Suffragio ampliss: facult. philosoph. Regiae ad Auram Academiae

Invocatio: Ope altissimi.

De exceptione non numeratae pecuniae ad cap. IV. & 3. Uts. BL

Painettu uudelleen: Matthiae Calonii opera omnia II. Holmiae 1830. S. 309-328

Yhtenäisyyden pyhä ideologia. Yhteisön rakentuminen 1600-luvun ruotsalaisessa kirkollisessa kansankasvatuksessa

Tarkastelen tutkielmassani yhteisön ja sen yhtenäisyyden vaatimusten rakentumista 1600-luvun ruotsalaisen kirkollisen kansankasvatuksen teksteissä. Pääosan tutkielman lähteistä muodostavat Turun ja Viipurin hiippakunnissa pidetyt saarnat. 1600-luku oli Ruotsissa puhdasoppisuuden ja valtion keskittymisen aikaa, minkä myötä yhteisöjen rajat ja sisäinen yhtenäisyys korostuivat myös kirkollisessa kansankasvatuksessa. Saarnoilla ja muulla kirkossa tapahtuneella kasvatuksella oli 1600-luvulla tärkeä asema esivallan edustaman ideologian esittämisessä ja yleisessä tiedonvälityksessä. Tarkastelen yhteisön rakentumista sosiaalisena konstruktiona erityisesti diskursiivisella tasolla. Tutkin, kuinka yhteisöä käsitteenä ja muita yhteisöön viittaavia merkityksiä kuten kollektiivisuutta tuotettiin saarnoissa. Kiinnitän erityisesti huomiota diskurssin uskonnollisuuteen ja ideologisuuteen tarkastelemalla saarnojen sanoman legitimointia ja sen ylläpitämiä valtasuhteita. Johtoajatukseni on ollut arvioida “yhtenäisyyden pyhän ideologian” mahdollisuutta. Kontekstualisoin kirkollisen kansankasvatuksen historiallisesti. Saarnoissa jatkettiin luterilaisuuden rakentamista 1500-luvun reformaation jäljiltä ja taisteltiin symbolisesti muita uskontunnustuksia vastaan. Ajalle tyypillinen yhteiskunnallisen hierarkian korostus ja kuuliaisuuden hyve näkyivät myös yhteisöopetuksessa. Saarnat voi tulkita myös omanlaisekseen sivilisointiprosessiksi, jossa koko kansan tavat haluttiin puhdistaa. Kirkollinen kansankasvatuksen opetus yhteisöstä perustui syvän kollektiivisuuden tunteeseen. Koko luterilainen seurakunta muodosti Raamatun ajoista periytyvän yhteisön, jonka oli yhteisesti valvottava synnittömyyttään ja toisaalta itse kunkin oli pidettävä huolta omasta hurskaudestaan. Synnin teeman vuoksi kollektiivisuuteen liittyi ehdoton elämäntavallinen yhtenäisyys. Saarnoissa pyrittiin estämään kaikkinainen erilaisuus maailmankuvaan ja tärkeisiin rituaaleihin ja pyhäpäiviin liittyen. Kaikkein tärkeimmäksi yhteisön perustaksi nähtiin luterilainen usko, josta poikkeamista ei sallittu juuri missään tapauksessa. Uskontunnustusta vasten rakentui myös vahva toiseuskuvasto vääräuskoisista ja vaarallisista luterilaisten vastustajista, mikä vahvisti käsitystä ruotsalaisista oikeaoppisena ja pelastuvana yhteisönä. Ihanteellinen yhteisö nähtiin hierarkkisena ja harmonisen muuttumattomana. Tässä mielessä yhtenäisyys tarkoitti kuuliaisuutta ja yhteiskuntajärjestyksen kyseenalaistamattomuutta. Kirkollisen esivallan sanoma vahvisti sen omaa asemaa pyhäksi ymmärretyn tiedon haltijoina ja jakajina. Uskonnollisuus oli läsnä yhteisöä ja yhtenäisyyttä koskevassa opetuksessa alati ja ihanteet esitettiin poikkeuksetta joko Jumalan ilmoittamina tai muuten Jumalan vihalta säästävinä tai synnin välttämisessä edesauttavina.

[Marssi "Vaikeuksien kautta voittoon" eli "Per aspera ad astra"]

Soitinnus: puhallinorkesteri.

Dissertatio historica de vrbe Vloa, : cujus partem priorem, adprobante amplissima facultate philosophicae in regia ad Auram universitate, praeside ... Algotho A. Scarin, ... Publicae censurae, qua par est modestia, sistit Johannes Joh. Snellmann, scholae triv. Vloënsis collega superior. In auditorio superiori & maximo, ad diem XXVI. Martii, anni repar. salutis MDCCXXXVII. Horis ante meridiem solitis.

Dedicated to: Carl Cronstedt, Carl Gustaf Tessin, Theodor Ankarkrona, Otto Reinhold Wrangel, Olof Sandberg, Jacob von Hökerstedt, Carl von Groot, Carl Friedrich Piper, Olof von Törne, Petter Drufwa, Johan Löwen, Swen Cederström, Johan Maurits Klinkowström, Leonhard Klinkowström, Reinholdt Berndt Hauswolff, Christopher Christopherssen, Johan Williamsson, Olof Malmer, Johan Adam Petersson, Gustaf Kierman, Anders Plomgren.

