952 resultados para Basileia III (2010)
Resumo:
The crystal structures of two ternary metal nucleotide complexes of cobalt, [Co(en)2(H2O)2]-[Co(5?-IMP)2(H2O)4]Cl2·4H2O (1) and [Co(en)2(H2O)2][Co(5?-GMP)2(H2O)4]Cl2·4H2O (2), have been analysed by X-ray diffraction (en = ethylenediamine, 5?-IMP = inosine 5?-monophosphate, and 5?-GMP = guanosine 5?-monophosphate). Both complexes crystallize in the orthorhombic space group C2221 with a= 8.725(1), b= 25.891(5), c= 21.212(5)Å, Z= 4 for (1) and a= 8.733(2), b= 26.169(4), c= 21.288(4)Å, Z= 4 for (2). The structure of (1) was solved by the heavy-atom method, while that of (2) was deduced from (1). The structures were refined to R values of 0.09 and 0.10 for 1 546 and 1 572 reflections for (1) and (2) respectively. The two structures are isomorphous. A novel feature is that the chelate ligand en and the nucleotide are not co-ordinated to the same metal ion. One of the metal ions lying on the two-fold a axis is octahedrally co-ordinated by two chelating en molecules and two water oxygens, while the other on the two-fold b axis is octahedrally co-ordinated by two N(7) atoms of symmetry-related nucleotides in a cis position and four water oxygens. The conformations of the nucleotides are C(2?)-endo, anti, and gauche�gauche. In both (1) and (2) the charge-neutralising chloride ions are disordered in the vacant space between the molecules. These structures bear similarities to the mode of nucleotide co-ordination to PtII complexes of 6-oxopurine nucleotides, which are the proposed models for intrastrand cross-linking in DNA by a metal complex.
Resumo:
Radiometric determination methods, such as alpha spectrometry require long counting times when low activities are to be determined. Mass spectrometric techniques as Inductively Coupled Plasma Mass Spectrometry (ICP-MS), Thermal Ionisation Mass Spectrometry (TIMS) and Accelerator Mass Spectrometry (AMS) have shown several advantages compared to traditional methods when measuring long-lived radionuclides. Mass spectrometric methods for determination of very low concentrations of elemental isotopes, and thereby isotopic ratios, have been developed using a variety of ion sources. Although primarily applied to the determination of the lighter stable element isotopes and radioactive isotopes in geological studies, the techniques can equally well be applied to the measurement of activity concentrations of long-lived low-level radionuclides in various samples using “isotope dilution” methods such as those applied in inductively coupled plasma mass spectrometry (ICP-MS). Due to the low specific activity of long-lived radionuclides, many of these are more conveniently detected using mass spectrometric techniques. Mass spectrometry also enables the individual determination of Pu-239 and Pu-240, which cannot be obtained by alpha spectrometry. Inductively Coupled Plasma Mass Spectrometry (ICP-MS) are rapidly growing techniques for the ultra-trace analytical determination of stable and long-lived isotopes and have a wide potential within environmental science, including ecosystem tracers and radio ecological studies. Such instrumentation, of course needs good radiochemical separation, to give best performance. The objectives of the project is to identify current needs and problems within low-level determination of long-lived radioisotopes by ICP-MS, to perform intercalibration and development and improvement of ICP-MS methods for the measurement of radionuclides and isotope ratios and to develop new methods based on modified separation chemistry applied to new auxiliary equipment.
