superiores para inchamento em espessura e resultados inferiores para a maioria das propriedades mecânicas. A cura a vapor melhorou as propriedades físicas, mas afetou negativamente a maioria das propriedades mecânicas.