Predicting a new phase (T′′) of two-dimensional transition metal di-chalcogenides and strain-controlled topological phase transition

Single layered transition metal dichalcogenides have attracted tremendous research interest due to their structural phase diversities. By using a global optimization approach, we have discovered a new phase of transition metal dichalcogenides (labelled as T′′), which is confirmed to be energetically, dynamically and kinetically stable by our first-principles calculations. The new T′′ MoS2 phase exhibits an intrinsic quantum spin Hall (QSH) effect with a nontrivial gap as large as 0.42 eV, suggesting that a two-dimensional (2D) topological insulator can be achieved at room temperature. Most interestingly, there is a topological phase transition simply driven by a small tensile strain of up to 2%. Furthermore, all the known MX2 (M = Mo or W; X = S, Se or Te) monolayers in the new T′′ phase unambiguously display similar band topologies and strain controlled topological phase transitions. Our findings greatly enrich the 2D families of transition metal dichalcogenides and offer a feasible way to control the electronic states of 2D topological insulators for the fabrication of high-speed spintronics devices.

Hydrogen bonding with mono- and di-carbonyls

The electronic absorption and i.r. spectroscopic studies are reported for the hydrogen bonding systems involving alcohol and various ketones. It is shown that the hydrogen bonding abilities of ketones are determined by the extent of delocalization of the lone pair electrons in their non-bonding molecular orbitals. Evidence for the formation of very weak intermolecular hydrogen bonds between alcohol and the π-electron part of the dicarbonyls has also been presented from the i.r. studies in the 3400–3700 cm−1 region.

Cossi Detto Tempio Di Vesta flooded; Rome Street Scenes

Digital Image

Iron(II, III) complexes with N, N'-DI(2-)Pyridyl Thiourea. Moumlssbauer and other spectroscopic studies

Several iron(II, III) complexes of N, N'-di(2-)pyridyl thiourea have been synthesized. The preparation of the complexes from iron(III) salts proceeds through a reduction of iron(III) to iron(II) followed by a subsequent reoxidation. The Moumlssbauer, electronic and infrared spectra of these complexes have been measured. The results are concordant with the coordination of pyridine nitrogens and thiocarbonyl sulfur yielding polymeric complexes. A variable temperature NMR study of the free ligand shows that two conformation are accessible for it in solution at subambient temperatures.

Complexes of rare earth perchlorates with di-2-pyridyl ketone

Abstract is not availabe.