Resumo:
We present an interactive map-based technique for designing single-input-single-output compliant mechanisms that meet the requirements of practical applications. Our map juxtaposes user-specifications with the attributes of real compliant mechanisms stored in a database so that not only the practical feasibility of the specifications can be discerned quickly but also modifications can be done interactively to the existing compliant mechanisms. The practical utility of the method presented here exceeds that of shape and size optimizations because it accounts for manufacturing considerations, stress limits, and material selection. The premise for the method is the spring-leverage (SL) model, which characterizes the kinematic and elastostatic behavior of compliant mechanisms with only three SL constants. The user-specifications are met interactively using the beam-based 2D models of compliant mechanisms by changing their attributes such as: (i) overall size in two planar orthogonal directions, separately and together, (ii) uniform resizing of the in-plane widths of all the beam elements, (iii) uniform resizing of the out-of-plane thick-nesses of the beam elements, and (iv) the material. We present a design software program with a graphical user interface for interactive design. A case-study that describes the design procedure in detail is also presented while additional case-studies are posted on a website. DOI:10.1115/1.4001877].
Resumo:
The Gibbs' energy change for the reaction, 3CoO (r.s.)+1/2O2(g)→Co3O4(sp), has been measured between 730 and 1250 K using a solid state galvanic cell: Pt, CuO+Cu2O|(CaO)ZrO2|CoO+Co3O4,Pt. The emf of this cell varies nonlinearly with temperature between 1075 and 1150 K, indicating a second or higher order phase transition in Co3O4around 1120 (±20) K, associated with an entropy change of ∼43 Jmol-1K-1. The phase transition is accompanied by an anomalous increase in lattice parameter and electrical conductivity. The cubic spinel structure is retained during the transition, which is caused by the change in CO+3 ions from low spin to high spin state. The octahedral site preference energy of CO+3 ion in the high spin state has been evaluated as -24.8 kJ mol-1. This is more positive than the value for CO+2 ion (-32.9 kJ mol-1). The cation distribution therefore changes from normal to inverse side during the phase transition. The transformation is unique, coupling spin unpairing in CO+3 ion with cation rearrangement on the spinel lattice, DTA in pure oxygen revealed a small peak corresponding to the transition, which could be differentiated from the large peak due to decomposition. TGA showed that the stoichiometry of oxide is not significantly altered during the transition. The Gibbs' energy of formation of Co3O4 from CoO and O2 below and above phase transition can be represented by the equations:ΔG0=-205,685+170.79T(±200) J mol-1(730-1080 K) and ΔG0=-157,235+127.53T(±200) J mol-1(1150-1250 K).
Resumo:
Kelan kuntoutustilasto 2010 -julkaisu sisältää keskeiset tiedot Kelan kuntoutuspalveluista ja niiden ajalta toimeentuloturvana maksettavasta kuntoutusrahasta. Julkaisussa on tietoja kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä, toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista ja kuntoutusrahasta. Kelan kuntoutustilasto ilmestyy vuosittain. Sitä on julkaistu tilastovuodesta 1978 lähtien. Tämä vuoden 2010 tilasto on ensimmäinen, jota ei enää julkaista painetussa muodossa.
Resumo:
Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden perusteella myönnetään tämän sairauden lääkkeisiin erityiskorvausoikeus, mikä tarkoittaa, että lääkkeistä maksetaan sairausvakuutuskorvauksena peruskorvausta (42 % lääkevalmisteen hinnasta) suurempi korvaus.
Resumo:
We present a simplified theoretical formulation of the thermoelectric power (TP) under magnetic quantization in quantum wells (QWs) of nonlinear optical materials on the basis of a newly formulated magneto-dispersion law. We consider the anisotropies in the effective electron masses and the spin-orbit constants within the framework of k.p formalism by incorporating the influence of the crystal field splitting. The corresponding results for III-V materials form a special case of our generalized analysis under certain limiting conditions. The TP in QWs of Bismuth, II-VI, IV-VI and stressed materials has been studied by formulating appropriate electron magneto-dispersion laws. We also address the fact that the TP exhibits composite oscillations with a varying quantizing magnetic field in QWs of n-Cd3As2, n-CdGeAs2, n-InSb, p-CdS, stressed InSb, PbTe and Bismuth. This reflects the combined signatures of magnetic and spatial quantizations of the carriers in such structures. The TP also decreases with increasing electron statistics and under the condition of non-degeneracy, all the results as derived in this paper get transformed into the well-known classical equation of TP and thus confirming the compatibility test. We have also suggested an experimental method of determining the elastic constants in such systems with arbitrary carrier energy spectra from the known value of the TP. (C) 2010 Elsevier Ltd. All rights reserved.
