A Communication Middleware Quality Enhancement with Qt Framework

In this thesis, a Peer-to-Peer communication middleware for mobile environment is developed using the Qt framework and the Qt Mobility extension. The Peer-to-Peer middleware – called as PeerHood – is for service sharing in network neighborhood. In addition, the PeerHood enables service connectivity and device monitoring functionalities. The concept of the PeerHood is already available in native C++ implementation on Linux platform using services from the platform. In this work, the PeerHood concept is remade to be based on use of the Qt framework. The objective of the new solution is to increase PeerHood quality with using functionalities from the Qt framework and the Qt Mobility extension. Furthermore, by using the Qt framework, the PeerHood middleware can be implemented to be portable cross-platform middleware. The quality of the new PeerHood implementation is evaluated with defined quality factors and compared with the existing PeerHood. Reliability, CPU usage, memory usage and static code analysis metrics are used in evaluation. The new PeerHood is shown to be more reliable and flexible that the existing one.

Kielikylpydidaktiikkaa kehittämässä : 3-6-vuotiaiden kielikylpylasten kielellinen kehitys ja kielikylpydidaktiikan kehittäminen päiväkodissa

The goal of this study is to determine the naming ability in Finnish and Swedish of nursery school-aged children participating in a language immersion programme, as well as their command of both languages. The study also aims to describe factors reflecting language immersion teaching in nursery schools based on action research and a literature survey. The longitudinal study, conducted in 2003–2005, comprised 133 native Finnish three- to six-year-old children in language immersion programmes. A total of four measurements were carried out over two and a half years. In each measurement, four separate tests were given to each child (totally 1134 measurements). Research material was collected using survey tools that measured the children’s naming ability and command of language. The tools had been translated into both Finnish and Swedish. The material also includes taped responses related to the tool for naming ability. Didactic approaches were developed on the basis of material from action research and the literature survey. The material was examined using methodological triangulation, and a quantitative analysis was made of each survey tool. Furthermore, a content analysis of the children’s taped responses gave further depth to the description of language development. The theoretical framework of the study is mainly based on modern sociocultural theories of second language development and acquisition. Thus, the approach is both linguistic and pedagogic, with emphasis lying on the latter. The socioculturally-oriented framework of this study is mainly influenced by the theorists Vygotski, Spolsky, van Lier and Cummins. According to the results, the language skills of children in language immersion programmes develop as expected from age three to six in the fields studied. In the field of language command, the children acquired excellent skills in listening comprehension. Their naming ability was not as good. In each test, the children showed weaker skills in Swedish than in Finnish. However, based on the assumption that the two languages have a shared cognitive field, the skills in Swedish catch up with the skills in Finnish at an annual rate of 6–7 per cent. The study indicates that children meet a language development threshold one year earlier in their native language than they do in the immersion language. As for the naming ability in Swedish, problems arose from the fact that the deviation in results increases with age. Children showed creativity in their use of naming strategies. Judging by the research results, children begin to use the immersion language as a tool for thought at a very early phase. The research results, action research and literature survey were also used to create a general educational model for language immersion.

