A European survey on current practices in epilepsy monitoring units and implications for patients' safety.

OBJECTIVE: This study aimed to survey current practices in European epilepsy monitoring units (EMUs) with emphasis on safety issues. METHODS: A 37-item questionnaire investigating characteristics and organization of EMUs, including measures for prevention and management of seizure-related serious adverse events (SAEs), was distributed to all identified European EMUs plus one located in Israel (N=150). RESULTS: Forty-eight (32%) EMUs, located in 18 countries, completed the questionnaire. Epilepsy monitoring unit beds are 1-2 in 43%, 3-4 in 34%, and 5-6 in 19% of EMUs; staff physicians are 1-2 in 32%, 3-4 in 34%, and 5-6 in 19% of EMUs. Personnel operating in EMUs include epileptologists (in 69% of EMUs), clinical neurophysiologists trained in epilepsy (in 46% of EMUs), child neurologists (in 35% of EMUs), neurology and clinical neurophysiology residents (in 46% and in 8% of EMUs, respectively), and neurologists not trained in epilepsy (in 27% of EMUs). In 20% of EMUs, patients' observation is only intermittent or during the daytime and primarily carried out by neurophysiology technicians and/or nurses (in 71% of EMUs) or by patients' relatives (in 40% of EMUs). Automatic detection systems for seizures are used in 15%, for body movements in 8%, for oxygen desaturation in 33%, and for ECG abnormalities in 17% of EMUs. Protocols for management of acute seizures are lacking in 27%, of status epilepticus in 21%, and of postictal psychoses in 87% of EMUs. Injury prevention consists of bed protections in 96% of EMUs, whereas antisuffocation pillows are employed in 21%, and environmental protections in monitoring rooms and in bathrooms are implemented in 38% and in 25% of EMUs, respectively. The most common SAEs were status epilepticus reported by 79%, injuries by 73%, and postictal psychoses by 67% of EMUs. CONCLUSIONS: All EMUs have faced different types of SAEs. Wide variation in practice patterns and lack of protocols and of precautions to ensure patients' safety might promote the occurrence and severity of SAEs. Our findings highlight the need for standardized and shared protocols for an effective and safe management of patients in EMUs.

Immigrant Families and the School in Spain: Dynamics and Factors that Influence their Relations

In Spain, academic debate and school administrations have evolved to the extent that relations between the school, the family and the surrounding environment are now considered as crucial to student achievement at school and to the good functioning of the educational system as a whole. Despite this development, change is slow in practice and often complicated due to the emerging resistance of families and schools, given that they have always maintained relations marked by an imbalance of power. Our theoretical and especially our empirical work has focused on the relations between immigrant families and the school system in Spain. In view of the above, the creation of what we call positive relational dynamics and communication in schools is conditioned by the attitudes and behaviour of the school administration, professionals and families. However, the physical space in which these relations take place must also be taken into consideration. Regarding school organisation, we have emphasised the role of the school’s administration. By differentiating the range of management models, we note the ones that facilitate more relations and communication with and among families (especially the one we have called the horizontal participative model) and those that discourage them. However, the multiple and complex range of attitudes among teachers and families must always be taken into account.

Ethnic sensitive substance abuse work : services for non-Finnish speaking clients in substance abuse treatment units in Finland today

The purpose of this study was to examine the current situation in substance abuse treatment units in Finland in taking non-Finnish speaking clients into consideration. The initiative for this research came from the Development of Alcohol and Drugs Intervention group at Stakes (National Research and Development Centre for Welfare and Health). Their aim was to gather information about the functioning and relevance of the quality assessment forms based on the quality recommendations for substance abuse work, filled in by substance abuse treatment units. The ethnic issue was chosen as the main approach in the study. The aim of this research was to answer the following questions: what is the readiness and competence in substance abuse treatment units in Finland to receive and encounter non-Finnish speaking clients, how is the quality of these services assessed and/or developed in the units, and what has been the role and functioning of the quality recommendations and quality assessment forms in working with non-Finnish speaking clients. The research methods used in the study were both quantitative and qualitative. The information concerning language services provided in the units was gathered from the quality assessment forms and basic information forms found in the database maintained by Stakes. The total amount of units found in the database was 267. In addition to that, semi-structured theme-interviews were carried out in four substance abuse treatment units in order to get a more deep understanding of how the services function in practice. The few number of non-Finnish speaking clients in the units may explain to a certain degree the results of the research. The results however showed that there is still space for improving the services. In the light of quality recommendations, the degree of language options provided in substance abuse treatment units in Finland today is low. Also the quantity of interpreter services provided in the units is scarce. There could also be unified guidelines specially tailored for substance abuse treatment units on how to work with ethnic minorities, as the knowledge is currently adopted from several different instances. The quality recommendations as well as quality assessment forms were valued and applied in the units appropriately and were also perceived to have an effect on the functioning, and quality, in the units.

