A third generation regimen VACOP-B with or without adjuvant radiotherapy for aggressive localized non-Hodgkin's lymphoma: report from the Italian Non-Hodgkin's Lymphoma Co-operative Study Group

The objective of this multicenter prospective study was to determine the clinical efficacy and toxicity of a polychemotherapeutic third generation regimen, VACOP-B, with or without radiotherapy as front-line therapy in aggressive localized non-Hodgkin's lymphoma. Ninety-three adult patients (47 males and 46 females, median age 45 years) with aggressive localized non-Hodgkin's lymphoma, 43 in stage I and 50 in stage II (non-bulky), were included in the study. Stage I patients received VACOP-B for 6 weeks plus involved field radiotherapy and stage II patients received 12 weeks VACOP-B plus involved field radiotherapy on residual masses. Eighty-six (92.5%) achieved complete remission and 4 (4.3%) partial remission. Three patients (3.2%) were primarily resistant. Ten-year probability of survival, progression-free survival and disease-free survival were 87.3, 79.9 and 83.9%, respectively. Eighty-four patients are surviving at a median observation time of 57 months (range: 6-126). Statistical analysis showed no difference between stages I and II in terms of response, ten-year probability of survival, progression-free survival or disease-free survival. Side effects and toxicity were negligible and were similar in the two patient groups. The results of this prospective study suggest that 6 weeks of VACOP-B treatment plus radiotherapy may be the therapy of choice in stage I aggressive non-Hodgkin's lymphoma. Twelve weeks of VACOP-B treatment with or without radiotherapy was shown to be effective and feasible for stage II. These observations need to be confirmed by a phase III study comparing first and third generation protocols in stage I-II aggressive non-Hodgkin's lymphoma.

A study of the abilities in oral language comprehension of the Boston Diagnostic Aphasia Examination - Portuguese version: a reference guide for the Brazilian population

We analyzed the performance of 162 normal subjects, subdivided into groups according to age and schooling, in the oral comprehension tasks of the Boston Diagnostic Aphasia Examination translated and adapted to Brazilian Portuguese to obtain a profile of performance for the Brazilian population, as well as cut-off scores for each task, and to determine the best combination of tasks that distinguish normal from aphasic subjects, as a guide for clinicians. The normal subjects were compared to 69 aphasics. Age alone influenced the performance in the designation of actions (subjects above 70 years showing the worst performance); schooling alone influenced the comprehension of forms, colors and numbers (subjects with less than four years of education showing a poorer performance). Both age and schooling influenced the performance in Body Part Identification (BPI) and Complex Ideational Material (CIM) with mean values of 70.5 ± 3.3 (Word Discrimination, WD), 18.9 ± 1.4 (BPI), 14.7 ± 0.9 (Commands), and 10.3 ± 1.7 (CIM) for the whole sample; the cut-off scores obtained were 65 (WD), 17.5 (BPI), 14 (Commands), and 9.5 (CIM) for the whole sample. Logistic regression showed that the combination of BPI + Commands + CIM was the most efficient in differentiating normal subjects from aphasics, with 72.5% sensitivity and 97.6% specificity. However, for low-education subjects, BPI and Commands were sufficient for this differentiation (75.7% sensitivity and 84.7% specificity). The main contribution of this study was to provide reference values that are far more representative of our population to be used by health professionals in Brazil, taking into account cultural differences.

Portfolio as an Indicator of Young Learners’ English Proficiency in Mainstream Language Instruction (EFL) and Bilingual Content Instruction (CLIL)