Pk-yrityksen polku systemaattiseen tuote- ja elinkaaritiedon hallintaan

Tutkimus on tehty Tekesin DTP-ohjelman Sinfonet-tutkimusprojektin puitteissa aikavälillä 2009-2011. Työssä on laadittu kokonaisvaltainen tuote- ja elinkaaritiedon hallinnan (eng. Product Lifecycle Management, PLM) tiekartta ja kehityssuunnitelma pienelle engineering-yritykselle. Työ käsittelee asiakkaan erikoisvaatimusten mukaan räätälöitävän tuotteen tuote- ja elinkaaritiedon hallinnan systematisointia pk-yrityksessä. Vaikka PLM-tiekartta on laadittu yksittäiselle yritykselle, sitä voidaan tietyin edellytyksin soveltaa myös toisten pk-yritysten tai engineeringyritysten PLM:n kehittämiseen. Teoriassa tarkastellaan ensinnäkin kohdeyritykseen liittyviä erityispiirteitä, pyritään ymmärtämään engineering–yrityksen ja pk-yrityksen erikoispiirteitä sekä niiden vaikutusta PLM:n kehittämiseen. Toiseksi esitellään PLM:n viittä keskeistä osaaluetta, yksi- ja viisiulotteisten PLM-kypsyysmallien käyttöä yrityksen nykytilan arvioimiseksi sekä rakennetaan engineering-yrityksen kokonaisvaltainen PLM-malli ja kahdeksan askeleen PLM-kehityspolku. PLM-malli jäsentää tiedonhallintaa prosessien kautta ja se koostuu viidestä osaalueesta: strategia identifioi asiakastarpeet sekä määrittelee kuinka tuotteiden ja prosessien avulla asiakastarpeet tyydytetään; prosessit ovat yrityksen toiminnan ydin, joissa tuotemallit ja tuote- ja tietorakenteet kehitetään sekä tuoteyksilöt toimitetaan asiakkaalle; rakenteet pohjautuvat strategiassa valittuun tuote- ja tiedonhallinnan strategiaan ja niiden tehtävänä on tukea ja tehostaa toimintaprosesseja; kulttuuri ja ihmiset muodostavat aineettoman pääoman, jonka vaikutuksesta prosessit toimivat ja tuotteet pystytään toimittamaan asiakkaalle; informaatioteknologia on työkalu, jota käytetään prosesseissa ja tietorakenteiden ylläpidossa, pääosin dokumentoidun tiedon luomiseen, hankitaan, varastoimiseen, jakamiseen ja soveltamiseen. Tapaustutkimuksessa kuvataan kohdeyrityksen nykytilaa PLM:n viidellä keskeisellä osa-alueella, tehdään PLM kypsyysarvio kahdella menetelmällä, määritellään yrityksen tavoitetila ja laaditaan yritykselle ensin alustava PLM roadmap ja lopulta kokonaisvaltaiseen PLM-malliin perustuva PLM roadmap ja PLM:n jatkokehityssuunnitelma.

Self-Assessement Report for International Accreditation - Bachelor's and Master's degree programmes in Energy Technology

Self-Assessment Report was made for the accreditation of degree programmes in Energy Technology. The report includes the following items: the content,concept and implementation of of the degree programmes, the resources, the quality management and further development of the degree programmes.

Self-Assessment Report for International Accreditation – Bachelor’s and Master’s degree programmes in Industrial Management

Self-assessment report for accreditation of the Bachelor's and Master's degree programs in Industrial Management.

Self assessment report for international accreditation - Bachelor's and Master's degree programmes in Mechanical Engineering

Itsearviointiraportissa kuvataan Lappeenrannan teknillisen yliopiston konetekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelmat opetussuunnitelman 2011-2012 mukaisesti. Itsearviointiraportti on tuotettu saksalaisen ASIIN-akkreditointiorganisaation raportointimallin mukaisesti.

Self-Assessment Report for International Accreditation - Bachelor’s and Master’s degree programmes in Environmental Technology

Ympäristötekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelmien itsearviointiraportissa käsitellään tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteita ja niiden saavuttamista. Raportissa käydään läpi myös käytössä olevat resurssit sekä tutkinto-ohjelmiin liittyviä tunnuslukuja. Itsearviointi on toteutettu kansainvälisen akkreditointijärjestön kriteerien mukaisesti (ASIIN ja EUR-ACE).