Novel biomarkers to predict response and prognosis in localized bladder cancer.

This review summarizes recent developments in diagnostic and prognostic biomarkers for nonmuscle invasive bladder cancer (NMIBC). Although the number of new biomarkers increases continuously, none are included in practice guidelines. Most NMIBC biomarkers show a higher sensitivity than urinary cytology, but lower specificity. Some protein and chromosome markers have been approved for screening and follow-up of patients in combination with cystoscopy. The long interval required for validation, testing, and approval of the assays and the lack of standardization could explain present issues in biomarker research. To enhance the development of new biomarkers, a more structured approach is required.

Supplier Evaluation on the Standard Material and Component Markets in the Electronic Manufacturing Equipment Industry

Työn tavoitteena oli arvioida ja selvittää toimittajasuhteeseen vaikuttavia tekijöitä JOT Automation Group Oyj.n ja sen alihankkijoiden välisessä yhteistyössä ja muodostaa yrityksen kilpailukykyä parantava toimittaja-arviointiprosessi. Työssä keskityttiin tarkastelemaan yleisillä materiaali- ja komponenttimarkkinoilla toimivia toimittajia elektroniikkateollisuuden tuotantojärjestelmien valmistuksessa. Ensin tutustuttiin toimittajasuhdetta ja sen arviointia käsitelleeseen kirjallisuuteen. Teorian tueksi tehtiin haastatteluja ja kartoitettiin ensisijaisia tarpeita ja tavoitteita arviointiprosessille. Valmis prosessi testattiin käytännössä kahden eri case-esimerkin avulla. Prosessista muodostui kahteen eri työkaluun jakautunut kokonaisuus, joista auditointi arvioi toimittajan kyvykkyyttä vastatta sille asetettuihin vaatimuksiin. Toimittajan suorituskyvyn mittaaminen puolestaan testaa ja vertaa jatkuvasti toiminnan todellista tasoa auditoinnissa saatuihin tuloksiin. Työ sisältää selvityksen ja ohjeistuksen toimittaja-arviointiprosessin käytöstä. Prosessin käyttö alentaa toimittajaan kohdistuvaa materiaalien saatavuuteen ja hankintaan liittyviä riskejä. Esimerkeistä saadut kokemukset osoittivat, että prosessin avulla päästään pureutumaan tärkeisiin ydinalueisiin ja kehittämään niitä sekä toimittajalle, että ostajayritykselle edullisella tavalla. Toimittaja-arviointiprosessista kehittyy toimintatapa yrityksen ja sen toimittajan välisen suhteen ylläpitämiseksi.

Consignment Stock Concept for Corporation’s Inbound Logistics

Kaupintavaraston käyttäminen yrityksen hankintalogistiikassa vapauttaa varastoihin sitoutuneita pääomia, parantaa palveluastetta ja syventää asiakkaan ja toimittajan välistä yhteistyötä. Tulevaisuudessa menetelmää tullaan käyttämään laajenevassa määrin keinona logistisen kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden parantamisessa.Tämän työn tavoitteena oli selvittää yrityksen hankintalogistiikkaan soveltuvan kaupintavarastontoiminnan vaatimukset ja kehittää konsernin eri toimialoille yhtenäinen konsepti. Selvitys aloitettiin tutkimalla kirjallisuutta ja yrityksen asiakkaalla käytössä olevaa kaupintavarastoratkaisua, jonka jälkeen käytännön ongelmia kartoitettiin pilottiprojektin avulla.Tuloksena saatiin konsepti, jossa on käsitelty kaupintavaraston käyttöönottoa varten tarvittavat erityispiirteet kansainvälisessä kaupankäynnissä. Toimittajien ja toimitusketjujen erilaisista rakenteista johtuen yksityiskohdat on mietittävä jokaisen toimittajan kanssa erikseen.

