991 resultados para palm nut
Resumo:
Abstract In search for renewable energy sources, the Brazilian residual biomasses stand out due to their favorable physical and chemical properties, low cost, and their being less pollutant. Therefore, they are likely to be used in biorefineries in the production of chemical inputs to substitute fossil fuels. This substitution is possible due to the high contents of carbohydrates (>40%), low contents of extractives (<20%), ashes (<8%) and moisture (<8%) found in these residual biomasses. High calorific values of all residues also offer them the chance to be used in combustion. A principal components analysis (PCA) was performed for better understanding of the samples and their hysic-chemical properties. Thus, this study aimed to characterize biomasses from the north (babassu residues, such as mesocarp and endocarp; pequi and Brazil nut) and northeast (agave and coconut) regions of Brazil, in order to contribute to the preservation of the environment and strengthen the economy of the region.
Resumo:
Abstract Three groups of pigs were fed three different diets, namely a diet rich in saturated fatty acids (palm oil-based, PO), a polyunsaturated fatty acid (PUFA)-rich diet (corn oil-based, CO), and a PUFA-rich diet (corn oil-based) supplemented with red wine solids (RWS), which was added to the diet (CO+RWS) in order to assess the protective effect on the oxidative status of the pork meat. The addition of corn oil favourably modulates the FAs profile of the backfat, and to a lesser extent of the intramuscular fat of semimembranosus muscle, without causing adverse effects on the meat quality or on its oxidative stability. Moreover, these parameters were not affected by the addition of the RWS in the CO+RWS diet.
Resumo:
The objective of this study was to investigate the morphology, anatomy and germination behaviour of Phoenix roebelenii seeds. Biometric data were obtained by measuring 100 seeds extracted from recently harvested fruits and air-dried for one day. Four replications of 50 seeds each were previously treated with Vitavax-Thiran and then put to germinate in Sphagnum sp. in plastic trays at room temperature. Morphological details of the seeds were documented with the help of a scanning electronic microscope and then drawings were made with the help of a clear camera coupled to a stereomicroscope. Permanent lamina containing embryo sections were prepared to study its anatomy. The mean dimensions of the seeds were: length of 10.32mm, width of 5.21mm and thickness of 3.91mm. The weight of one thousand seeds was of 151.1g and the mean number of units.kg-1 was 6,600. Germination started between 27 and 58 days after sowing. The seeds are of the albuminous type, the endosperm is hard and the embryo (which is not clearly differentiated) occupies a lateral and peripheral position. During seed germination, seedling protrusion begins with the opening of an operculum, through which the cotyledon petiole is emitted with the embryonic axis at its tip. The portion of the cotyledon petiole that remains inside the seeds acts as a haustorium for the absorption of nutrients from the endosperm. The plumule emerges through a rift in the posterior part of the cotyledon. Secondary roots are observed to grow from the anterior part of the primary root.
Resumo:
Imprimatur: J. M. af Tengström.
Resumo:
Imprimatur: F. Granbom.
Resumo:
Kansainväliset sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot ovat muuttuneet yhä vaativammiksi, ja kriisinhallinnan tehtäväkenttä on laajentunut ja monipuolistunut. Operaatioalueella olevilta kriisinhallintahenkilöiltä odotetaan yhä enemmän kykyä yhteistyöhön kaikkien toimijoiden kanssa yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” täytäntöönpanolla halutaankin hyödyttää koko yhteiskunnan vakautta ja kehitystä. Suomen kansallisen toimintaohjelman ja Pääesikunnan normin mukaan Suomi tukee naisten kouluttautumista kohti vaativimpia tehtäviä ja esittää naisia kansainvälisiin johtotehtäviin. Suomi varmistaa, että kaikilla kriisinhallintatehtäviin lähtevillä on ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymysten asiantuntemus sekä kyky tehdä yhteistyötä sisällyttämällä YK:n päätöslauselma 1325, kansainvälinen oikeus, kansainvälinen humanitaarinen oikeus sekä ihmisoikeusvelvoitteet kaikkeen kriisinhallintakoulutukseen. Suomi sisällyttää gender-näkökulman osak-si kriisinhallintajoukkojen operatiivista toimintaa huomioimalla