Yliopiston reunalla. Tutkimus suomalaisen avoimen yliopiston muotoutumisesta

Avoin yliopisto on koulutusmuoto, johon kuka tahansa voi osallistua ja jossa voi suorittaa yliopistotasoisia opintoja. Avoimen yliopiston ideassa keskeistä on koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen tavoite. Tämän tutkimuksen tehtävänä on kuvata ja analysoida suomalaisen avoimen yliopiston muotoutumista. Tutkimuksella etsitään vastauksia kolmeen kysymykseen: 1. Millaisten vaiheiden kautta avoin yliopisto on muotoutunut? Mitä avoimen yliopiston historiassa on tapahtunut ja millaista keskustelua näistä tapahtumista on käyty? 2. Millaisia diskursseja avointa yliopistoa koskeneessa keskustelussa voidaan tunnistaa ja miten eri toimijatahot ovat näihin puhetapoihin kiinnittyneet? 3. Millaisena koulutuksellisen tasa-arvon toteuttajana avoin yliopisto näyttäytyy tutkimusaineiston valossa? Tutkimuksen aineisto koostuu erilaisista julkisista teksteistä. Aineistossa on mukana useita erilaisia tekstityyppejä: komiteanmietintöjä ja työryhmäraportteja, korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelmia, muita suunnitteluasiakirjoja, tutkimuksia, selvityksiä, puheenvuoroja ja esitelmiä sekä lehtikirjoituksia. Täydentävänä aineistona on lisäksi käytetty tilastoja. Tutkimusaineistoa on analysoitu diskurssianalyysillä. Keskeisenä lähtökohtana analyysissa on, että tekstien avulla tuotetaan avointa yliopistoa koskevia käsityksiä ja merkityksiä. Nämä merkitykset myös muuttuvat ajassa. Aineiston analyysin tuloksena avoimen yliopiston historiassa voidaan erottaa erilaisia vaiheita ja näiden vaiheiden välisiä taitekohtia. Ensimmäiseksi murrokseksi avoimen yliopiston historiassa voidaan paikantaa avoimen yliopiston synty, joka ajoittui 1970-luvun alkupuoliskolle. Avoin yliopisto sai vakiintuneet puitteensa vasta 1980-luvun puolivälissä, jolloin se organisoitiin osaksi yliopistojen täydennyskoulutusta. Tämä voidaan nähdä avoimen yliopiston historian toisena murroksena. Kolmas murros ajoittui 1990-luvulle, jolloin avoimen yliopiston resursointi muuttui ja nuoret tulivat sen näkyväksi opiskelijaryhmäksi. Tämä murros problematisoi avoimen yliopiston ja tutkintokoulutuksen suhteen aiemmasta poikkeavalla tavalla ja avoimen yliopiston tutkintoväylä nousi keskeiseksi keskusteluteemaksi. Tämä jännite purkautui tultaessa 2000-luvulle, ja tutkinnonuudistuksen yhteydessä avoimen yliopiston väylä sai paikkansa suhteessa kahden syklin tutkintoihin. Nyt elämme tutkinnonuudistuksen jälkeistä aikaa, jolloin avoimen yliopiston väylä vertautuu paljolti maisterikoulutuksiin. Kysymys aikuisten asemasta suhteessa tutkintokoulutukseen on kuitenkin edelleen ajankohtainen. Esillä ovat etenkin kysymykset aiemmin opitun tunnustamisesta, aikuisten ohjauksesta sekä avoimen yliopiston suhteesta työ- ja elinkeinoelämään. Keskustelussa avoimesta yliopistosta on paikannettavissa erilaisia positioita, jotka määrittävät avoimen yliopiston merkitystä ja tehtävää. Näitä positioita voidaan nimittää diskursseiksi, jotka konstituoivat avoimen yliopiston paikkaa yliopistokoulutuksen kentällä. Aineistosta on paikannettu neljä eri diskurssia: (1) akateemisia arvoja painottava yliopistollinen diskurssi, (2) osallistumisen tasa-arvoa korostava sivistyksellisen demokratian diskurssi, (3) yksilöllisiä mahdollisuuksia ja innovatiivisuutta korostava joustavuuden diskurssi sekä (4) työelämää, taloudellisuutta ja statusta korostava tehokkuuden diskurssi. Nämä diskurssit käyvät aineiston teksteissä keskinäisiä neuvotteluja ja kantavat merkityksiä suhteessa toisiinsa. Diskurssien välisiä suhteita voidaan kuvata kahden eri dimension kautta. Yhtäältä vastakkaisiksi arvoiksi asettuvat akateeminen eksklusiivisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo. Toisena ulottuvuutena on koulutuksen arvottaminen sivistyksen versus hyödyn näkökulmasta. Avoimen yliopiston tehtävä tasa-arvon edistäjänä on eri aikoina mielletty eri tavoin. Avoimen yliopiston historiassa sen merkitystä ja tehtävää on kehystetty erilaisin puhetavoin, ja eri diskurssipositioiden vuoropuhelun kautta myös avoimen yliopiston tasa-arvotehtävästä on eri aikoina keskusteltu eri tavoin. Avoimen yliopiston alkuvaiheessa sen tehtävänä näyttäytyi sivistyksellisen demokratian turvaajana toimiminen. Kun avoimen yliopiston kurssit käynnistyivät, määrittyi toiminta selkeästi aikuisten koulutukseksi. Avoin yliopisto määrittyikin nyt aikuisten toiseksi mahdollisuudeksi hankkia koulutusta, jota vaille he olivat nuorempina jääneet. Avoimen yliopiston puitteiden lukkoonlyömisen jälkeen keskustelussa nousi vahvasti esiin toiminnan ja opetusmuotojen kehittäminen. Avoin yliopisto määrittyikin nyt aikuisten monipuoliseksi ja joustavaksi koulutusmahdollisuudeksi. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien luominen näyttäytyi innovatiivisena, dynaamisena ja eteenpäinpyrkivänä toimintana, jossa otettiin huomioon aikuisten erilaiset tarpeet. Relander-ohjelman myötä avoimen yliopiston julkilausuttu tehtävä nimenomaan aikuisten kouluttajana kuitenkin muuttui. Avoin yliopisto näyttäytyi nyt yksilöllisiä tarpeita palvelevana mahdollisuuksien talona, jossa oli sijaa kaikille. Tärkeäksi määrittyi myös opiskelun tavoitteiden ja motiivien moninaisuus. Tutkinnon suorittamisen avoimen yliopiston opintojen kautta tuli olla realistisesti mahdollista. Viimeisimmän murroksen jälkeen avoin yliopisto määrittyy yhä selvemmin työelämän sekä alueellisten tarpeiden kautta. Avoin yliopisto näyttäytyy joustavana ja erilaisia tarpeita palvelevana opiskelufoorumina. Avoin yliopisto palvelee paitsi yksilöiden, myös työelämän ja yritysten tarpeita sekä on osaltaan turvaamassa alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan avointa yliopistoa, sen historiaa ja siitä käytyä keskustelua erityisesti tasa-arvon näkökulmasta. Yhtenä keskeisenä tuloksena on, että avoimen yliopiston paikka on ollut aina jollakin tavalla marginaalissa. Tätä ilmentää mm. yliopistollisuuden ja tasa-arvon välinen jännite, jonka ympärille avointa yliopistoa koskeva keskustelu paljolti on järjestynyt. Ylipäätään aikuisten asemaa yliopistossa määrittää tietty epämukavuus ja täyden legitimiteetin puute erityisesti suhteessa tutkintokoulutukseen. Aikuisten koulutuksesta puhutaan yliopiston yhtenä perustehtävänä ja retorisesti voidaan todeta tämän tehtävän tärkeys. Aikuinen opiskelija aiempine osaamisineen ja osaamistarpeineen positioituu kuitenkin yliopistokoulutuksen ja työelämän väliselle rajapinnalle. Aikuisen paikka määrittyykin yliopiston ytimeen nähden selvästi marginaaliin.

