1000 resultados para Tampereen ammattikorkeakoulu
Resumo:
Tämä insinöörityö käsittelee eri kilpa-autoluokkien testityötä ja Doe-menetelmän soveltuvuutta tämän testityön helpottamiseksi. Työssä syvennytään ralliautoilun N-ryhmään perinpohjaisesti auton rakentamisesta varsinaiseen testaamiseen asti. Tutkittavana kilpa-autona on Mitsubishi Lancer Evolution 9. Tarkoituksena on tutkia AVL Cameo -ohjelman ja Doe-menetelmän soveltuvuus ralliautoilun testaamiseen. Työ aloitettiin perehtymällä teorian tasolla Doe-menetelmän soveltuvuutta ralliautoiluun, rata-autoiluun ja kiihdytysautoiluun. Jokaisesta kilpa-autoilumuodosta kerrotaan tarkemmin yleistä tietoa ja millaisiin asioihin Doe-menetelmää voitaisiin soveltaa. Cameo on alun perin suunniteltu moottorien säätö- ja testityön vähentämiseen, joten työssä selostetaan myös ohjelman ominaisuuksia. Lisäksi suoritetaan testit N-ryhmän kilpa-autolla Cameon suunnittelemalla tavalla ja tuloksista optimoidaan ajallisesti paras vaihtoehto. Työn tuloksena saatiin selvitettyä, kuinka Cameo ja sen käyttämä Doe-menetelmä soveltuvat kilpa-autojen testaamiseen ja kuinka testityön määrää saatiin vähennettyä.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä kartoitus MS-tautia sairastavien apuväline ja asunnonmuutostöiden hankintaprosesseissa kokemia mahdollisia ongelmia. Vastauksista onneksi ilmeni että ongelmia koetaan vähän. Aineiston työhömme hankimme postikyselynä MS-yhdistysten jäseniltä eri puolilta Suomea. Kyselylomakkeessa oli kysymyksiä apuvälineistä ja asunnonmuutostöistä, joihin henkilöt vastasivat oman tilanteensa mukaan. Analyysimenetelminä käytettiin prosenttijakaumia ja frekvenssitaulukoita. Kyselyjä lähetettiin 95 kappaletta ja vastauksia palautui 48. Iältään vastanneet olivat 36 - 75-vuotiaita. Kaikki kyselyyn vastanneista oli ms tautia sairastuvia henkilöitä, joilla oli kokemuksia apuvälinehankintaprosesseista. Heistä 20 % oli kokenut ongelmia tässä prosessissa. Asunnonmuutostöitä oli tehty 30 vastanneelle. Heistä 10 % ilmoitti kokeneensa prosessissa ongelmia. Vastanneista suurin osa oli tyytyväisiä apuvälineisiinsä ja tehtyihin asunnonmuutostöihin. Oma-aloitteisuutta korostettiin asioiden hoidossa. Teoriaosuudessa käsitellään MS-tautia apuvälineitä ja asunnonmuutostöitä sekä niihin liittyvää lainsäädäntöä.
Resumo:
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää asiakkaiden mielipide palveluiden laadusta kuvantamisyksikössä, johon kuuluu yksi erikoissairaanhoidon ja kolme perusterveydenhuollon toimipistettä. Tutkimus on osa laajempaa Työn organisointi ja työnjako terveydenhuollon erityisaloilla -hanketta, joka toteutetaan yhteistyössä työelämän ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kanssa. Aineisto on kerätty ennen kuvantamisyksikössä tapahtunutta organisaatiomuutosta. Mukana on myös vertailu henkilöstön näkemyksiin. Tutkimus suoritettiin kyselylomaketutkimuksena ja aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti. Lomake pohjautui Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa kehitettyyn Ihmisläheinen hoito -mittariin. Mittaria muokattiin kuvantamisosastoille sopivaksi. Palveluiden laatua mitattiin 55 väittämällä. Lisäksi lomakkeessa oli taustatietokysymyksiä. Kyselylomakkeita jaettiin yli 500 kappaletta ja niitä palautettiin 453 kappaletta, joista 416 oli riittävästi täytetty. Ihmisläheisen hoidon katsottiin toteutuvan, jos vähintään 90 % vastaajista oli tyytyväisiä palveluihin. Henkilöstökysely suoritettiin Internetin avulla ja siihen vastasi 74 työntekijästä 40. Kaiken kaikkiaan asiakkaat olivat tyytyväisiä kuvantamisyksiköiden palveluihin, perusterveydenhuollon asiakkaat olivat hieman erikoissairaanhoidon asiakkaita tyytyväisempiä. Henkilöstön arvio palveluiden laadusta oli asiakkaita kriittisempi. Mittarin palveluiden laatuun liittyviä väittämiä tarkastellaan työssä sekä yksittäisinä kysymyksinä että kuuteen eri osa-alueeseen jaettuna. Yksittäisistä asioista parhaiksi arvioitiin henkilöstön käytös ja ammattitaito, yksityisyyden säilyminen tutkimuksen aikana sekä tutkimuksen ja hoidon perustuminen tarpeisiin. Vähiten tyytyväisiä oltiin mahdollisuuteen osallistua tutkimuksen ja hoidon suunnitteluun, tiedonsaantiin ja ahdistuksen lievittämiseen. Osa-alueista parhaat arvosanat saivat "Yhteisyyssuhteet, yksityisyys ja arvostus" sekä "Tunne-elämän huomioonottaminen", huonoimmat "Fyysistä terveyttä ylläpitävä ja edistävä hoito" sekä "Saavutettavuus". Ihmisläheinen hoito toteutui kolmella osa-alueella. Työn tuloksia voi käyttää pohjana vertailtaessa tilanteeseen organisaatiomuutoksen jälkeen. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, kuinka asiakkaat voisivat saada enemmän päätäntävaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia terveydenhuollossa. Avainsanat asiakastyytyväisyys, palveluiden laatu, kuvantamisyksikkö