”Because of how it makes me feel” – vuorovaikutuksen muodot ja merkitys elämysten tuottamisessa ja kokemisessa live-konserteissa

Live-konserttien tarjonnan kasvu ja kysynnän uhkaava lasku ovat johtaneet siihen, että artistit ja tapahtumanjärjestäjät kilpailevat yleisön suosiosta ja menestyksestä aiempaa enemmän. Ratkaisuna kuluttajille pyritään luomaan elämyksellisiä kulutusympäristöjä, joissa heille tarjotaan ikimuistoinen konserttikokemus. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella vuorovaikutuksen muotoja ja merkitystä elämysten tuottamisessa ja kokemisessa live-konserteissa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, millaista vuorovaikutus live-konserteissa on, keiden välillä sitä on ja mitkä tekijät edesauttavat tai haittaavat vuorovaikutuksen ja elämyksen syntymistä. Tavoitteena oli tunnistaa tekijät, joilla vuorovaikutukseen voidaan vaikuttaa. Tutkimuksen teoriakeskustelu pohjautui elämyksiä, arvon yhteisluomista ja vuorovaikutusta käsittelevään kirjallisuuteen sekä musiikin kuluttamista käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimuksessa oli laadullinen ote, ja tutkimusaineisto muodostui kolmen suomalaisen artistin, Jukka Pojan, Olavi Uusivirran ja Apulannan, konserttien havainnoinnista sekä artisti- ja yleisöhaastatteluista. Live-konserteissa tuottajan ja kuluttajan roolit sekoittuvat, sillä artisti tuottaa, jakaa ja kokee elämyksiä yhdessä yleisön kanssa. Elämys on subjektiivinen kokemus, mutta se syntyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Live-konserteissa tapahtuu yhtä aikaa monensuuntaista vuorovaikutusta, ja siksi vuorovaikutuksen merkitys elämysten tuottamisessa ja kokemisessa on suurempi kuin perinteisessä palveluasetelmassa. Vuorovaikutus live-konserteissa on moninaista sen dynaamisuuden, ajassa tunnistettavien vaiheiden, eri vuorovaikutustyyppien ja niiden yhtäaikaisuudesta johtuvien eri tasojen takia. Vuorovaikutusta voi olla yksittäisen artistin tai yhtyeen ja yleisön välillä sekä artistin tai yhtyeen ja yksilön välillä. Sitä voi kuitenkin olla myös yleisön sekä artistien keskuudessa. Tämä johtaa siihen, että vuorovaikutuksen muodot ovat monimutkaisia, eikä selkeää muotokategoriaa voida siksi osoittaa. Toimintaympäristö, tapahtuman luonne, fyysinen ja henkinen etäisyys sekä yleisön motiivit osallistua tapahtumaan ohjaavat vuorovaikutuksen suuntaa ja intensiteettiä. Toimintaympäristötekijöillä voidaan edesauttaa tai haitata vuorovaikutuksen ja elämyksen syntymistä, ja tapahtumanjärjestäjällä on vastuu vuorovaikutusmahdollisuuden luomisessa. Artistin vastuulla on kiinnittää vuorovaikutus artistia ja yleisöä yhdistävään artisti- tai konserttilähtöiseen tekijään, joka on koko vuorovaikutuksen perusta. Siinä onnistuminen nostaa vuorovaikutuksen intensiteettiä ja johtaa todennäköisimmin hurmokseen, joka liikuttaa massoja, ei vain yksilöä

Don Sebastien, roi de Portugal. Tome 2 / , roman historique de Miss Maria Anna Porter, traduit de l'anglais par le traducteur du "Polonais"

Titre original : Don Sebastian, or The house of Braganza

Don Sebastien, roi de Portugal. Tome 1 / , roman historique de Miss Maria Anna Porter, traduit de l'anglais par le traducteur du "Polonais"

Titre original : Don Sebastian, or The house of Braganza

Don Sebastien, roi de Portugal. Tome 3 / , roman historique de Miss Maria Anna Porter, traduit de l'anglais par le traducteur du "Polonais"

Titre original : Don Sebastian, or The house of Braganza

Les frères hongrois. Tome 1 / , roman, traduit de l'anglais de Miss Anna Maria Porter, sur la 3e édition, par Mlle Aline de L.

Titre original : The Hungarian brothers

Les frères hongrois. Tome 2 / , roman, traduit de l'anglais de Miss Anna Maria Porter, sur la 3e édition, par Mlle Aline de L.

Titre original : The Hungarian brothers

Les frères hongrois. Tome 3 / , roman, traduit de l'anglais de Miss Anna Maria Porter, sur la 3e édition, par Mlle Aline de L.

Titre original : The Hungarian brothers

Samuel James Chapman, Arthur Chapman, and Anna Chapman, 1905

Portrait of Samuel James Chapman, George Arthur Chapman, and Anna Chapman, about 1905, taken by the Mushet Studio, Los Angeles, California.

Anna E. Stover Chapman, Los Angeles, California

Portrait of Anna E. Stover Chapman, taken in the Witzel Studio, Los Angeles, California, ca. 1919.

Anna E. Stover Chapman and Samuel James Chapman

Anna E. Stover Chapman and Samuel James Chapman, posing outside by a trellis.