Tämä soveltavan kielitieteen ja kielitaidon arvioinnin toimintatutkimus tarkasteli kieliportfolion ominaisuuksia ja mahdollisuuksia nuorten oppijoiden englannin kielen arvioinnissa kahdessa eri oppimiskontekstissa: englanti oppiaineena (EFL) ja kaksikielinen sisällönopetus (CLIL). Tutkielman itsenäiset, kahteen eri englannin kielen rekisteriin (arkikieli ja akateeminen kieli) kohdistuneet portfoliokokeilut olivat erillisiä tapaustutkimuksia. Molemmat portfoliot perustuivat väljästi Eurooppalaiseen kielisalkkumalliin, ja ne olivat osa tutkielmantekijän luokkaopetusta ja -toimintaa. EFL -portfoliokokeilu 9-10-vuotiaille kolmasluokkalaisille toteutettiin marraskuun 2011 ja toukokuun 2012 välisenä aikana, kun CLIL -portfoliokokeilu n. 7-9-vuotiallle ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille kesti kaksi lukuvuotta 2012–2014. Molemmissa kokeiluissa myös oppilaiden vanhemmat kuuluivat tutkimusjoukkoon, samoin CLIL -portfolion toteutuksessa avustaneet ja opettajanäkökulmaa edustaneet opettajaopiskelijat. Portfoliokokeilun aloitti myös kaksi muuta CLIL -opettajaa, mutta kumpikin kokeilu päättyi alkuvaiheeseensa. Tarkemman tarkastelun kohteina olivat tutkimuksen osallistujien kokemukset ja mielipiteet portfoliokokeiluista. Erityisesti tavoitteena oli selvittää, miten informatiivisena englannin kielitaidon indikaattorina kieliportfoliota pidettiin. Myös kehitysehdotuksia kerättiin. Trianguloitu aineisto koottiin sekä puolistrukturoiduin kyselyin että vapaaehtoisin teemahaastatteluin, jotka äänitettiin. EFL -aineisto koostui 18 oppilaskyselystä, 17 huoltajakyselystä ja 7 oppilashaastattelusta. CLIL -aineistoon sisältyi 19 oppilaskyselyä, 18 huoltajakyselyä, 7 oppilashaastattelua ja yksi opettajaopiskelijoiden (N=3) ryhmähaastattelu. Aineisto analysoitiin pääosin kvalitatiivisin menetelmin temaattisen sisältöanalyysin keinoin, mutta myös laskien frekvenssejä ja prosenttisosuuksia. Osallistujien mielipiteet ja kokemukset olivat hyvin samankaltaiset ja positiiviset kummassakin portfoliokokeilussa. Merkittävä enemmistö sekä oppilaista että huoltajista koki, että portfolion avulla on mahdollista osoittaa englannin kielitaitoa ja sen kehittymistä. Oppilaat kuvailivat portfoliotyötä hauskaksi ja kivaksi, ja heidän mielestään portfoliotehtävien pitäisi olla tarpeeksi haastavia, sisältää taiteellisia ja luovia elementtejä sekä kohdistua tuttuihin, mielenkiintoisiin aiheisiin. He totesivat, että portfolion avulla voi oppia lisää kieltä. Vanhempien mielestä portfolio kertoo koulun vieraiksi jääneistä oppisisällöistä, auttaa ymmärtämään lapsen ajatusmaailmaa ja motivaatiotasoa sekä paljastaa heidän kielitaidostaan uusia ulottuvuuksia. Opettajaopiskelijat havaitsivat, että portfolion avulla voi tutustua oppilaiden kieli- ja kulttuuritaustoihin sekä kartoittaa heidän kielellisiä tarpeitaan. Tämän tutkielman teoreettisen tarkastelun ja tulosten mukaan kieliportfolio tukee erinomaisesti uuden Perusopetuksen Opetussuunnitelman (NCC 2014) tavoitteita ja arvioinnin uudistuspyrkimyksiä sekä lainsäädännön arvioinnille asettamia edellytyksiä. Portfolio on erittäin suositeltava nuorten oppijoiden kielitaidon arviointimenetelmä perinteisten rinnalle.

Standing before a sentence : Moore’s paradox and a perspective from within language