Tuotetiedon hallinta verkostoituneessa pk-yrityksessä

Työn tavoitteena oli luoda malli kansainvälisessä yritysverkostossa toimivan pk-yrityksen tuotetiedon hallintaan. Ensin selvitettiin tuotetiedon hallinnan sisältöä sekä osa-alueita kirjallisuuden avulla. Tämän lisäksi kartoitettiin tutkimuskohteena olleen yrityksen tuotetiedon hallinnan nykytilanne kehityksen lähtökohdaksi. Selvitystöiden perusteella määriteltiin tavoitteet verkostoituneen pk-yrityksen tuotetiedon hallintaan sekä luotiin malli, jonka pohjalta kohdeyrityksen tuotetiedon hallinnan kehittämisessä edetään. Lopuksi arvioitiin mallin hyvyyttä kohdeyrityksen tapauksessa sekä yleisesti verkostoituneen pk-yrityksen tuotetiedon hallinnassa. Kehitetyssä mallissa yhdistyvät yrityksen tavoitteiden perusteella määritellyt toimintatavat sekä niitä tukeva tietojärjestelmä. Yrityksen liiketoiminnan luonne, visiot ja suunnitelmat sekä yritysverkosto ovat lähtökohtana tuotetiedon hallinnan strategialle. Tämän toteuttaminen taas vaatii tuotetiedon hallinnan kehittämistä yrityksessä PDM-mallin mukaisesti viidellä eri osa-alueella nimikkeiden hallinnasta tiedon jakeluun. Yrityksen tietojärjestelmäkokonaisuus tukee näitä osa-alueita. Tuotetiedon hallinnan kehitystyö etenee kolmessa vaiheessa. Se käynnistetään uudistamalla toimintatapoja sekä kehittämällä tuotetiedon hallintaa tukevaa tietojärjestelmäkokonaisuutta. Kolmannella portaalla järjestelmä laajennetaan kattamaan koko yrityksen kansainvälinen liiketoimintaverkosto yhteistyökumppaneineen. Tavoitetilassa tietojärjestelmä toimii koko verkoston tiedonjakelun keskuksena. Tuotetiedon hallinnan kehitysprojekti on laaja kokonaisuus. Työn tavoitteena olikin saada kehitys alkuun kohdeyrityksen osalta. Jatkossa mielenkiintoinen tutkimusaihe on esimerkiksi tutkia kehitetyn mallin toimivuutta käytännössä ja sen yleistettävyyttä muiden pk-yritysten tarpeisiin. Näin voidaan tarjota lisää tietoa yritysten ja verkostojen kehittämisen tueksi ja sitä kautta parantaa tulevaisuudessa suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Screening for ALK in non-small cell lung carcinomas: 5A4 and D5F3 antibodies perform equally well, but combined use with FISH is recommended.

OBJECTIVES: Immunohistochemistry (IHC) has become a promising method for pre-screening ALK-rearrangements in non-small cell lung carcinomas (NSCLC). Various ALK antibodies, detection systems and automated immunostainers are available. We therefore aimed to compare the performance of the monoclonal 5A4 (Novocastra, Leica) and D5F3 (Cell Signaling, Ventana) antibodies using two different immunostainers. Additionally we analyzed the accuracy of prospective ALK IHC-testing in routine diagnostics. MATERIALS AND METHODS: Seventy-two NSCLC with available ALK FISH results and enriched for FISH-positive carcinomas were retrospectively analyzed. IHC was performed on BenchMarkXT (Ventana) using 5A4 and D5F3, respectively, and additionally with 5A4 on Bond-MAX (Leica). Data from our routine diagnostics on prospective ALK-testing with parallel IHC, using 5A4, and FISH were available from 303 NSCLC. RESULTS: All three IHC protocols showed congruent results. Only 1/25 FISH-positive NSCLC (4%) was false negative by IHC. For all three IHC protocols the sensitivity, specificity, positive (PPV) and negative predictive values (NPV) compared to FISH were 96%, 100%, 100% and 97.8%, respectively. In the prospective cohort 3/32 FISH-positive (9.4%) and 2/271 FISH-negative (0.7%) NSCLC were false negative and false positive by IHC, respectively. In routine diagnostics the sensitivity, specificity, PPV and NPV of IHC compared to FISH were 90.6%, 99.3%, 93.5% and 98.9%, respectively. CONCLUSIONS: 5A4 and D5F3 are equally well suited for detecting ALK-rearranged NSCLC. BenchMark and BOND-MAX immunostainers can be used for IHC with 5A4. True discrepancies between IHC and FISH results do exist and need to be addressed when implementing IHC in an ALK-testing algorithm.

