Ohjelmoinnin opetus peruskoulussa: toiminnallisuutta ja graafista ohjelmointikieltä hyödyntävien opetusmenetelmien vertailu

Ohjelmoinnin opettaminen yleissivistävänä oppiaineena on viime aikoina herättänyt kiinnostusta Suomessa ja muualla maailmassa. Esimerkiksi Suomen opetushallituksen määrittämien, vuonna 2016 käyttöön otettavien peruskoulun opintosuunnitelman perusteiden mukaan, ohjelmointitaitoja aletaan opettaa suomalaisissa peruskouluissa ensimmäiseltä luokalta alkaen. Ohjelmointia ei olla lisäämässä omaksi oppiaineekseen, vaan sen opetuksen on tarkoitus tapahtua muiden oppiaineiden, kuten matematiikan yhteydessä. Tämä tutkimus käsittelee yleissivistävää ohjelmoinnin opetusta yleisesti, käy läpi yleisimpiä haasteita ohjelmoinnin oppimisessa ja tarkastelee erilaisten opetusmenetelmien soveltuvuutta erityisesti nuorten oppilaiden opettamiseen. Tutkimusta varten toteutettiin verkkoympäristössä toimiva, noin 9–12-vuotiaille oppilaille suunnattu graafista ohjelmointikieltä ja visuaalisuutta tehokkaasti hyödyntävä oppimissovellus. Oppimissovelluksen avulla toteutettiin alakoulun neljänsien luokkien kanssa vertailututkimus, jossa graafisella ohjelmointikielellä tapahtuvan opetuksen toimivuutta vertailtiin toiseen opetusmenetelmään, jossa oppilaat tutustuivat ohjelmoinnin perusteisiin toiminnallisten leikkien avulla. Vertailututkimuksessa kahden neljännen luokan oppilaat suorittivat samankaltaisia, ohjelmoinnin peruskäsitteisiin liittyviä ohjelmointitehtäviä molemmilla opetus-menetelmillä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alakouluoppilaiden nykyistä ohjelmointiosaamista, sitä minkälaisen vastaanoton ohjelmoinnin opetus alakouluoppilailta saa, onko erilaisilla opetusmenetelmillä merkitystä opetuksen toteutuksen kannalta ja näkyykö eri opetusmenetelmillä opetettujen luokkien oppimistuloksissa eroja. Oppilaat suhtautuivat kumpaankin opetusmenetelmään myönteisesti, ja osoittivat kiinnostusta ohjelmoinnin opiskeluun. Sisällöllisesti oppitunneille oli varattu turhan paljon materiaalia, mutta esimerkiksi yhden keskeisimmän aiheen, eli toiston käsitteen oppimisessa aktiivisilla leikeillä harjoitellut luokka osoitti huomattavasti graafisella ohjelmointikielellä harjoitellutta luokkaa parempaa osaamista oppitunnin jälkeen. Ohjelmakoodin peräkkäisyyteen liittyvä osaaminen oli neljäsluokkalaisilla hyvin hallussa jo ennen ohjelmointiharjoituksia. Aiheeseen liittyvän taustatutkimuksen ja luokkien opettajien haastatteluiden perusteella havaittiin koulujen valmiuksien opetussuunnitelmauudistuksen mukaiseen ohjelmoinnin opettamiseen olevan vielä heikolla tasolla.

Le Petit journal. Supplément du dimanche

1908/05/10 (Numéro 912).

RECUEIL DES ŒUVRES POÉTIQUES de Jehan Molinet. Ms. in-fol. sur papier de 201 f., demi-rel. v. f, tr. r. (Rel. du XVIIIe siècle.)

Complainte (La) de Grece

L'Écho de Paris

1886/09/10 (Numéro 912).

Evangelia.

Avec prologues, arguments et « capitula ». Evang. Matthaei (7v), Marci (38), Lucae (58), Johannis (90v) ; « Capitula Evangeliorum tam in dominicis quam in feriis totius anni legendorum » (113).

