Rebuilding Defenses: Explorations in Norman Fairclough’s Theory of Critical Discourse Analysis

Tutkielmassa eritellään Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin teoriaa ja siihen kohdistettua kritiikkiä. Pyrkimyksenä on sovittaa näitä erilaisia näkemyksiä keskenään ja tarjota ratkaisuja yhteen kiriittisen diskurssianalyysin keskeiseen ongelmaan eli emansipaation (sosiaalisten epäkohtien tunnistamisen ja ratkaisemisen) puutteellisuuteen. Teoriaosuudesta esiin nousevia mahdollisuuksia sovelletaan tekstianalyysiin. Tutkimuksen kohteena on teksti Rebuilding America’s Defenses: Strategy, Forces and Resources For a New Century ja jossain määrin sen tuottanut järjestö Project for the New American Century. Näitä tarkastellaan ennen kaikkea sosiaalisina ilmiöinä ja suhteessa toisiinsa. Faircloughin mallin suurimmiksi ongelmiksi muodostuvat perinteinen käsitys kielestä, jonka mukaan kielen järjestelmän abstraktit ja sisäiset suhteet ovat tärkeimpiä, sekä ideologinen vastakkainasettelu kritiikin lähtökohtana. Ensimmäinen johtaa kielellisten tutkimustulosten epätyydyttävään kykyyn selittää sosiaalisia havaintoja ja jälkimmäinen poliittiseen tai maailmankatsomukselliseen väittelyyn, joka ei mahdollista uusia näkemyksiä. Tutkielman lopputulema on, että keskittymällä asiasisältöön kielen rakenteen sijasta ja ymmärtämällä tekstin tuottaja yksittäisenä, rajattuna sosiaalisena toimijana voidaan analyysiin saada avoimuutta ja täsmällisyyttä. Kriittiinen diskurssianalyysi kaipaa tällaista näkemystä kielellisten analyysien tueksi ja uudenlaisen relevanssin löytääkseen.

Rehevöitymisestä ruuantuotantoon – miten ravinteet saadaan takaisin kiertoon.

Teollisuusteknologia -yksikkö

Miten Aunuksessa kaikki on niin vot-vot-vot

Myös His Master's Voice AL 533.

Kirjoittajuus ja lukijuus kaupunkien verkkoteksteissä

Tutkielma käsittelee viiden suuren suomalaisen kaupungin eli Helsingin, Espoon, Tampereen, Turun ja Jyväskylän omilla verkkosivustoillaan porttisivuina julkaisemia niin kutsuttuja kaupunki työnantajana -tekstejä. Tutkimusaiheena on se, miten teksteissä ja erityisesti niihin sisältyvässä kirjoituksessa eksplisiittisesti ja implisiittisesti konstruoidaan kirjoittajaa ja lukijaa. Tarkoituksena on muodostaa kuvaa tekstilajille tyypillisestä tekijyydestä ja sen luonnollistumista tulkitsemalla kirjoittajan ja lukijan sekä näiden keskinäisen suhteen representointia. Vertailuaineistona on viiden suuren suomalaisen yrityksen vastaava teksti. Tutkielma kuuluu tekstintutkimuksen ja erityisesti kriittisen diskurssianalyysin alaan, joiden mukaan tekstiä analysoimalla on mahdollista tuoda näkyväksi siihen sisältyvä merkityspotentiaali, sillä kielenkäytöllä ja kielenkäytössä tuotetaan tekijän kategorisaatiota. Keskeisiä teoreettisia lähteitä ovat Norman Fairclough, M. A. K. Halliday ja Vesa Heikkinen. Muita tärkeitä lähteitä ovat esimerkiksi Iso suomen kielioppi, Pekka Pällin väitöskirja ryhmädiskurssista ja Pirjo Hiidenmaan kirjoitukset viranomaisviestinnästä. Aineistoa käsitellään tutkielmassa institutionaalisena. Tutkielman päätelminä todetaan, että kaupunki työnantajana –tekstin kirjoittaja on kollektiivi, joka kirjoittaa tekstiä viranomaisena. Tekstiin konstruoitu lukija ei välttämättä ole työnhakija, vaikka aihe niin antaisikin olettaa: kaupunkia edustava kirjoittaja rakentaa tekstillä kaupungin brändiä. Kirjoittaja ei sisällytä lukijaa sisäryhmäänsä mutta tarjoaa tälle mahdollisuutta samastua potentiaaliseksi työntekijäksi. Lukija arvostaa hyvää työpaikkaa, erityisesti kannustavaa työyhteisöä ja kehittymismahdollisuuksia, mutta palkka ei ole lukijalle tärkeä. Lukija on kotoisin muualta kuin kyseisestä kaupungista ja hän on luultavimmin käytännönläheinen ammattilainen, joka ei ole kiinnostunut internetistä toimintaympäristönä.

Seriedebatt i 1950-talets Finland : en studie i barndom, media och reglering

I avhandlingen granskas den debatt som fördes om seriemediet och serieläsandet i Finland från början av 1950-talet till början av 1960-talet. Serietidningen var då ett nytt medium och föranledde en oro beträffande barns läsvanor. ”Seriefrågan” diskuterades i pressen och problematiken engagerade barnskyddsorganisationer och forskare, behandlades i riksdagen och undersöktes av en statlig kommitté. De olika debattuttrycken analyseras i studien. Avhandlingens teoretiska perspektiv är styrningsanalytiskt och bygger på diskussionen om regementalitet (governmentality). I studien granskas hur seriemediet, barndom och regleringen av dessa kom att definieras i behandlingen av det s.k. serieproblemet. Serierna definierades som ett problematiskt medium på ett flertal sätt. De huvudsakliga argumenten mot serierna var dels att de förstörde barns läsförmåga, dels att de budskap som serierna förmedlade till barnen var av fel slag. Enligt kritiken var serierna språkligt fattiga och innehållsmässigt alltför våldsamma. Följaktligen utgjorde serierna ett hot mot barnen. Barnen kom ur detta perspektiv att definieras som inkompetenta medieanvändare och i behov av skydd. I debatten upplyftes olika sätt att lösa och reglera problemet. Man undersökte problematiken och upplyste allmänheten om den, man försökte påverka serieutgivarna och man påkallade censur. Seriedebatten och den verksamhet som debattörerna ägnade sig åt ledde dock inte till synbara resultat, t.ex. ny lagstiftning eller förändringar i seriemarknaden. Ändå dog debatten i början av 1960-talet. Problemet med de serieläsande barnen hanterades m.a.o. genom själva debatten. Samtidigt uteblev mera drastiska former av reglering. Ett övergripande syfte för analysen av den kunskap som skapades i debatten – dess varierande förståelse av seriemedium, barndom och reglering – är att erbjuda infallsvinklar till aktuella diskussioner om och farhågor angående barns mediebruk. Med fokus på bredden hos debattens uttryck och de diskursiva ramarna för problematiseringen av barns serieläsande ger avhandlingen perspektiv på den med jämna mellanrum uppdykande frågeställningen om barns mediebruk.

Tavallisia suomalais-thaimaalaisia parisuhteita : miten suomalaismiehet legitimoivat avioliiton thaimaalaisen naisen kanssa?

Lektio Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 17.6.2005.