Coming from outside the Academy. Values of 2.0 culture in higher education

This article reflects on how some values, interests, and particularities of 2.0 culture enter on higher and postgraduate education institutions. Through theidentification of the features of 2.0, this document visualizes some of the resistances, obstacles, possibilities, and opportunities detected in these institutions, many of them focusing on the core of the higher education and postgraduate institutions (i.e. strategic vision, methodology, role of teachers and students, relation between formal and informal learning, contents and assessment). Responsibility in the training and updating of current and future professionals places these institutions under the discussion and decision-making process related to the role that 2.0 tools should play. We wonder if it implies a crossroad which affects the whole set of attitudes and values on the role of training institutions in the context of the construction of socialized knowledge.

¿Crisis de la cultura? = Crisis of the culture?

Culture has several meanings: civilization, creation, knowledge, life… We analyze how each one suffers the so-called crisis of culture. Civilization lives the crisis as «liquidity», according to Bauman’s diagnosis, with significant negative impact on education. The creation and enjoyment of cultural products, such as museums, suffer its crisis as fragility resulting from the civilization crisis, notably in the form of consumerist banality or pure entertainment. Culture as knowledge and as life is analyzed under the joint notion «humanistic culture». This, which in turn is creation, knowledge and life has its specific corruption in the elitist knowledge, merely theoretical. The hallmark of genuine humanism contains an essential component, the dimension of ethical and political commitment. The crisis in the humanistic studies, noted by Nussbaum, threats the values of humanistic culture; in particular is a political risk, because democracy is a system that needs to sustain and improve the values of humanistic culture. In the background, and beyond the differences between the cultural meanings, there is a unique cultural crisis, a crisis of ethics and politics at a time

Safety Culture and Maritime Personnel’s Safety Attitudes: Interview Report

”METKU –projektissa” (Merenkulun turvallisuuskulttuurin kehittäminen) tutkitaan kansainvälisen turvallisuusjohtamiskoodin (ISM-koodin) vaikutuksia merenkulun turvallisuuteen ja etsitään kehittämiskohteita merenkulun turvallisuusjohtamisen parantamiseksi. Tämä haastatteluraportti on laadittu METKU –projektin yhteistyössä työpakettien 1 ja 2 kesken. Tähän raporttiin haastateltiin yhteensä 94 merenkulun ammattilaista. Suurimman osan haastateltavista muodostivat aktiiviset merenkulkijat: miehistön jäsenet, päällystö ja alusten päälliköt. Haastattelukohteena oli seitsemän suomalaista varustamoa. Haastatteluissa kerättiin merenkulkijoiden kokemuksia ja mielipiteitä ISM-koodin vaikutuksesta heidän käytännön työhönsä. Suomalaiset merenkulkijat uskovat, että tänä päivänä varustamoiden johtajat ovat hyvin sitoutuneita turvallisuuteen. Myös miehistön asenteet turvallisuuteen ovat ISM-koodin käytön myötä parantuneet. Haasteltavien yhteinen huoli kohdistui jatkuvan parantamisen toimivuuteen. Kaikki haastatellut ryhmät olivat samaa mieltä siitä, että poikkeamien raportointi ei ISMkoodin vaatimuksesta huolimatta toimi kunnolla. ISM-koodin käyttöön otosta on ollut merenkululle selkeää hyötyä. Haastateltavat esittivät hyötyinä parantuneen yhteistyön ja tiedonkulun alusten ja varustamon välillä sekä sen, että merenkulun toiminnan laatu on parantunut. Monet haastateltavat korostivat, että ISM-koodin selkeät turvallisuusvastuut yhtiölle on ollut merkittävä hyöty. Itse ISM-koodiin merenkulkijoilla ei ollut juurikaan huomauttamista. Sen sijaan turvallisuusjohtamisen käytännön toteutuksessa nähtiin parantamisen varaa. ISMkoodin aiheuttamina ongelmina mainittiin mm. lisääntynyt byrokratia ja liian monimutkaiset ja yksityiskohtaiset turvallisuuskäsikirjat. Monet haastateltavat toivovat, että ISM-koodin käytännön soveltamiseen laadittaisiin ohjeita.

Coton et culture cotonnière / périodique ... publié par l'Agence générale des colonies

1939/02 (VOL13,FASC1).

Coton et culture cotonnière / périodique ... publié par l'Agence générale des colonies

1936 (VOL12,FASC3)-1938.

Coton et culture cotonnière / périodique ... publié par l'Agence générale des colonies

1928/11 (FASC3,VOL3).

Coton et culture cotonnière / périodique ... publié par l'Agence générale des colonies

1929 (FASC2,VOL5)-1931.

Coton et culture cotonnière / périodique ... publié par l'Agence générale des colonies

1936 (VOL10,FASC1).

Coton et culture cotonnière / périodique ... publié par l'Agence générale des colonies

1933/04 (FASC3,VOL8).

Coton et culture cotonnière / périodique ... publié par l'Agence générale des colonies

1936 (VOL11,FASC2)-1938.

Coton et culture cotonnière / périodique ... publié par l'Agence générale des colonies

1927/07 (FASC2,VOL2).

Coton et culture cotonnière / périodique ... publié par l'Agence générale des colonies

1929 (FASC1,VOL4)-1931.

Coton et culture cotonnière / périodique ... publié par l'Agence générale des colonies

1936 (VOL10,FASC2).

Coton et culture cotonnière / périodique ... publié par l'Agence générale des colonies

1934/04 (FASC1,VOL9).