Esitutkintayhteistyö lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittämisessä. Empiirinen tutkimus esitutkintayhteistyön nykyrakenteesta

Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten määrä on kahdeksankertaistunut vuodesta 1980. Aihe on ollut viime vuosina niin kansallisen kuin kansainvälisenkin huolen kohteena. Lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa esitutkinnan valmistelutehtävä on korostunut, sillä jo esitutkinnassa hankittu lapsen kertomus on usein ainoa näyttö mahdollisesta rikoksesta. Lisäksi näiden rikosten selvittämiseen liittyy tavallista suuremmat näyttö- ja selvittämisvaikeudet. Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosepäilyjen selvittämiseen osallistuu laaja joukko eri viranomaisia, kuten poliisi, syyttäjä, terveydenhuoltohenkilökunta ja lastensuojeluviranomaiset. Jokaisella tutkintaan osallistuvalla viranomaisella on oma roolinsa tutkinnan suorittamisessa. Kirjallisuudessa lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia onkin kuvattu moniammatilliseksi ja monitieteiseksi haasteeksi. Aikaisempien tutkimusten valossa lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen ei ole täysin ongelmatonta. 1.1.2014 tuli voimaan uusi esitutkintalaki, jossa laintasolle kirjattiin ensimmäistä kertaa velvollisuus esitutkintayhteistyön tekemiseen. Tässä tutkimuksessa selvitän, miten esitutkintayhteistyön tekeminen lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittämisessä nykyrakenteessa toteutuu ja millaisia etuja yhteistyö poliisin ja syyttäjän välillä tarjoaa. Lisäksi tarkastelen käynnissä olevan LASTAhankkeen kautta lastentalomallin tarvetta Suomessa. Tutkimukseni pääasiallisena empiirisenä aineistona ovat poliiseille ja syyttäjille tekemäni asiantuntijahaastattelut. Tutkimukseni aineiston analyysissä käytin sisällönanalyysiä. Tutkimukseni osoitti, että poliisin ja syyttäjän välinen yhteistyö lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosepäilyjen selvittämisessä on vahvistunut. Esitutkintayhteistyö ei ole tiivistynyt vain lain- ja ohjeiden tasolla vaan yhteistyön tekeminen on siirtynyt myös käytännön tutkintatyöhön. Paikansin yhteistyön tekemisessä myös joitakin ongelmia, kuten ennakkoilmoituksen tekemisen ja sen ajankohdan oikeellisuuden. Tutkimukseni mukaan poliisin ja syyttäjän välistä esitutkintayhteistyötä voidaan puolustaa monesta näkökulmasta. Lisäksi lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittäminen edellyttää poliisilta ja syyttäjältä erikoisasiantuntemusta. Tutkimukseni perusteella olen päätynyt ehdottamaan LASTA-hankkeen kehittämistä ensisijaisesti voimassa olevan esitutkintayhteistyörakenteen kautta. Lähtökohdaksi tässä kehitystyössä tulisi asettaa nykyisessä rakenteessa paikannetut ongelmakohdat.

Seuraajasuunnittelu julkisella sektorilla Vertaileva tutkimus johtajuusresurssien turvaamisesta neljän kaupungin välillä

Riittävän johtamisosaamisen turvaaminen on avainasemassa, jotta julkisten organisaatioiden on mahdollista saavuttaa niille asetetut tulevaisuuden tavoitteet ja jotta ne kykenevät toteuttamaan niille asetettuja strategisia päämääriä. Julkiset organisaatiot ovat tulevaisuudessa entistä suuremman haasteen edessä pyrkiessään turvaamaan johtajuusresurssejaan. Suurten ikäluokkien eläköityminen ja alati muuttuva toimintaympäristö asettavat organisaatiot tilanteeseen, jossa poistuvan tiedon ja osaamisen korvaamisen lisäksi tarvitaan uudenlaista johtamisosaamista. Johtajuusresurssien turvaamiseen liittyvien haasteiden hallinnan yhdeksi ratkaisumalliksi on esitetty seuraajasuunnittelua, jonka päämääränä on varmistaa, että organisaatiossa toimii oikeanlaisia johtajia oikeantyyppisissä työtehtävissä oikeaan aikaan. Tässä laadullisin menetelmin toteutetussa tutkimuksessa valitsin tarkastelun kohteeksi julkiselta sektorilta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun kaupunkiorganisaatiot. Tämä tutkimus vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin. Minkälaisilla menetelmillä julkisen sektorin organisaatioissa varmistetaan, että sen johdossa toimii oikeanlaisia johtajia oikeantyyppisissä työtehtävissä oikeaan aikaan? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia julkisen sektorin seuraajasuunnitteluun liittyy? Missä määrin julkisen sektorin organisaatioiden johtajuusresurssien turvaaminen eroaa toisistaan? Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu tutkimuskaupunkien olemassa olevista dokumenteista, kuten strategioista ja henkilöstöraporteista/-kertomuksista sekä tutkimusta varten haastattelemalla kerätystä aineistosta. Tutkimushaastatteluissa haastateltiin tutkimuskaupunkien henkilöstöjohtajia. Haastattelut toteutin pääosin puolistrukturoituina ja osin teemahaastattelun menetelmin. Aineiston jäsentelyä ja analysointia ohjasi teoreettinen esiymmärrys. Hyvän johtamisen ja johtajuusresurssien turvaamisen merkitys oli tunnistettu kaikissa tutkimuskaupungeissa. Organisaatioissa oli panostettu johtajuusresurssien turvaamiseen, mutta johtajuusresurssien kehittämistä toteutettiin lähinnä yleisellä tasolla eikä kuten seuraajasuunnitteluprosessissa, jossa on tyypillisempää keskittyä valikoituihin johto- ja avaintehtäviin. Johtajuusresurssien turvaamiseen liittyvässä riskien hallinnassa, kuten äkillisissä johtajavaihdostilanteissa, tutkimuskaupungeissa hyödynnettiin korvaajasuunnittelua seuraajasuunnittelun sijaan. Julkisen sektorin seuraajasuunnittelun keskeisimmiksi haasteiksi nousi virkojen julkinen hakumenettely ja vallitseva organisaatiokulttuuri. Toisaalta seuraajasuunnitteluun liitettiin myös mahdollisuuksia, kuten pätevien hakijoiden turvaaminen kaikkiin johto- ja avaintehtäviin sekä naisjohtajien määrän kasvattaminen.