Resumo:
In some bimolecular diffusion-controlled electron transfer (ET) reactions such as ion recombination (IR), both solvent polarization relaxation and the mutual diffusion of the reacting ion pair may determine the rate and even the yield of the reaction. However, a full treatment with these two reaction coordinates is a challenging task and has been left mostly unsolved. In this work, we address this problem by developing a dynamic theory by combining the ideas from ET reaction literature and barrierless chemical reactions. Two-dimensional coupled Smoluchowski equations are employed to compute the time evolution of joint probability distribution for the reactant (P-(1)(X,R,t)) and the product (p((2))(X,R,t)), where X, as is usual in ET reactions, describes the solvent polarization coordinate and R is the distance between the reacting ion pair. The reaction is described by a reaction line (sink) which is a function of X and R obtained by imposing a condition of equal energy on the initial and final states of a reacting ion pair. The resulting two-dimensional coupled equations of motion have been solved numerically using an alternate direction implicit (ADI) scheme (Peaceman and Rachford, J. Soc. Ind. Appl. Math. 1955, 3, 28). The results reveal interesting interplay between polarization relaxation and translational dynamics. The following new results have been obtained. (i) For solvents with slow longitudinal polarization relaxation, the escape probability decreases drastically as the polarization relaxation time increases. We attribute this to caging by polarization of the surrounding solvent, As expected, for the solvents having fast polarization relaxation, the escape probability is independent of the polarization relaxation time. (ii) In the slow relaxation limit, there is a significant dependence of escape probability and average rate on the initial solvent polarization, again displaying the effects of polarization caging. Escape probability increases, and the average rate decreases on increasing the initial polarization. Again, in the fast polarization relaxation limit, there is no effect of initial polarization on the escape probability and the average rate of IR. (iii) For normal and barrierless regions the dependence of escape probability and the rate of IR on initial polarization is stronger than in the inverted region. (iv) Because of the involvement of dynamics along R coordinate, the asymmetrical parabolic (that is, non-Marcus) energy gap dependence of the rate is observed.
Resumo:
A hydrothermal reaction of the acetate salts of the rare-earths, 5-aminoisophthalic acid (H(2)AIP), and NaOH at 150 degrees C for 3 days gave rise to a new family of three-dimensional rare-earth aminoisophthalates, M(mu(2)-OH)(C8H5NO4)] M = Y3+ (I), La3+ (II), Pr3+ (III), Nd3+ (IV), Sm3+ (V), Eu3+ (VI), Gd3+ (VII), Dy3+ (VIII), and Er3+ (IX)]. The structures contain M-O(H)-M chains connected by AIP anions. The AIP ions are connected to five metal centers and each metal center is connected with five AIP anions giving rise to a unique (5,5) net. To the best of our knowledge, this is the first observation of a (5,5) net in metal-organic frameworks that involve rare-earth elements. The doping of Eu3+/(3+) ions in place of Y3+/ La3+ in the parent structures gave rise to characteristic metal-centered emission (red = Eu3+, green = Tb3+). Life-time studies indicated that the excited emission states in the case of Eu3+ (4 mol-% doped) are in the range 0.287-0.490 ms and for Tb3+ (4 mol-% doped) are in the range of 1.265-1.702 ms. The Nd3+-containing compound exhibits up-conversion behavior based on two-photon absorption when excited using lambda = 580 nm.