Med avstamp i ett satsbegrepp som inspirerats av Ludwig Wittgenstein, där sats och kontext betraktas som internt förbundna och där den verkliga användningen av en sats är central för dess mening, visar avhandlingen hur filosofers olika uppfattning om den filosofiska terminologins roll och möjligheter har följder för deras sätt att uppfatta och behandla filosofiska frågeställningar. Moores paradox fungerar som testfall. Denna kända filosofiska frågeställning har diskuterats sedan 1940-talet och kretsar kring hävdandet av satsen ”Jag tror att det regnar och det regnar inte”. Problemet är att det vore märkligt för en talare att hävda satsen om sig själv: det verkar finnas ett logiskt hinder för att hävda en sats även om den är välformad, kunde vara sann och inte på ett entydigt sätt innehåller en kontradiktion. Moores paradox behandlas genom att granska några lösningsförslag (framförda av bl.a. G.E. Moore, J. L. Austin, J. Searle) och de uppfattningar om språket som de förutsätter. Genom att kontrastera dessa med ett användarperspektiv där språkets användning i meningsfulla sammanhang förväntas spela en central roll i behandlingen av paradoxen visar författaren hur också den intellektuella kontext inom vilken en filosof betraktar paradoxen spelar en avgörande roll för vilka mått som krävs för att upplösa den. Istället för att föreslå en egen lösning presenteras en behandling av paradoxen genom en diskussion och utredning av de grundvillkor som leder till att den uppstår. Här intar satsbegreppet en central plats. Avhandlingen är författad inom traditionen efter den senare Wittgenstein (närmare bestämt den gren som ansluter sig till en s.k. terapeutisk filosofisyn) men går i dialog med filosofiskt arbete som ligger utanför traditionen. Författaren strävar både till att medla mellan, sammanföra och särskilja olika temata som behandlats på ett sätt inom traditionen och på andra sätt utanför den och använder sig här av metaforen att filosofera inifrån i kontrast till utanför språket. Avhandlingens huvudsakliga bidrag är till metafilosofin genom dess fokus på filosofins metod. ------------------------------------------------------------ Mooren paradoksi on tunnettu filosofinen ongelma, josta on keskusteltu 1940-luvulta alkaen. Paradoksin keskeisenä osana esiintyy väitelause ”Uskon, että ulkona sataa, mutta ulkona ei sada”. Ongelman lähtökohta on, että olisi merkillistä jos puhuja esittäisi lauseen itseään koskevana väitteenä: väite näyttää olevan loogisesti mahdoton esittää, vaikka se on hyvinmuodostettu, mahdollisesti tosi, eikä yksiselitteisellä tavalla sisällä kontradiktiota. Tässä väitöskirjassa Mooren paradoksi esiintyy esimerkkinä filosofisesta ongelmasta, jossa mm. lausekäsitteellä on keskeinen rooli ja jonka avulla voidaan muodostella ns. kielensisäinen filosofinen näkökulma. Mooren paradoksia käsitellään tarkastelemalla muutamia ratkaisuehdotuksia (mm. G.E. Mooren, J.L. Austinin, J. Searlen esittämät) ja niitä kielikäsityksiä joita nämä ratkaisuehdotukset edellyttävät. Asettamalla vastakkain ratkaisuehdotukset ja käyttäjänäkymä, jossa kielenkäyttö mielekkäissä konteksteissa asetetaan keskeiseen asemaan paradoksin käsittelyssä, kirjoittaja osoittaa miten myös paradoksin filosofisen tarkastelun intellektuaalinen konteksti on hyväksyttävien toimenpiteiden löytämisen kannalta ratkaisevaa. Uuden ratkaisun sijaan kirjoittaja ehdottaa paradoksin terapeuttista käsittelyä: keskustelua ja selontekoa niistä perusehdoista, jotka johtavat sen syntyyn. Tässä käsittelyssä lausekäsite on keskipisteenä – erityisesti Ludwig Wittgensteinin inspiroima lausekäsitys, jossa lauseen mielekkyyden kannalta sen todellinen käyttö mielekkäässä kontekstissa on ratkaiseva tekijä. Väitöskirja liittyy myöhäisiwittgensteinilaiseen perinteeseen, johon kuuluu ns. terapeuttinen filosofiankäsitys, mutta teos keskustelee myös tradition ulkopuolisten ajattelijoiden kanssa yrittäen yhdistää, sovitella ja myös eritellä teemoja, joita käsitellään yhdellä tavalla tradition sisällä ja toisella tavalla sen ulkopuolella. Väitöskirjan pääasiallinen panos sijoittuu metafilosofiaan, koska sen mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti filosofian menetelmät.

Rheological and structural evaluations of commercial italian salad dressings

The emulsion stability, composition, structure and rheology of four different commercial italian salad dressings manufactured with traditional and light formulations were evaluated. According to the results, the fat content ranged from 8% (w/w) (light) to 34% (w/w) (traditional), the carbohydrate concentration varied between 3.8% (w/w) (traditional) and 14.4% (w/w) (light) and the pH was between 3.6-3.9 for all samples. The microscopic and stability analyses showed that the only stable salad dressing was a light sample, which had the smallest droplet size when compared with the other samples. With respect to the rheological behaviour, all the salad dressings were characterized as thixotropic and shear thinning fluids. However, the stable dressing showed an overshoot at relatively low shear rates. This distinct rheological behavior being explained by the differences in its composition, particularly the presence of a maltodextrin network.

Sensory profile of Italian salami with coriander (Coriandrum sativum L.) essential oil

The descriptive terminology and sensory prolife of four samples of Italian salami were determined using a methodology based on the Quantitative Descriptive Analysis (QDA). A sensory panel consensually defined sensory descriptors, their respective reference materials, and the descriptive evaluation ballot. Twelve individuals were selected as judges and properly trained. They used the following criteria: discriminating power, reproducibility, and individual consensus. Twelve descriptors were determined showing similarities and differences among the Italian salami samples. Each descriptor was evaluated using a 10 cm non-structured scale. The data were analyzed by ANOVA, Tukey test, and the Principal Component Analysis (PCA). The salami with coriander essential oil (T3) had lower rancid taste and rancid odor, whereas the control (T1) showed high values of these sensory attributes. Regarding brightness, T4 showed the best result. For the other attributes, T1, T2, T3, and T4 were similar.

Antioxidant activity of essential oil from Coriandrum Sativum L. in Italian salami

Four formulations of Italian salami type were produced: without antioxidants; with essential oil of coriander essential oil (0.01%); with BHT (0.01%); and with Coriander essential oil and BHT (0.005 and 0.005%). The antioxidant activity of salamis was evaluated by the lipid oxidation, through the techniques of peroxide number and TBARS. The salami with the coriander essential oil exhibited reduction in lipid oxidation by increasing the shelf life of the product. The salami with the coriander essential oil and BHT showed no synergism between the antioxidants. The salami using BHT presented less antioxidant activity than that of the salami using coriander essential oil.

