Homoavioliiton historia pohjoismaisesta näkökulmasta

Kirjallisuusarvostelu

Mäkihypyn historia tulosurheiluna

Kirjallisuusarvostelu

Sosiologia sosiaalisen elämän tieteenä

Artikkeli pohjautuu Helsingin yliopistossa 5.12.2012 pidettyyn uuden professorin juhlaluentoon.

Ryhmänjohtaja sosiaalisen ryhmäkiinteyden kehittäjänä

Ryhmäkiinteys on kaikkien ryhmien ominaisuus – riippumatta organisaatiosta tai ryhmän tehtävästä. Se voidaan nähdä voimana, joka pitää ryhmän koossa estäen sitä hajoamasta. Ryhmäkiinteys jakaantuu neljään eri tasoon: vertikaaliseen (johtajan ja alaisen väliseen), horisontaaliseen (vertaisten väliseen), organisatoriseen (rakenteelliseen) sekä institutionaaliseen (yhteiskunnalliseen). Nämä neljä tasoa jakaantuvat kukin kahteen tasoon: affektiiviseen (sosiaaliseen) sekä instrumentaaliseen (tehtäväsidonnaiseen). Näin ollen ryhmäkiinteys voidaan nähdä koostuvan kahdeksasta erillisestä osasta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista kirjallisuuskatsausta sekä sisällönanalyysiä. Aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista on pyritty löytämään sosiaaliseen ryhmäkiinteyteen liittyviä tekijöitä. Tässä tutkielmassa käsitellään ryhmäkiinteyttä affektiivisesta näkökulmasta. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mitä sosiaalinen ryhmäkiinteys on? Miten ryhmänjohtaja voi vaikuttaa sosiaaliseen ryhmäkiinteyteen? Miten sosiaalinen ryhmäkiinteys näyttäytyy siviilimaailmassa? Tutkimuksien lisäksi lähteinä on käytetty oppaita sekä ohjeita, Puolustusvoimista sekä siviilistä. Vaikka ryhmäkiinteys on ilmiönä ollut aina olemassa, on sitä aloitettu tutkimaan vasta toisesta maailmansodasta lähtien. Ensimmäiset tutkimukset käsittelivät lähes poikkeuksetta sosiaalista puolta ryhmäkiinteydestä. Vasta 1980-luvulla Carron, Zaccaro, Siebold ja Griffith osoittivat, että aikaisemmat tutkimukset ovat painottuneet liikaa sosiaalisen ryhmäkiinteyteen ja toivat sosiaalisen ryhmäkiinteyden rinnalle tehtäväsidonnaisen ryhmäkiinteyden. Sosiaalinen ryhmäkiinteys rakentuu ihmisten väliseen sitoumukseen, luottoon, lojaalisuuteen ja kiintymykseen. Sillä tarkoitetaan kansanomaisesti sitä, että ryhmän jäsenet nauttivat toistensa seurasta, luottavat toisiinsa, tulevat toimeen keskenään. Affektiivinen kiinteys on sama ilmiö riippumatta organisaatiosta. Sosiaalinen ryhmäkiinteys on yksilöiden välinen kiinteyden laji, joten on varsin selvää, ettei organisaatio vaikuta suuressa mittakaavassa sosiaalisen ryhmäkiinteyden kehittymiseen. Ryhmänjohtajalla on mahdollisuus omalla toiminnallaan vaikuttaa positiivisesti sosiaalisen ryhmäkiinteyden kehittymiseen. Koska sosiaalinen ryhmäkiinteys kehittyy parhaiten vapaa-ajalla, ryhmänjohtajan tulee kehittää ryhmälle mielekästä tekemistä niille hetkille, kun ryhmä ei toteuta varsinaista tehtäväänsä. Riittää, että ryhmän jäsenet viettävät aikaa yhdessä, keskustelevat ja tutustuvat toisiinsa kunnolla.

Median digitalisoituminen ja yhdistetty tieto

Esitys Kansalliskirjaston Finto-palvelun ja arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston järjestämässä seminaarissa: Linkity! Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014.

Förteckning öfver en manuskriptsamling: bestående förnämligast af gamla handlingar och dokumenter (såväl i afskrifter som i originaler), hvilka innehålla vigtiga bidrag till upplysning i storfurstendömet Finlands, hertigdömet Finlands, och provinsen Ingermanlands äldre historia till större delen utgörande hitintills okända och obegagnade historiska källor, och urkunder, till dessa länders häfdeforskning, beledsagade med summariskt innehåll öfver hvarje numrerad urkund, jemte vidfogade korta biografiska underrättelser om författarne

Kuvailu kannesta.

Normal median near nerve potential

In routine studies of sensory nerve conduction, only fibers e7 µm in diameter are analyzed. The late components which originate from thinner fibers are not detected. This explains why a normal sensory action potential (SAP) may be recorded in patients with peripheral neuropathies and sensory loss. In the present study we investigated the late component of the median SAP with a near nerve needle electrode technique in 14 normal volunteers (7 men and 7 women), aged 34.5 ± 14.8 years. The stimulus consisted of rectangular pulses of 0.2-ms duration at a frequency of 1 Hz with an intensity at least 6 times greater than the threshold value for the main component. Five hundred to 2000 sweep averagings were performed. The duration of analysis was 40 or 50 ms and the wave analysis frequency was 200 (-6 dB/oct) to 3000 Hz (-12 dB/oct). We used an apparatus with a two-channel amplifier system, 200 MW or more of entry impedance and a noise level of 0.7 µVrms or less. The main component mean amplitude, conduction velocity and latency and the late component mean amplitude, conduction velocity and latency were respectively (mean ± SD): 26.5 ± 5.42 µV, 56.8 ± 5.42 m/s, 3.01 ± 0.31 ms, 0.12 ± 0.04 µV, 16.4 ± 2.95 m/s and 10.6 ± 2.48 ms. More sophisticated equipment has an internal noise of 0.6 µVrms. These data demonstrate that the technique can now be employed to study thin fiber neuropathies, like in leprosy, using commercial electromyographs, even in non-academic practices

Kristopher Kolumbuksen elämän vaiheet, eli, Historia hänen purjennoista ja Amerikan löytäminen

Tekijä: O. T. = Otto Tandefelt.

Öfversikt af det finska skråväsendets historia

Erip.: Juridiska föreningens tidskrift ; 1892-1893.

Det svenska tabellverkets uppkomst, organisation och tidigare verksamhet: några minnesblad ur den svensk-finska befolkningsstatistikens historia af Aug. Hjelt

S. 103-109: Resumé in deutscher Sprache.