Resumo:
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, minkälaista oli kirkollinen työ koulutuspurjehduksella miinalaiva Pohjanmaalla vuonna 2010 ja miten koulutuspurjehdukselle osallistuneet olivat kokeneet sen. Kirkolliseen työhön puolustusvoimissa kuuluu julistus, opetus ja sielunhoito. Koulutuspurjehduksella pääosassa on sotilaspapin tekemä sielunhoitotyö. Itsenäisen Suomen laivastossa koulutuspurjehdukset alkoivat 1930-luvulla ja pappi on ollut aina mukana pitkillä purjehduksilla. Ennen vuoden 2010 koulutuspurjehdusta tehtiin yhdeksän taustahaastattelua, joiden tarkoituksena oli kartoittaa seuraavia osa-alueita: mikä on koulutuspurjehdus, millainen sosiaalinen yhteisö miinalaiva on, millainen sotilashierarkia koulutuspurjehduksella on, millainen on sotilaspapin asema sotilashierarkiassa ja mitä papilta odotetaan koulutuspurjehduksella ja mitä pappi tekee koulutuspurjehduksella. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla koulutuspurjehduksen aikana. Vastaajilta kysyttiin erilaisia taustatietoja, kuten: ikä, perhesuhteet, uskonnollinen vakaumus, odotukset kirkollista työtä kohtaan sekä huolenaiheet, jotka olivat ilmenneet koulutuspurjehduksen aikana. Nämä toimivat aineistossa taustamuuttujina. Näitä taustamuuttujia testattiin vastaajien kokemuksiin kirkollisesta työstä ja sotilaspappeudesta. Kyselylomakkeessa oli myös avoimia kysymyksiä, joiden vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti. Kyselylomakkeiden kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen analysoinnin jälkeen tehtiin vielä neljä haastattelua. Näissä haastatteluissa haettiin tarkennuksia määrällisessä analyysissa esiintyneisiin erityispiirteisiin. Vastaajista vain osa (13 %) keskusteli luottamuksellisesti papin kanssa. Yksi tutkimustulos oli se, että suurin osa (93 %) vastaajista oli sitä mieltä, että on hyvä asia, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti papin kanssa, jos tarvetta siihen ilmenee. Papin läsnäoloa pidettiin tärkeänä ja osa jopa toivoi lisää papin näkyvyyttä. Jumalanpalvelusten ja hartauksien määrään suurin osa oli tyytyväinen, eikä niitä toivottu enempää. Yhtä merkittävä tutkimustulos oli myös se, että papin läsnäolon tärkeyden lisäksi tärkeämpää on se, millainen pappi on. Pappi on osa sotilashierarkiaa, mutta silti hiukan erillään siitä. Pappiin, tai lähinnä hänen persoonaansa kohdistuu paljon odotuksia. Sotilaspapin toivottiin olevan läsnä, avoin, sosiaalinen, sopeutuva, ei liian jyrkkä eikä ahdasmielinen.
Resumo:
Tutkielma tarkastelee vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen naispappeuspuhetta vuosina 1975 2010. Aihetta käsitellään julkisen puheen ja yksityisen kokemuspuheen näkökulmista. Tutkimuksen lähdeaineistona ovat vanhoillislestadiolaisen liikkeen julkaisut, erityisesti vuosikirjat ja Päivämies-lehti, vanhoillislestadiolaisten kirkolliskokousedustajien naisten pappeutta käsittelevät puheenvuorot vuosina 1976, 1984 ja 1986 sekä Kotimaan, Kalevan ja Helsingin Sanomien artikkelit, joissa tarkastellaan naispappeutta ja vanhoillislestadiolaista herätysliikettä tutkimusjakson aikana. Rinnakkaisen aineiston julkiselle