”Lojumaan tai kuolemaan Välimeren auringonpaisteeseen” –Kyproksen suomalaiset rauhanturvaajat sanomalehdistössä keväällä 1964

Tutkielmani aiheena on suomalaisten rauhanturvaajien kuvaus sanomalehdissä keväällä 1964. Vertailen neljän päivittäin ilmestyneen suomalaisen sanomalehden näkemyksiä rauhanturvaajista keskenään, jotta voin näin tunnistaa niiden välisiä eroja ja samankaltaisuuksia. Tutkittavat lehdet ovat Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Kansan Uutiset ja Ilkka. Tarkastelen sitä kuvaa, joka Yhdistyneiden Kansakuntien Kyproksen rauhanturvaoperaatioon lähteneistä rauhanturvaajista muodostui maalis- ja kesäkuun välisenä aikana keväällä 1964. Erityisesti huomioin mahdollista ristiriitaa siinä kuvasivatko lehdet rauhanturvaajien palvelusta Kyproksella palkallisena lomana vai osallistumisena sotaan. Keväällä 1964 Suomi päätti osallistua käynnistyvään YK:n Kyproksen rauhanturvaoperaatioon. Työni jäsentyy kevään tapahtumien kautta. Suomalaispataljoonan kokoaminen ja lähtö erottuu erillisenä kokonaisuutena, samoin toukokuussa 1964 tapahtunut suomalaisrauhanturvaajan väkivaltainen kuolema Kyproksella sekä lopuksi kesäkuussa 1964 julki tulleet rauhanturvaajien eroanomukset. Aihe hallitsi uutiskevättä ja kaikki lehdet kirjoittivat siitä runsaasti. Lehtien välillä on selkeitä eroja niiden näkemyksissä rauhanturvaajista, mutta tarkasteluajanjakson aikana myös yksittäisten lehtien kuvaus muuttui. Suurin ero on Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa, joiden näkemys rauhanturvaajista muuttui kolmen kuukauden aikana täysin. Alussa lehdet kuvasivat innostuneesti pataljoonaa, joka katsottiin suomalaisen sotilasperinteen ylpeiksi jatkajiksi, mutta eroanomusten myötä lehdet ryhtyivät kritisoimaan pataljoonalaisia ”käpykaartilaisiksi”. Kansan Uutisten kuvausta hallitsi lävitse koko tarkasteluajanjakson lehden näkemys Kyproksen rauhanturvaajista osana sen vastustamaa Suomen ulkopoliittista suuntausta. Ilkka kuvasi vähiten Kyproksen pataljoonaa ja se kuvaus oli tutkimuksen lehdistä vähiten vakava.

Maquiavel Versus Rousseau: as Divisões Sociais e Seu Papel em uma República Bem-Ordenada

RESUMO:As relações de conflito entre os grupos sociais constituem um tópico relevante para a filosofia política, e as maneiras distintas como elas são interpretadas dependem de uma visão mais ampla sobre as condições apropriadas a um Estado bem-ordenado. Maquiavel, por exemplo, ao refletir sobre o caso da Roma Antiga, procurou refutar aqueles que condenavam os tumultos entre os nobres e a plebe da cidade, como se eles tivessem provocado apenas males à república. Para o autor, tais tumultos estavam entre as principais causas da liberdade romana, visto que a diferença nos “humores” dos grandes e do povo resultou em embates que deram origem às leis favoráveis à liberdade. Rousseau, por sua vez, descreveu a existência de “associações particulares” dentro da sociedade civil como algo potencialmente nocivo à harmonia da república, pois cada uma delas contém um interesse particular passível de se sobrepor ao bem comum, nas deliberações públicas, prejudicando o prevalecimento da vontade geral. Ainda para o genebrino, a ocorrência de longos debates e de tumultos nas assembleias populares poderia ser um sinal de divisões internas capazes de ocasionar a ruína do Estado. Frente a essas duas maneiras de conceber o papel político dos conflitos sociais, o objetivo deste trabalho é realizar uma análise comparativa das ideias de Maquiavel e de Rousseau.

Germano F.E. Melchert, médico e político: trajetória pública de um imigrante alemão no Brasil da Primeira República

O presente artigo visa apresentar, em linhas gerais, as estratégias pelas quais alguns imigrantes conseguiram uma rápida inserção social na sociedade brasileira. Para atingir tal objetivo foram realizados o levantamento e a análise de diversas fontes históricas relacionadas à trajetória pública do imigrante alemão Germano F.E. Melchert. É possível identificar, no final do século XIX, que algumas das transformações ocorridas na cidade de Campinas levaram à abertura do espaço político a determinados imigrantes que já estavam integrados à sociedade campineira e que de alguma forma mantinham estreitas relações com os políticos locais. No entanto, há que se considerar que essa inserção ocorreu devido à formação universitária desses imigrantes na área de saúde (médicos).

Soleil d'encre : manuscrits et dessins de Victor Hugo : exposition, Petit Palais, [Paris, 3 octobre 1985-5 janvier 1986] / [organisée par la Bibliothèque nationale et la Ville de Paris ; catalogue par Judith Petit]

[Exposition. Paris, Petit Palais. 1985-1986]

Convention collective de travail des employés de maison du département de la Seine. [Ed. mise à jour au... Arrêté du Secrétariat d'Etat au travail et à la sécurité sociale du 13 septembre 1957.]. 1er septembre 1964

[Convention collective. Employés de maison. Seine. 1960-]

Convention collective nationale du personnel des entreprises de manutention ferroviaire et travaux connexes. [Ed. mise à jour au 1er septembre 1964. Arrêtés interministériels 1951-1964.]

[Convention collective. Manutention ferroviaire. France. 1964]

Registre du Commerce et des sociétés. Textes législatifs et réglementaires (Ed. mise à jour au 15 mai 1985)

Collection : Journal officiel de la République française ; brochure 1006-1

Convention collective nationale de travail des imprimeries de labeur et industries graphiques. Arrêtés du Ministère du travail des 22 novembre 1956 et 28 mars 1960. Mise à jour au...]. 1er mars 1964

[Convention collective. Imprimerie. France. 1960-]

Convention collective nationale des transports routiers. 1er septembre 1964 . [Éd. mise à jour au...]

[Convention collective. Transport routier. France. 1960-]

1.° Martyrologium ab Augusti die decima quinta initium ducens, nec ab illo diversum quod Adonis nomine circumfertur. — 2.° Proverbia, Ecclesiastes et Canticum canticorum. — Hujus codicis pars decimo, pars undecimo saeculo videtur exarata.

Sancti Martialis Lemovicensis

1.° Raymundi Lullii ars operativa de philosophici lapidis conficiendi ratione. — 2.° Ejusdem liber secretorum naturae, sive quinta essentia : conjecta sunt ad marginem scholia. — 3.° Ejusdem tractatus de compositione lapidis philosophici et ejus practica. — 4.° Ejusdem tractatus de compositione lapidum pretiosorum, quantùm ad practicam : ad calcem subjiciuntur glossae.

Baluzianus