gender-näkökulman operaatioiden suunnittelussa, toimeenpanossa ja raportoinnissa YK:n päätöslauselman 1325 ja operaatiokohtaisten määräysten mukaisesti. Tutkielman tarkoituksena oli tutkia puolustusvoimien virassa olevien naisupseerien motiiveja hakeutua kriisinhallintatehtäviin, naisten osallistumisen vaikutuksia kriisinhallintaoperaatioihin sekä gender-näkökulman huomioimista koulutuksessa ja kriisinhallintajoukon operatiivisessa toiminnassa. Tutkimusongelmana oli vähäinen aiempi tiedon määrä Suomen kansallisessa toimintaohjelmassa ja Pääesikunnassa määritetyn gender-toiminnan toteutumisesta. Päätutkimuskysymyksen avulla pyrittiinkin selvittämään, miten gender-toiminta on toteutu-nut sotilaallisen kriisinhallinnan rekrytoinnissa, koulutuksessa ja operatiivisessa toiminnassa. Tutkimusstrategiana sovellettiin monimenetelmäistä tiedonkeruutapaa määrällisen ja laadullisen aineiston saamiseksi. Tutkimusmenetelminä käytettiin survey-tutkimusta ja sisällönanalyysiä, joiden avulla pyrittiin kuvaamaan naisupseerien, operaatioista kotiutuneiden rauhanturvaajien sekä Afganistanin kriisinhallintaoperaatiossa (ISAF) palvelleiden SKJA:n komentajien ja naisupseerien käsityksiä, mielipiteitä ja asenteita tutkittavasta aiheesta. Tutkielman empiirinen osuus perustuu naisupseereille suunnattuun kyselyyn sekä SKJA:n komentajien ja naisupseerien sähköpostihaastatteluun. Tutkielmassa hyödynnettiin lisäksi Porin prikaatin kotiutuneille rauhanturvaajille teettämän tasa-arvokyselyn tuloksia. Tutkielman tuloksena ilmeni, että naisrauhanturvaajien kriisinhallintatehtäviin osallistumisen vaikutuksista merkittävimpiä olivat yhteyden saaminen paikalliseen naisväestöön. Myös miesten ja naisten työskentely yhdessä samoissa tehtävissä nähtiin tärkeänä esimerkkinä sukupuolten tasa-arvosta. Sukupuolen liiallinen korostaminen nähtiin haitalliseksi, ja tehtävän vaatimukset tuleekin asettaa tehtävässä tarvittavien ominaisuuksien, tietojen ja taitojen mukaisesti. Positiivisten vaikutusten saavuttamiseksi naisten määrän kriisinhallintatehtävissä tulisi kasvaa nykyisestä, mutta sen ei tule olla itseisarvo. Merkittävimmät naisupseerien kriisinhallintatehtäviin hakeutumattomuuden syyt olivat perheen perustamiseen liittyvät sosiaaliset syyt. Kriisinhallintatehtäviin hakeutumisen motivaatiota kasvattavista tekijöistä tärkeimpiä olivat ammattitaidon ja itsensä kehittäminen. Gender-koulutuksen osalta ilmeni, että Suomessa annetaan gender-peruskoulutus mutta operaatioalueella ei täydennyskoulutusta annettu. Gender-näkökulman huomioon ottaminen kriisinhallintajoukon operatiivisessa suunnittelussa, toimeenpanossa ja raportoinnissa ei myöskään tulosten perusteella toteutunut. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että naisupseerit ovat pääosin halukkaita palvelemaan kriisinhallintatehtävissä, vaikka osallistuminen onkin henkilömäärältään vähäistä. Naisten mahdollisuuteen hakeutua kriisinhallintatehtäviin voidaan vaikuttaa laatimalla urasuunnitelma varhaisemmassa vaiheessa ja lisäämällä naisupseereille kohdennettua tietoa kriisinhallintatehtävistä. Kriisinhallintatehtäviin halukkaita naisia on enemmän kuin näyttäisi olevan mahdollista irrottaa kotimaan tehtävistä. Gender-koulutuksen todettiin olevan liian yleisellä tasolla eikä sitä kyetty konkreettisesti huomioimaan ja soveltamaan joukon operatiivisessa toiminnassa. Koulutuksen pääpainon tulisikin olla operatiivisessa vaikuttavuudessa osana kaikkea koulutusta. Gender-näkökulma tulisi saada integroitua osaksi kaikkea kriisinhallintajoukon toimintaa operaation vaikuttavuuden ja tavoitteiden täyttymisen näkökulmaa. Operaation tavoitteita asetettaessa tulisi muistaa, että kriisinhallintaoperaatioilla pyritään kokonaisvaltaisesti turvallisuusympäristön parantamiseen ja normaaliyhteiskunnan toimintojen ja palvelujen palauttamiseen. Gender-toiminnan kehittämisessä tärkeää onkin ymmärtää sen vaikutus ja kytkeminen nimenomaan paikallisväestön eri ihmisryhmien huomioimiseen ja tasavertaisuuteen ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tutkielman tulosten mukaan kehityskohteita gender-toiminnan parantamiseksi on olemassa, ja mikäli kriisinhallintaoperaatioiden vaikuttavuutta halutaan tehostaa, näyttäisi siihen myös olevan keinoja.
Resumo:
1937/07 (A65,N4).
Resumo:
1904/01 (A38,NOUV SER,T31).
Resumo:
1913/01 (A47,NOUV SER,T49).
Resumo:
1867/01 (A2,T2).
Resumo:
1887/07 (A22,T42).
Resumo:
1870/01 (A4,T8).
Resumo:
1877/07 (A12,T22).
Resumo:
1900/01 (A34,NOUV SER,T23).
Resumo:
1880/07 (A15,T28).