puheelle tuovat kahdenkymmenen viiden vanhoillislestadiolaisen naisteologin haastattelut, jotka olivat opiskelleet tutkimusjakson aikana. Julkinen puhe ja yksityinen kokemuspuhe etenevät työssä kronologisesti niin, että esille nousevat kunkin vuosikymmenen ja sukupolven yhteiset kokemukset sekä historian tapahtumien ja yksilön kokemuksen yhteenkuuluvuus. Tutkielma on herätysliiketutkimusta, joka sijoittuu naishistoriantutkimuksen kenttään. Tutkielma osoittaa, että naispappeuskeskustelu määritteli vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen paikkaa kirkossa. 1970-luvulla herätysliike esitti vakavan huolen kirkossa esiintyvästä naispappeusmyönteisyydestä ja kirkolliskokouksissa lestadiolaiset edustajat esiintyivät kiivaina naispappeuden vastustajina. 1980-luvulla vanhoillislestadiolaiset sopeutuivat kirkon myönteiseksi muodostuneeseen naispappeuskantaan ja kiivaista vastustajista tuli kirkossa hyvän yhteistyön korostajia. Vanhoillislestadiolaiset eivät ryhmittyneet muiden naispappeutta vastustavien järjestöjen kanssa. Herätysliikkeen virallinen keskustelu ja julkinen puhe olivat miesten puhetta naisten pappeudesta. Niin SRK:n johtokunnassa, kirkolliskokouksessa kuin lehdistössä asiaa käsittelivät ja kommentoivat vain miehet. Myös yksityinen kokemuspuhe osoittaa, etteivät vanhoillislestadiolaiset naiset osallistuneet liikkeessä käytyyn naispappeuskeskusteluun. Vanhoillislestadiolaiset naiset eivät pohtineet omakohtaisesti pappeutta, eivätkä he keskustelleet aiheesta myöskään yliopistolla 1970 1990 luvuilla. Naispappeus nousi herätysliikkeessä keskusteluun 2000-luvulla, kun kielteisen opin ja hyvin toimivan käytännön ristiriita nosti esille liikkeen sisällä vaikuttaneet erilaiset virkakysymyskannat. Tutkielma tuo esille neljä erilaista tapaa suhtautua virkakysymykseen. Kaikille vuosikymmenille, 2000-lukua lukuun ottamatta, kuului haastateltuja, jotka olivat omaksuneet liikkeen virallisen linjan naispappeuskysymyksessä ja he vastustivat muutosta. He perustelivat kantaansa Raamatun muuttumattomalla opetuksella ja auktoriteetilla. Lisäksi he korostivat naisten ja miesten eroja sekä erilaisia tehtäviä. Toiseksi erityisesti vanhemman sukupolven naisissa oli monia, joita voi nimittää sopeutujiksi. Liikkeessä vallinnut perinne sekä kipeät kokemukset herätysliikkeen hajaannuksista olivat opettaneet tyytymään ja vaikenemaan. Jokaisen sukupolven naisissa oli haastateltuja, jotka seurasivat keskustelua tarkkailijoina, ja myös osallistuivat aktiivisesti naisen asemaa ja virkakysymystä käsittelevään keskusteluun. Nämä naiset pohtivat pappeutta myös henkilökohtaisesti. Tarkkailijat peräänkuuluttivat avoimen keskustelun merkitystä. 2000-luvulla opiskelleet eivät olleet omaksuneet liikkeen opetusta virkakäsityksestä ja he kaikki suhtautuivat myönteisesti naispappeuteen. Nämä naiset sekä julkisuudessa naispappeutta puolustaneet lestadiolaismiehet pyrkivät uudistamaan liikkeen virkakysymyskantaa. Uudistajat olivat tyytymättömiä liikkeessä vaikuttaviin sukupuolirooleihin eikä heidän ajatteluaan sitonut esimerkiksi 1970-luvun kriisiajan vaikutuksesta syntynyt avoimuuden pelko.