Ṿendung fun "gezerd" tsu di yidn vun ale lender

Digital image

John Searlen teoria tietoisuudesta

Tutkielmassa esitellään ja arvioidaan John Searlen teoriaa tietoisuudesta. Tietoisuus (consciousness) on Searlen mukaan tärkein mielenfilosofinen käsite. Searle ei määrittele käsitettä tarkasti, vaan tyytyy esittämään sitä kuvaavia esimerkkejä ja analogioita. Tietoisuuden keskeisimmiksi ominaisuuksiksi Searlen teoriassa näyttävät muodostuvan intentionaalisuus (intentionality), subjektiivisuus (subjectivity) ja kausaalinen vaikutus käyttäytymiseen (mental causation). Näihin ominaisuuksiin liittyvät myös Searlen painavimmat tietoisuudesta esittämät argumentit. Argumenttien analysointi on tutkielman tärkein tavoite. Searlen yhteysperiaatteen (Connection Principle) mukaan intentionaalisia tiloja voi olla vain olennolla, jolla voi olla tietoisia intentionaalisia tiloja, ja jokainen alitajuinen intentionaalinen tila on ainakin potentiaalisesti tietoinen. Toisin sanoen intentionaalisuuden ja tietoisuuden välillä vallitsee välttämätön yhteys seuraavasti: on loogisesti välttämätöntä, että jokainen intentionaalinen tila voi ainakin periaattessa päästä tietoisuuteen.Tutkielmassa kuitenkin osoitetaan, että yhteysperiaateeseen on syytä suhtautua epäillen. Searlen yhteysperiaatteen puolesta esittämä argumentti näyttää nimittäin sisältävän dilemman. Jos erottelu intrinsiseen ja näennäiseen intentionaalisuuteen tulkitaan Searlen tavoin, syyllistytään sen olettamiseen, mikä pitäisi todistaa; jos taas erottelu tulkitaan toisin kuin Searle, argumentti ei tue yhteysperiaatetta. Searlen mukaan mentaaliset tilat ovat aina jonkun mentaalisia tiloja. Tästä väitteestä Searle pyrkii johtamaan toisen, paljon radikaalimman väitteen: mielen ilmiöt kuuluvat omaan ontologiseen kategoriaansa, subjektiivisten mentaalisten tilojen kategoriaan. Searlen käsitystä tukee Thomas Nagelin esittämä, hyvin samansisältöinen argumentti. Yksimielisyys ei kuitenkaan ole erehtymättömyyden tae, sillä Paul Churchlandin kritiikki näyttää pahasti horjuttavan Searlen subjektiivisuusargumentin uskottavuutta. Churchland väittää Searlen syyllistyvän intensionaaliseen virhepäätelmään. Yksittäisen henkilön episteemisen pääsyn rajoittuneisuudesta ei Churchlandin mukaan voida tehdä mitään ontologisia johtopäätöksiä, koska tiedetyksi tuleminen ei ole objektin aito ominaisuus. Vastaväite näyttää olevan kohtalokas Searlen subjektiivisuusargumentille. Subjektiivisuuden ongelma näyttää olevan perustava metafyysinen vedenjakaja, joka jakaa mielenfilosofiset teoriat toisaalta materialistisiin, toisaalta dualistisiin. Searle uskoo, että mieli-ruumis -ongelma (mind-body problem) on ratkaistavissa ilman, että tarvitsee valita kumpaakaan. Ratkaisu sisältyy kahteen Searlen näennäisesti yhteensopimattomaan teesiin. Ensimmäisen teesin mukaan mentaaliset tilat ovat todellisia ilmiöitä, eikä niitä voida redusoida mihinkään muuhun tai eliminoida määrittelemällä ne uudestaan. Toisen teesin mukaan aivojen operaatiot aiheuttavat mentaaliset tilat ja mentaaliset tilat ovat aivojen piirteitä. Teeseistä jälkimmäinen osoittautuu ongelmalliseksi syistä, jotka Jaegwon Kim on esittänyt. Jos mentaaliset tilat olisivat aivojen ominaisuuksia, ei mielen ja aivojen välinen suhde voisi olla kausaalinen, koska kausaatiossa (causation) on aina kyse kahden erillisen entiteetin tai tapahtuman välisestä relaatiosta, jossa suhteen osapuolien välillä on oltava ajallista etäisyyttä. Toiseksi Searlen vertaus tietoisuuden ja aivojen suhteesta kappaleen kiinteyden ja sen mikrorakenteen suhteeseen epäonnistuu, koska tietoisuus ja kiinteys kuuluvat Searlen teoriassa eri ontologisiin kategorioihin, eikä niitä siten voi ongelmattomasti rinnastaa. Searlen analogia kiinteyteen murtuu myös siksi, että kappaleen mikrorakenne ei yksinkertaisesti aiheuta sen kiinteyttä. Tietoisuus ei siis voi olla samanaikaisesti aivojen ominaisuus ja aivojen kausaalisen toiminnan seuraus. Tutkielmassa päädytään puolustamaan kantaa, että Searlen argumentit eivät ole vakuuttavia ja että Searle ei ole onnistunut eksplikoimaan teoriaa, joka välttäisi dualismiin ja materialismiin liittyvät tunnetut ongelmat. Kysymys mikä on mielen suhde ruumiiseen, jää siten avoimeksi. Avainsanat: intentionaalisuus, mentaalinen, mieli-ruumis -ongelma, Searle, subjektiivisuus, tietoisuus

Complexes of lanthanide perchlorates with N,N,N′,N′-tetramethyl-α-carboxamido-O-anisamide and N,N′-di-t-butyl-α-carboxamido-O-anisamide