Risk Management Services in Energy Production

Työ käsittelee energian tuotannossa esiintyviä tärkeimpiä taloudellisia ja teknisiä riskejä sekä niiden hallitsemista energian tuottajan näkökulmasta. Ensiksi käsitellään yleisesti riskienhallintaa, eri riskityyppejä ja esitetään periaatteellinen riskienhallintaprosessi. Sen jälkeen tarkastellaan energiamarkkinoiden nykytilannetta lähinnä Pohjoismaiden tasolla ja verrataan sitä aikaisempaan tilanteeseen energian tuottajan kannalta. Tämä siksi, että energiamarkkinoiden vapautuminen on muuttanut merkittävästi energian tuotantoon liittyviä taloudellisia riskejä, käytännössä lisännyt niitä. Pääpaino on energian tuotannossa esiintyvien olennaisten riskien tarkastelussa ja niiden hallitsemisessa. Ensin esitellään työn kannalta olennaiset riskit ja tekijät joista ne aiheutuvat. Jokainen riski ja sen aiheuttamat haitat liiketoiminnalle kuvataan lyhyesti. Sen jälkeen kiinnitetään huomiota asioihin, jotka ovat tyypillisiä energian tuotannolle ja aiheuttavat samalla erikoisvaatimuksia riskienhallinnalle. Sitten käydään läpi sopivat riskienhallinnan menetelmät, jotka ovat yleisesti käytössä energian tuotannossa, aiemmin esitetyille olennaisille riskeille. Esitetyistä riskienhallinta menetelmistä useimpia ei ole kohdistettu millekään yksittäiselle riskille, vaan monia niistä voidaan käyttää useammankin riskin hallintaan.

Teräspalkkirakenteiden palomitoitus hiilivetypalossa

Työn tavoitteena oli kehittää teräspalkkirakenteiden palosuunnittelua ja palosuojauksen toteutusta öljynjalostamolla käytettävien kantavien teräspalkkirakenteiden osalta. Lisäksi tavoitteena oli luoda suunnitteluohjeen runko palomitoituksen toteuttamiseksi Neste Engineering Oy:ssä. Ongelmakohtia työssä olivat rakenteiden kapasiteettien tarkka määritys, toimivien toteutusratkaisujen etsiminen, sekä öljynjalostamolla mitoituspalona käytettävän hiilivetypalon SFS-ENV-1992-1-2 käyttö yleisemmin mitoituspalona käytettävän standardipalo ISO-834 sijaan. Työssä perehdyttiin kirjallisuuden perusteella eri palosuojausmenetelmiin. Tarkemman jatkotutkimuksen kohteeksi otettiin jo käytössä hyväksi havaittu teräsputkipalkkien sisäpuoleinen betonitäyttö. Menetelmässä teräsputkipalkin oletetaan kantavan kuormat normaalitilassa ja sisällä olevan raudoitetun betonin palossa. Palkkirakenteiden kapasiteettimitoitus määritettiin laskennallisesti poikkileikkauksille. Mitoitus perustuu palkissa tapahtuvien sisäisten venymien ja puristumien tarkasteluun, sekä poikkileikkauksen tarkan lämpötilajakauman huomioimiseen. Raudoitustankojen ankkurointia palkki-pilari-liitoksessa kehitettiin valmistuksen kannalta yksioikoisemmaksi ja helpommin toteutettavaksi. Palkkien raudoituksiin suunniteltiin kierremuhvijatkoksella toteutettava ankkurointimenetelmä, jolla palkkien raudoitustangot saadaan ankkuroitua täydestä kapasiteetistaan tapauskohtaisesti pilarin vastakkaisella puolella olevaan palkkiin tai ankkurointikappaleella pilariin. Teräsputkipilarin betonivalun vaihtoehtoisiin menetelmiin tutustuttiin. Pilarin alapäähän asennettavan venttiilin läpi tapahtuva täyttö helpottaa betonointityövaihetta. Tutkimuksen tuloksena luotiin suunnitteluohjeen runko, jonka pohjalta voidaan tehdä lopullinen ohje. Myös työn tuloksena saatu laskentaohjelma palkkien momentti-kapasiteetin ja pilarin nurjahduskuorman laskemiseksi helpottaa suunnittelua. Raudoituksen ankkurointiin ja betonointiin esitettyjen menetelmien toimivuus on syytä kokeilla käytännössä ja tehdä jatkokehitys näistä saatavien kokemusten pohjalta.