Resumo:
Tutkimus analysoi kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä vuorovaikutusta verkkomedian mahdollisuuksien kautta. Taustalla on ensinnäkin politiikan teorian kautta muodostettu käsitys kansalaisjärjestöjen positiivisista vaikutuksista niin demokratiaan kuin kansalaisten omiin taitoihin. Toiseksi aiemman aihetta käsittelevän empiirisen tutkimuksen, erityisesti Steinin (2009) ja Brudinin (2008) analyysien perusteella kansalaisjärjestöjen verkkosivut on luotu ennen kaikkea yksisuuntaiseen tiedotukseen, eivätkä ne sisällä kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen elementtejä. Viimeisenä perusteena tutkimuksen mielekkyydelle toimii esimerkiksi Winnerin (1985) huomio, että teknologialla ja sen käyttöönotolla on aina poliittinen ulottuvuus, minkä voidaan ajatella pätevän myös kansalaisjärjestöjen tilanteessa. Tässä tutkimuksessa olennainen lisä aiempaan tutkimukseen verrattuna on historiallinen tarkastelutapa. Tutkimuksessa tarkastellaan kymmenen kansalaisjärjestön verkkosivujen ja muun verkkopresenssin kehittymistä vuodesta 1996 vuoteen 2011. Tätä kautta on mahdollista tutkia tarkemmin kahta tutkimuskysymystä: 1. Kansalaisjärjestöjen organisaatiollinen kehityksen, erityisesti institutionalisoitumisen ja professionalisoistumisen vaikutukset, vähentävät kansalaisjärjestöjen osallistuvuutta (Kriesi 1996, Tarrow 1998, Blumer 1951). Havaitaanko näitä muutoksia myös verkkopresenssin kautta? 2. Verkkomedia on kokenut voimakkaita muutoksia, erityisesti 2000-luvun alusta lähtien. Eräs näiden muutoksien keskeinen elementti on ollut kaksisuuntaisten viestintämahdollisuuksien kehittyminen ja parantuminen (Majava 2006, Erkkola 2008). Miten kansalaisjärjestöjen verkkoviestinnässä on otettu näitä uusia verkkomedian mahdollisuuksia käyttöön? Kysymyksiä lähestytään laadullisen analyysin kautta tutkimalla verkkosivujen osallistamista, eli sitä onko kaksisuuntainen vuorovaikutus mahdollista vai ei. Osallistumisen mahdollisuuksien kuvaukseen käytetään Chadwickin ja Mayn (2003) viitekehystä, jonka mukaan verkko-osallistuminen voi olla tiedottavaa, konsultoivaa tai keskustelevaa. Tiedottavalle verkko-osallistumiselle ominaispiirteistä on sen yksisuuntainen luonne, kun taas konsultoiva ja keskusteleva osallistuminen ovat kaksisuuntaista viestintää. Konsultoivaan osallistumiseen verrattuna keskustelevalle osallistumiselle ominaista on jaetumpi tietokäsitys ja kansalaisten mukaanotto agendan muotoilussa. Keskeisenä tuloksena voidaan esittää, ettei ensimmäiseen tutkimuskysymykseen tämän kymmenen tapauksen tapaustutkimuksella voida antaa luotettavaa vastausta. Ensinnäkin, eri ikäisten kansalaisjärjestöjen verkkosivujen osallistumisen mahdollisuuksien välillä ei ole selkeitä eroja. Toiseksi, nuorempien kansalaisjärjestöjen kohdalla osallistumisen mahdollisuuksissa ei havaittu merkittävää muutosta tarkastellulla aikavälillä. Toiseen tutkimuskysymykseen taas voidaan vastata, että osallistumisen mahdollisuudet ovat kasvaneet verkkomedian muutosten ansiosta. Käytännössä siirtymä osallistumista paremmin mahdollistaviin mekaniikkoihin, kuten kommentoinnin mahdollistamiseen, tapahtui 2000-luvun lopussa. Siirtymä on kuitenkin kohdistunut suurimmilta osin vain konsultoiviin mekaniikkoihin, eli näennäisestä vuorovaikutteisuudesta huolimatta aloitteen tekemisen monopoli on säilynyt kansalaisjärjestöillä itsellään. Lisäksi on syytä huomioida, etteivät osallistumisen mahdollisuudet sellaisenaan johda vielä aitoon osallistumiseen, eli kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten väliseen vuorovaikutukseen.