Estimoitujen myyntien ja ostojen valuuttariskiltä suojautumisen prosessin rakentaminen Case tutkimus kansainvälisen konsernin tytäryrityksessä

Valuuttariskit ovat yksi suurimmista riskeistä, joita yritykset kohtaavat. Yritykset ovatkin kehittäneet monia erilaisia valuuttariskien suojaustapoja. Viime aikoina valuuttakurssien volatiliteetti on kasvanut, jonka johdosta monet yritykset ovat tarkastaneet valuuttariskien suojaustapojaan. Useat yritykset suojaavat sitovat myynnit ja ostot. Sitovat tapahtumat tarkoittavat transaktioita, joilla on sopimusperusteinen sitovuus. Viime aikainoina monet yritykset ovat siirtyneet suojaamaan myöskin estimoituja myyntejä ja ostoja. Estimoidut tapahtumat tarkoittavat transaktioita, joiden oletetaan tapahtuvan tulevaisuudessa, mutta niillä ei ole sopimusperusteista sitovuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan estimoitujen myyntien ja ostojen valuuttariskin suojausta käyttämällä kerroksittaista suojausmenetelmää. Kerroksittaisessa suojauksessa suojausta lisätään kerroksittain ja näin saavutetaan keskiarvosuojauskurssi. Keskiarvosuojauskurssi tuo yritykselle tasaisemmat kassavirrat mitattuna sen toiminnallisessa valuutassa. Akateeminen tutkimus on lähtenyt oletuksesta, että yritys ei pysty riskienhallinnallaan vaikuttamaan yrityksen arvoon, koska osakkeenomistajat pystyvät tekemään samat toimenpiteet, joihin yritys kykenee. Täydellisillä pääomamarkkinoilla yritys ei pysty riskienhallinnallaan vaikuttamaan yrityksen arvoon. Todellisuudessa harvoin kaikki täydellisten pääomamarkkinoiden oletukset täyttyvät ja yritykset näin pystyvät riskienhallinnallaan vaikuttamaan yrityksen arvoon. Tutkimuksen toimintaote on toiminta-analyyttinen, koska empiirinen aineisto on melko rajallinen ja aineiston käsittelytapa on tulkitseva. Tutkimuksessa on case-yritys, jonka estimoitujen myyntien ja ostojen suojaustavan rakentamista kuvataan empiriaosuudessa. Case-tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä yksittäistapauksen kautta.Tutkimuksen case-yrityksenä on kansainvälisen konsernin yksi tytäryritys, jonka liikevaihto tulee suureksi osaksi projektiliiketoiminnasta sekä palveluliiketoiminnasta. Palveluiden kassavirrat ovat tasaisempia verrattuna projektiliiketoimintaan, joka luo haasteen eri ulkomaan valuutan määräisten myyntien ja ostojen ennustamiselle. Case-yrityksen työntekijöiden mielestä suurimpana haasteena estimoitujen myyntien ja ostojen suojauksessa oli estimaattien muodostaminen. Tutkimuksessa case-yrityksen historiallisten myynti- ja ostomäärien tutkimuksella pyrittiin selvittämään, onko estimoitujen myyntien ja ostojen valuuttariskin suojaaminen mahdollista case-yrityksessä.Tutkimuksessa löydettiin, että case-yrityksen tietyt ulkomaan valuutan määräiset kassavirrat olivat hyvinkin tasaisia ja näiden estimoinnista yrityksen olisi helpoin aloittaa. Case-yrityksen liiketoiminnan luonteen takia estimaattien muodostus ei ole niin helppoa, mitä esimerkiksi monille päivittäistavaraliiketoiminnassa oleville yrityksille, mutta voisi olla mahdollista.

Suhteellisuusteorian tutkimus nykyään

Referee-artikkeli

Uusi julkinen hallinta - kuntien hallinnonuudistusten kolmas aalto? : tutkimus Tampereen toimintamallista

Kari Hakarin väitöskirja "Uusi julkinen hallinta : kuntien hallinnonuudistusten kolmas aalto? : tutkimus Tampereen toimintamallista" tarkastettiin 22.11.2013 Tampereen yliopistossa.

Tutkimus sukunimien käyttöönotosta

Kirjallisuusarvostelu

Kun rajat eivät kadonneetkaan - kuntaidentiteetin merkitys kuntaliitosprosesseissa : tutkimus neljän kuntaliitoksen vaikutuksesta kuntaidentiteettikokemuksiin

Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen muutosprosessi: Kunnallistieteellisen aikakauskirjan teemanumero.

Stasi-tutkimus Suomessa : vastine Kimmo Elon artikkeliin

Vastine dosentti Kimmo Elon artikkeliin "Tapaus Pakaslahti" ja tiedustelututkimuksen metodiikka" (HAik 2/2014).