ESTABLISH & DEPLOY DOWNSTREAM MARKETING CAPABILITIES: a case study research following the framework implementation journey

According to many academic researches, the development of marketing capabilities can enhance organizational performance. Similarly, downstream marketing capabilities have an important role in accomplishment the organizational goals. Particularly the downstream marketing capabilities identified in this research are the Marketing Communication, Selling, Marketing implementation, and Market information management. These four capabilities are summarized under the following abilities. First, the ability to manage customers’ opinion regarding the offered value from the organization. Second, the ability of the organization to obtain orders from new and established customers. Third, the ability of aligning and translate the marketing strategy into an operating action plan along with the deployment of the organizational resources. Forth, the continuous process of gathering and managing information about the markets. Moreover, the literature review of this research shed light on the elements that compose the downstream marketing capabilities. Specifically, this research examined the downstream processes and the required information required to control these processes based on the American Productivity and Quality Center’s Process Classification Framework. Furthermore, the literature review examined some of the technological tools that are used in marketing processes, and also some managerial implication regarding the management of the downstream marketing employees. Along with the investigation of downstream marketing capabilities, the literature review investigated the utilization and the benefits of Component Business Model and Process Classification Framework, as they are defined by the organizations that developed them. Besides this initial study, the research presents how the examined organization is using the two frameworks together by cross-referring them. Finally, the research presents the optimal deployment of the collected downstream capabilities elements in the current organizational structure. The optimal deployment has been grounded on the information collected from the literature review but also from internal documentation, provided from the examined organization. By comparing the optimal deployment and the current condition on the organization, the research exhibits some points for improvement, but also some of the projects that are currently in progress inside the organization and eventually will provide solutions to these downsides.