A survey of the literature on lanthanide coordination compounds reveals that ligands involving ether oxygens as donor atoms have received very little attention [ 11. Only recently have the complexes of lanthanides with cyclic polyethers been characterized [l-3]. We report in this communication that interaction of rareearth perchlorates with two new ligands namely N,N,N’,N’-tetramethyl-u-carboxamido-Oanisamide (TMCA) and N,N’-di-t-butyl-crcarboxamido- 0-anisamide (DTBCA). The two ligands are potentially tridentate possessing two amide moieties and an ether linkage in between. The isolated complexes have been characterized by analysis, electrolytic conductance, infrared and electronic spectra. The ‘H and “C NMR spectra for the diamagnetic La3+ and Y3+ complexes are also discussed.

Conformation of di-n-propylglycine residues (Dpg) in peptides: crystal structures of a type I-turn forming tetrapeptide and an -helical tetradecapeptide

The crystal structures of two oligopeptides containing di-n-propylglycine (Dpg) residues, Boc-Gly-Dpg-Gly-Leu-OMe (1) and Boc-Val-Ala-Leu-Dpg-Val-Ala-Leu-Val-Ala-Leu-Dpg-Val-Ala-Leu-OMe (2) are presented. Peptide 1 adopts a type I-turn conformation with Dpg(2)-Gly(3) at the corner positions. The 14-residue peptide 2 crystallizes with two molecules in the asymmetric unit, both of which adopt -helical conformations stabilized by 11 successive 5 1 hydrogen bonds. In addition, a single 4 1 hydrogen bond is also observed at the N-terminus. All five Dpg residues adopt backbone torsion angles (, ) in the helical region of conformational space. Evaluation of the available structural data on Dpg peptides confirm the correlation between backbone bond angle NCC() and the observed backbone , values. For > 106° , helices are observed, while fully extended structures are characterized by < 106° . The mean values for extended and folded conformations for the Dpg residue are 103.6° ± 1.7° and 109.9° ± 2.6° , respectively.

Structural and spectral investigations on some new Ni(II) complexes of di-2-pyridyl ketone N(4)-phenylthiosemicarbazone

Ni(II)complexes(1-5)ofdi2pyridylketoneN(4)-phenylthiosemicarbazone (HL) have been synthesized and spectrochemically characterized. Elemental analyses revealed a NiL2 center dot 2H(2)O stoichiometry for compound 1. However, the single crystals isolated revealed a composition NiL, - 0.5(H,0)0.5(DMF). The compound crystallizes into a monoclinic lattice with the space group P-21/n. Complexes 2. 3 and 4 are observed to show a 1:1:1 ratio of metal: thioseicarbazone:gegenion, with the general formula NiLX center dot yH(2)O [X = NCS. Y = 2 for 2; X = Cl, Y = 3 for 3 and X = N-3, y = 4.5 for 4]. Compound 5 is a dimer with a metal:thiosemicarbazone:gegenion ratio of 2:2: 1. with the formula [Ni,L,(SO4)1 - 4H(2)O (c) 2007 Elsevier Ltd. All rights reserved.

Structural and spectral investigations on some new Ni(II) complexes of di-2-pyridyl ketone N(4)-phenylthiosemicarbazone

Ni(II) complexes (1-5) of di-2-pyridyl ketone N(4)-phenylthiosemicarbazone (HL) have been synthesized and spectrochemically characterized. Elemental analyses revealed a NiL2 center dot 2H(2)O stoichiometry for compound 1. However, the single crystals isolated revealed a composition NiL, - 0.5(H,0)0.5(DMF). The compound crystallizes into a monoclinic lattice with the space group P-21/n. Complexes 2. 3 and 4 are observed to show a 1:1:1 ratio of metal: thioseicarbazone:gegenion, with the general formula NiLX center dot yH(2)O [X = NCS. Y = 2 for 2; X = Cl, Y = 3 for 3 and X = N-3, y = 4.5 for 4]. Compound 5 is a dimer with a metal:thiosemicarbazone:gegenion ratio of 2:2: 1. with the formula [Ni,L,(SO4)1 - 4H(2)O (c) 2007 Elsevier Ltd. All rights reserved.