Software testing design and implementation in a small software company

Monet ohjelmistoyritykset ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota ohjelmistotuotteidensa laatuun. Tämä on johtanut siihen, että useimmat niistä ovat valinneet ohjelmistotestauksen välineeksi, jolla tätä laatua voidaan parantaa. Testausta ei pidä rajoittaa ainoastaan ohjelmistotuotteeseen itseensä, vaan sen tulisi kattaa koko ohjelmiston kehitysprosessi. Validaatiotestauksessa keskitytään varmistamaan, että lopputuote täyttää sille asetetut vaatimukset, kun taas verifikaatiotestausta käytetään ennaltaehkäisevänä testauksena, jolla pyritään poistamaan virheitä jo ennenkuin ne pääsevät lähdekoodiin asti. Työ, johon tämä diplomityö perustuu, tehtiin alkukevään ja kesän aikana vuonna 2003 Necsom Oy:n toimeksiannosta. Necsom on pieni suomalainen ohjelmistoyritys, jonka tutkimus- ja kehitysyksikkö toimii Lappeenrannassa.Tässä diplomityössä tutustutaan aluksi ohjelmistotestaukseen sekä eri tapoihin sen organisoimiseksi. Tämän lisäksi annetaan yleisiä ohjeita testisuunnitelmien ja testaustapausten tekoon, joita onnistunut ja tehokas testaus edellyttää. Kun tämä teoria on käyty läpi, esitetään esimerkkinä kuinka sisäinen ohjelmistotestaus toteutettiin Necsomilla. Lopuksi esitetään johtopäätökset, joihin päädyttiin käytännön testausprosessin seuraamisen jälkeen ja annetaan jatkotoimenpide-ehdotuksia.

Ulkoisen laskennan organisoinnin kehittäminen. Case: Stora Enso Oyj

Tutkielman päätavoitteena oli analysoida, miten taloushallintoa voisi kehittää case –yrityksessä ulkoisen laskennan osalta. Case yrityksenä oli Stora Enso Oyj. Tutkielmassa analysoitiin kolme kehittämisvaihtoehtoa. Ensin analysoitiin palvelukeskuksen soveltuvuutta case –yrityksen taloushallinnon kehittämiseen. Toiseksi tutkittiin, onko konsernin sisäinen fuusioituminen mahdollistanut case –yrityksen taloushallinnon toimintojen kehittämisen ja kolmanneksi etsittiin muita vaihtoehtoisia keinoja kehittää case –yrityksen taloushallintoa. Tutkielma edustaa ymmärtävää tapaustutkimuksen tyyppiä, jossa on normatiivisia piirteitä. Palvelukeskuksen soveltuvuus case –yrityksen taloushallintoon todettiin teoriassa hyväksi. Käytännössä sen toteuttamiselle löytyi kuitenkin esteitä, eikä palvelukeskusta tässä vaiheessa päätetty perustaa. Fuusioitumisen todettiin mahdollistavan case –yrityksen taloushallinnon kehittämisen vähäisessä määrin. Tätä ei kuitenkaan ole toistaiseksi hyödynnetty. Muina ratkaisuvaihtoehtoina taloushallinnon kehittämiseen tutkittiin lähinnä sähköistä ostolaskujenkäsittelyä. Se todettiin hyväksi vaihtoehdoksi ostolaskujenkäsittelyprosessin tehostamiseksi. Teoriaosuuden tavoitteena oli asemoida palvelukeskus muiden mahdollisten taloushallinnon kehittämisratkaisujen joukkoon. Palvelukeskuksen todettiin olevan lähinnä keskittämistä, mutta sisältävän piirteitä myös ulkoistamisesta ja liiketoimintaprosessien uudelleen organisoimisesta. Uusina seikkoina nousi esille asiakaslähtöisyys ja tulosvastuu.

Assessment of Immature Platelet Fraction in the Diagnosis of Wiskott-Aldrich Syndrome.