Dissertatio academica, de Alandia, Maris Baltici insula, cujus partem posteriorem, consensu ampliss. facultatis philosoph. in Reg. Acad. Upsal. praeside ... mag. Petro Ekerman, ... Ad publicum examen, pro gradu, modeste defert alumnus regius, Christophorus Tärnström, Uplandus, ... In auditor. Carol. majori die XXVII. Nov. MDCCXLV. Horis ante meridiem solitis

Dedicated to: Jacobus Benzelius, Theodorus Ankarcrona, Matthias Grunerus, Olaus Thorin, Andreas Backman, Martinus Jonae Friberg, Carolus Gustavus Hallman, Andreas Sylvanus, Daniel P. Mansnerus, Daniel Lindqvist.

Dissertatio gradualis, de vrbe Vloa, : cujus partem posteriorem, ex indultu amplissimi senatus philosophici in regio [et] illustri, ad Auram, Athenaeo, praeside Henrico Hassel, ... In publico eruditorum consessu, bonis placidè examinandam modestè exhibet Johannes Joh. Snellmann, ... In auditorio maximo, ad diem XXII. Octobris, anno reparatae salutis MDCCXXXVII. Horis, ante meridiem, consuetis.

Dedicated to: Joachim Georg von Ganschav, Gustaf Fabricius, Simon Ruuth, Matthias Dan. Blohm, Barthold Frese, Henric Rungeen, Carl Fagerholm.

Specimen historicum, de Alandia, Maris Baltici insula, cujus partem priorem, consensu ampliss. facultatis philosoph. in Reg. Acad. Upsal. praeside ... mag. Elia Frondin, ... Publico examini submittit alumnus regius, Christophorus Tärnström, Uplandus, ... In auditor. Gustav. maj. ad diem I. Dec. MDCCXXXIX. Horis ante meridiem solitis

Dedicated to: Joanni Steuchio, Johanni Brauner, Stenoni Carolo Bielke, Maurits Wilhelm Nisbeth, Erico Klint, Gideoni Bille, Petro Bergdahl, Gudmundo Rothovio.

Dissertatio gradvalis de vrbe Torna, eique adjacentibvs paroeciis, : qvam ... sub praesidio ... Erici Alstrin ... placidae bonorum sistit disquisitioni Ericvs Brvnnivs, Er. fil. westro-botniensis. In audit. Gustav. majori ad diem 12. Junii anni MDCCXXXI. Horis ante meridiem solitis.

Dedicated to: Johannes Steuchius, Nicolaus Sternel.

Six nouveaux walses pour le forte-piano avec accomp: de violon ou flute ad lib

Soitinnus: viulu/huilu, piano.

Muutos ja pysyvyys Turun Akatemian luonnonfilosofiassa 1600-luvulla

Kirjallisuusarvostelu

Aidaton maanpäällinen taivas. Gerrard Winstanleyn englantilaisuus ja ehdotus kansakunnasta 1600-luvun puolenvälin Englannissa

Tarkastelen tutkielmassani 1600-luvulla eläneen Gerrard Winstanleyn käsityksiä englantilaisuudestaan sekä hänen ehdotustaan uudenlaisesta Englannin kansakunnasta. Winstanley oli valtaeliitin ulkopuolinen kauppias. Hän joutui muiden aikansa englantilaisten tavoin pohtimaan kansalaisuuttaan ja uskollisuutensa kohdetta tilanteessa, jossa kuningas ja parlamentti taistelivat vallasta asein ja hakivat kannatusta asioilleen myös painotuottein. Sisällissodan aikana painotuotteita pystyi julkaisemaan muun muassa kuningashuoneen sensuurikoneiston hiljentymisen myötä poikkeuksellisen vapaasti. Keskustelua Englannin tulevaisuudesta, oikeasta hallintomallista sekä uskonnosta käytiin vilkkaasti ja siihen osallistui englantilaisia yhteiskunnan kaikista kerroksista. Winstanley toimi paremmaksi kokemansa Englannin puolesta hänelle avointen hallintoelinten lisäksi kirjallisesti ja suoraan. Hän perusti samanmielistensä kanssa siirtokunnan, jossa he toteuttivat joutomaata viljelemällä päävaatimustaan kaikkien englantilaisten oikeudesta maahan. Ryhmittymää kutsuttiin diggerseiksi. Alkuperäisaineistonani on Winstanleyn kuusitoista vuosina 1648-1652 julkaistua pamflettia. Tarkastelen sitä, miten hän esitti ja millaiseksi hän koki englantilaisuutensa ja Englannin kansakunnan sekä miten hän hyödynsi niitä perustellessaan yhteiskunnallisia vaatimuksiaan. Suhteutan niitä aikalaislähteiden sekä Winstanleyn elämää, sisällissodan yhteiskunnallista tilannetta ja uuden ajan alun englantilaista kansallisuusaatetta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden avulla hänen ympäristönsä tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rajoihin toimia sekä kirjoittaa. Tutkielmani sijoittuu englantilaisen kansallisuusaatteen ja kansallisten identiteettien tutkimukseen. Ymmärrän englantilaisuuden osaksi Winstanleyn identiteettiä, joka oli rakentunut koko hänen elämänsä aikana ja jota hän rakensi myös teksteissään. Lähestyn Englannin kansakuntaa symbolina, jonka sisällön määrittelystä sekä käytöstä omien tavoitteiden ajamiseen kamppailtiin eri ihmisten ja ryhmien kesken sisällissodankin aikana. Englantilaisuus ja Englannin kansakunta olivat hallitsijan ja uskonnon sijaan Winstanleyn identiteetin keskiössä. Sisällissota-ajan Englannissa oli mahdollista identifioitua ensisijaisesti kansakuntaan. Vallitsevia käytäntöjä ja uskonnollisia näkemyksiä saattoi haastaa laillisuudeltaan tulkinnanvaraisin keinoin ilman yhteiskuntakelpoisuuden tai hengen menettämistä.