Practical Framework for Monitoring the Performance of Agile IT Projects in an Output-Based Outsourcing Context

Over the past decade, organizations worldwide have begun to widely adopt agile software development practices, which offer greater flexibility to frequently changing business requirements, better cost effectiveness due to minimization of waste, faster time-to-market, and closer collaboration between business and IT. At the same time, IT services are continuing to be increasingly outsourced to third parties providing the organizations with the ability to focus on their core capabilities as well as to take advantage of better demand scalability, access to specialized skills, and cost benefits. An output-based pricing model, where the customers pay directly for the functionality that was delivered rather than the effort spent, is quickly becoming a new trend in IT outsourcing allowing to transfer the risk away from the customer while at the same time offering much better incentives for the supplier to optimize processes and improve efficiency, and consequently producing a true win-win outcome. Despite the widespread adoption of both agile practices and output-based outsourcing, there is little formal research available on how the two can be effectively combined in practice. Moreover, little practical guidance exists on how companies can measure the performance of their agile projects, which are being delivered in an output-based outsourced environment. This research attempted to shed light on this issue by developing a practical project monitoring framework which may be readily applied by organizations to monitor the performance of agile projects in an output-based outsourcing context, thus taking advantage of the combined benefits of such an arrangement Modified from action research approach, this research was divided into two cycles, each consisting of the Identification, Analysis, Verification, and Conclusion phases. During Cycle 1, a list of six Key Performance Indicators (KPIs) was proposed and accepted by the professionals in the studied multinational organization, which formed the core of the proposed framework and answered the first research sub-question of what needs to be measured. In Cycle 2, a more in-depth analysis was provided for each of the suggested Key Performance Indicators including the techniques for capturing, calculating, and evaluating the information provided by each KPI. In the course of Cycle 2, the second research sub-question was answered, clarifying how the data for each KPI needed to be measured, interpreted, and acted upon. Consequently, after two incremental research cycles, the primary research question was answered describing the practical framework that may be used for monitoring the performance of agile IT projects delivered in an output-based outsourcing context. This framework was evaluated by the professionals within the context of the studied organization and received positive feedback across all four evaluation criteria set forth in this research, including the low overhead of data collection, high value of provided information, ease of understandability of the metric dashboard, and high generalizability of the proposed framework.

EUROPEAN INTEROPERABILITY FRAMEWORK & E-CODEX: An Assessment of both European Initiatives towards Interoperability

Due to the necessity of achieving greater interoperability among the European Union (EU) Member States’ public services, the European Interoperability Framework (EIF) was created. This framework provides guidelines to projects towards cross-border interoperability of EU Member States. One of such projects is the e-CODEX. The purpose of this thesis is, therefore, to assess how useful the EIF is, how e-CODEX stands in compliance to the EIF and ultimately answer whether the e-CODEX should fulfill its intended purpose or not. To answer these questions, I divided the research in two distinct sections: the first one compares the EIF against the American initiative towards interoperability, the Federal Enterprise Architecture (FEA); and the second one assesses to what extent the e-CODEX follows the EIF and to what extent the EIF covers e-CODEX’s needs in the form of a questionnaire sent to experts in e-CODEX’s Member States. By the conclusion, I summarize the findings in each section, derive some new findings by combining the previous ones, and finally suggest some recommendations and a topic for future research.

Application of the scrum framework in non-software project management

Scrum is an agile project management approach that has been widely practiced in the software development projects. It has proven to increase quality, productivity, customer satisfaction, transparency and team morale among other benefits from its implementation. The concept of scrum is based on the concepts of incremental innovation strategies, lean manufacturing, kaizen, iterative development and so on and is usually contrasted with the linear development models such as the waterfall method in the software industry. The traditional approaches to project management such as the waterfall method imply intensive upfront planning and approval of the entire project. These sort of approaches work well in the well-defined stable environments where all the specifications of the project are known in the beginning. However, in the uncertain environments when a project requires continuous development and incorporation of new requirements, they do not tend to work well. The scrum framework was inspiraed by Nonaka’s article about new product developement and was later adopted by software development practitioners. This research explores conditions for and benefits of the application of scrum framework beyond software development projects. There are currently a few case studies on the scrum implementation in non-software projects, but there is a noticeable trend of it in the scrum practitioners’ community. The research is based on the real-life context multiple case study analysis of three different non-software projects. The results of the research showed that in order to succeed within scrum projects need to satisfy certain conditions – necessary and sufficient. Among them the key factors are uncertainty of the project environment, not well defined outcomes, commitment of the scrum teams and management support. The top advantages of scrum implementation identified in the present research include improved transparency, accountability, team morale, communications, cooperation and collaboration. Further researches are advised to be carried out in order to validate these findings on a larger sample and to focus on more specific areas of scrum project management implementation.