Children with Wiskott-Aldrich syndrome (WAS) are often first diagnosed with immune thrombocytopenia (ITP), potentially leading to both inappropriate treatment and the delay of life-saving definitive therapy. WAS is traditionally differentiated from ITP based on the small size of WAS platelets. In practice, microthrombocytopenia is often not present or not appreciated in children with WAS. To develop an alternative method of differentiating WAS from ITP, we retrospectively reviewed all complete blood counts and measurements of immature platelet fraction (IPF) in 18 subjects with WAS and 38 subjects with a diagnosis of ITP treated at our hospital. Examination of peripheral blood smears revealed a wide range of platelet sizes in subjects with WAS. Mean platelet volume (MPV) was not reported in 26% of subjects, and subjects in whom MPV was not reported had lower platelet counts than did subjects in whom MPV was reported. Subjects with WAS had a lower IPF than would be expected for their level of thrombocytopenia, and the IPF in subjects with WAS was significantly lower than in subjects with a diagnosis of ITP. Using logistic regression, we developed and validated a rule based on platelet count and IPF that was more sensitive for the diagnosis of WAS than was the MPV, and was applicable regardless of the level of platelets or the availability of the MPV. Our observations demonstrate that MPV is often not available in severely thrombocytopenic subjects, which may hinder the diagnosis of WAS. In addition, subjects with WAS have a low IPF, which is consistent with the notion that a platelet production defect contributes to the thrombocytopenia of WAS. Knowledge of this detail of WAS pathophysiology allows to differentiate WAS from ITP with increased sensitivity, thereby allowing a physician to spare children with WAS from inappropriate treatment, and make definitive therapy available in a timely manner.

Comparative effectiveness of gemcitabine plus cisplatin versus methotrexate, vinblastine, doxorubicin, plus cisplatin as neoadjuvant therapy for muscle-invasive bladder cancer.

BACKGROUND: Gemcitabine plus cisplatin (GC) has been adopted as a neoadjuvant regimen for muscle-invasive bladder cancer despite the lack of Level I evidence in this setting. METHODS: Data were collected using an electronic data-capture platform from 28 international centers. Eligible patients had clinical T-classification 2 (cT2) through cT4aN0M0 urothelial cancer of the bladder and received neoadjuvant GC or methotrexate, vinblastine, doxorubicin, plus cisplatin (MVAC) before undergoing cystectomy. Logistic regression was used to compute propensity scores as the predicted probabilities of patients being assigned to MVAC versus GC given their baseline characteristics. These propensity scores were then included in a new logistic regression model to estimate an adjusted odds ratio comparing the odds of attaining a pathologic complete response (pCR) between patients who received MVAC and those who received GC. RESULTS: In total, 212 patients (146 patients in the GC cohort and 66 patients in the MVAC cohort) met criteria for inclusion in the analysis. The majority of patients in the MVAC cohort (77%) received dose-dense MVAC. The median age of patients was 63 years, they were predominantly men (74%), and they received a median of 3 cycles of neoadjuvant chemotherapy. The pCR rate was 29% in the MVAC cohort and 31% in the GC cohort. There was no significant difference in the pCR rate when adjusted for propensity scores between the 2 regimens (odds ratio, 0.91; 95% confidence interval, 0.48-1.72; P = .77). In an exploratory analysis evaluating survival, the hazard ratio comparing hazard rates for MVAC versus GC adjusted for propensity scores was not statistically significant (hazard ratio, 0.78; 95% confidence interval, 0.40-1.54; P = .48). CONCLUSIONS: Patients who received neoadjuvant GC and MVAC achieved comparable pCR rates in the current analysis, providing evidence to support what has become routine practice. Cancer 2015;121:2586-2593. © 2015 American Cancer Society.

Immunity and inflammation in status epilepticus and its sequelae: possibilities for therapeutic application.

Status epilepticus (SE) is a life-threatening neurological emergency often refractory to available treatment options. It is a very heterogeneous condition in terms of clinical presentation and causes, which besides genetic, vascular and other structural causes also include CNS or severe systemic infections, sudden withdrawal from benzodiazepines or anticonvulsants and rare autoimmune etiologies. Treatment of SE is essentially based on expert opinions and antiepileptic drug treatment per se seems to have no major impact on prognosis. There is, therefore, urgent need of novel therapies that rely upon a better understanding of the basic mechanisms underlying this clinical condition. Accumulating evidence in animal models highlights that inflammation ensuing in the brain during SE may play a determinant role in ongoing seizures and their long-term detrimental consequences, independent of an infection or auto-immune cause; this evidence encourages reconsideration of the treatment flow in SE patients.