Vetus Testamentum, pars III.

Avec prologues et « capitula ». Judith (1) ; Esther (17) ; Macchab. I-II (32v) ; Esdras I-II, et addit. marg., IV, VIII, 20-36 (96v) ; Baruch (124). F. I et II Fragments de Bible et de Graduel noté (notation catalane) (XIIe s.), avec note en catalan (XVIe s.).

Vetus Testamentum, pars II.

Avec prologues et « capitula ». Reg. II,VII,22-XI,14 (2), III,II,46-VIII,29 (5), II,XIX,12-III,II,41 (13), II,VI,19-VII,22 (29), II,XIV,9-XVIII,24 (30), II,XII,10-XIII,5 (36), III,VIII, 30-XXII,54 (37), IV,I,1-XXV,30 (61) ; Job (98v) ; Tobias (120).

Biblia Ludovici XI regis Franciae.

Avec quelques prologues, arguments et « capitula ». Genesis, sans prologue (2), etc. — Reg. I-IV (82) ; Isaias (125v) ; Jeremias (140v) ; Jeremiae Lament. et Oratio (157v, 159v) ; Ezechiel (160) ; Daniel, I, 1-XIV, 41 (175v) ; XII Proph. min. (181) ; Job (193v), etc. — Ecclesiasticus (239v) ; Oratio Salomonis (252v) ; Paralip. I-II (253v) ; Oratio Manasse (273) ; Esdras I-II (273v) ; Esther (282) ; Tobias (286) ; Judith (289) ; Macchab. I-II (293v). — Evang. Matthaei (311v), Marci (321v), Lucae (328v-329, 338-343v, 336-337, 330), Johannis (331-335v, 344-346) ; Actus Apost. (347) ; VII Epist. canon. (358) ; Apocalypsis (364v) ; XIV Epist. Pauli (370v).

Evangelia.

Avec prologues, arguments et « capitula ». Evang. Matthaei I,2-XXVIII,20 (13), Marci, cum versibus : « Marcus divini Petro ... » (54v), Lucae XIX,22-XXIV,53 (82), Johannis, cum versibus : « Virgo supra pectus Christi... » (116v) ; « Capitulatio lectionum Evangeliorum de circulo anni ». Ms. X de Klauser, Röm. Capit. Evang., I, 5 (151). F. 159v Promesse d'obéissance faite par Simon Ier, abbé de Notre-Dame de Chaage, diocèse de Meaux, à Manassès II, évêque de Meaux [1153-1158].

Vetus Testamentum, pars.

Genesis I,29-L,25 (avec l'Épître de S. JEROME incomplète de la fin) (4) ; Exodus (27) ; Levit. (49) ; Numeri (63v) ; Deuteron. (85) ; Josue cum prol. (105, 106) ; Judices (121) ; Ruth (134v).

Biblia sacra cum glossa ordinaria, pars VI.

Avec prologues. Isaias (2), Jeremias (93), Jeremiae Lament. et Oratio (178v, 207v).

Psalterium Caroli VIII regis.

Psautier latin-français de JEAN DE RELY, aumônier du roi Charles VIII (traduction interlinéaire en rouge), divisé par féries, sans glose.

Homiliarium.

F. 1-80v — Du 1er dim. de l'Avent au mercredi saint (incompl. de la fin).

Lectionarium missae et officii ad usum monasterii Montis Majoris.

F. 6v-68 Lectionnaire de la messe : — Translat. de s. Benoît (53) ; — Sainte Trinité (65v) ; — Dédicace (66). F. 68-107v Homélies de quelques grandes fêtes, divisées en 12 leçons. Bulles de GREGOIRE V (avril 998) (1v), LEON VIII (déc. 963) (3) et GREGOIRE VII (31 mars 1079) (4v), en faveur de l'abbaye de Montmajour (la 3e incomplète de la fin). Cf. Jaffé-L., nos 3886, 3702, 5122.