Lipid and protein oxidation in the internal part of italian type salami containing basil essential oil (Ocimum basilicum L.)

Different concentrations of basil essential oil (Ocimum basilicum L.) (0.19; 0.38; 0.75; 1.87; 3.75 and 6.00 mg.g-1) were evaluated in relation to their antioxidant activity using the DPPH● radical methodology. From the IC50 obtained data, the concentrations of 0.19; 0.38; 0.75; 1.87; 3.75; 6.00 and 12.00 mg.mL-1 were applied directly to the product and these were sensorially evaluated by the test of control difference. The concentrations related to the highest acceptability (0.19; 0.38 and 0.75 mg.g-1) were tested for antioxidant activity in the internal part of Italian type salami - during the processing and after 30 days of storage, in terms of lipid and protein oxidation. The oxidation of lipids was determined using the method of TBARS. The method of carbonyl compounds was employed for proteins oxidation. Five different formulations of salami were elaborated: blank (without the use of antioxidant); control (using sodium eritorbate as antioxidant); and adding 0.19; 0.38 and 0.75 mg.g-1 of basil essential oil. The product was kept between 25 ºC and 18 ºC and UR between 95% and 70%, for 28 days. Analyses were carried out on the processing day and after 2, 7, 14, 21 and 28 days, and also following 30 days of storage. The basil essential oil in vitro presented an antioxidant activity of IC50 12 mg.mL-1. In the internal part of the Italian type salami the commercial antioxidant (control) and the formulation containing 0.75 mg.g-1 of basil essential oil presented antioxidant activity in relation to the lipids, but not to the proteins - during processing and storage.

Use of starter cultures isolated from native microbiota of artisanal sausage in the production of Italian sausage

The most promising microorganisms for use as starter cultures are those isolated from the native microbiota of traditional fermented products. The aim of this study was to evaluate the use of lactic acid bacteria selected from the native microbiota of sausages produced by spontaneous fermentation as starter cultures for the production of sausage. Strains of Lactobacillus plantarum 503 and 341 have the potential for use as starter cultures in the manufacture of Italian sausage type. The population of lactic acid bacteria in sausages was >8 log CFU.g-1 during fermentation, which caused the pH to decrease to <4.5. This decrease in pH and the water activity of < 0.90 of sausages ensures the safety and preservation of this product. Sausages produced with these lactic cultures fulfill the requirements for microbiological quality and composition of Italian sausage type. Our results suggest the possibility of using these starter cultures for the production of sausages with peculiar characteristics that contribute to the identity of the product.

Kotitalous- ja hoivatyötä Italian malliin

Kirjallisuusarvostelu

Language-specific aspects of reading acquisition: the case of Russian

We have investigated Russian children’s reading acquisition during an intermediate period in their development: after literacy onset, but before they have acquired well-developed decoding skills. The results of our study suggest that Russian first graders rely primarily on phonemes and syllables as reading grain-size units. Phonemic awareness seems to have reached the metalinguistic level more rapidly than syllabic awareness after the onset of reading instruction, the reversal which is typical for the initial stages of formal reading instruction creating external demand for phonemic awareness. Another reason might be the inherent instability of syllabic boundaries in Russian. We have shown that body-coda is a more natural representation of subsyllabic structure in Russian than onset-rime. We also found that Russian children displayed variability of syllable onset and offset decisions which can be attributed to the lack of congruence between syllabic and morphemic word division in Russian. We suggest that fuzziness of syllable boundary decisions is a sign of the transitional nature of this stage in the reading development and it indicates progress towards an awareness of morphologically determined closed syllables. Our study also showed that orthographic complexity exerts an influence on reading in Russian from the very start of reading acquisition. Besides, we found that Russian first graders experience fluency difficulties in reading orthographically simple words and nonwords of two and more syllables. The transition from monosyllabic to bisyllabic lexical items constitutes a certain threshold, for which the syllabic structure seemed to be of no difference. When we compared the outcomes of the Russian children with the ones produced by speakers of other languages, we discovered that in the tasks which could be performed with the help of alphabetic recoding Russian children’s accuracy was comparable to that of children learning to read in relatively shallow orthographies. In tasks where this approach works only partially, Russian children demonstrated accuracy results similar to those in deeper orthographies. This pattern of moderate results in accuracy and excellent performance in terms of reaction times is an indication that children apply phonological recoding as their dominant strategy to various reading tasks and are only beginning to develop suitable multiple strategies in dealing with orthographically complex material. The development of these strategies is not completed during Grade 1 and the shift towards diversification of strategies apparently continues in Grade 2.