Asiakasliittymän tilannekatsaus

Esitys Oulun kirjastopäivillä 9.6.2011

Formaterade nyheter : studier i hur tv-nyheter formatmässigt editeras, gestaltas och tas emot

Under de trettio senaste åren har tv-nyhetsjournalistiken som genre, d.v.s. som en egen särpräglad läsart och form av journalistik, på olika sätt förändrats. Hur denna formatförändring ser ut och om tv-nyheter i takt med samhällets och massmediernas allmänna kommersialisering har blivit mer tabloida är två centrala frågeställningar i avhandlingen. Nyhetsprogrammet TV-nytt i public service-företaget Yle:s svenskspråkiga kanal FST5, har långt en monopolställning. På svenska har TV-nytt inga konkurrenter i tv-etern i Finland och som ett sorts flaggskepp för hela FST5, har nyhetsredaktionen länge haft en stark ställning och uppbackning på svenska Yle. Så om t.o.m. TV-nytts nyhetsformat har förändrats och t.ex. blivit mer tabloida, torde åtminstone public service-nyheter i tv överlag ha förändrats minst lika mycket. Detta granskas empiriskt i avhandlingen. Utan att i frågeställningarna även ta med hur mottagarna, det vill säga hur tv-tittarna reagerar på tv-nyheter, är det svårt att mer ingående och trovärdigt förklara tv-nyheters roll i samhället. Därför är det viktigt att även fråga hur tittarnas intresse och uppmärksamhet påverkas av olika sorts tv-nyheter och hur deras ihågkomst samt nyhetsförståelse påverkas av olika slags tv-nyhetsformat såsom ett mer tabloidiserat dylikt? Avhandling har följaktligen fyra syften: att undersöka vad tv-nyhetsformatet för public service-tv består av, hur detta format ur olika synvinklar har förändrats, om det har tabloidiserats och hur tittarna reagerar på olika tv-nyhetsformat. Avhandlingen består av tre innehållsanalyser och ett laboratorietest. Resultaten visar i korthet att tv-nyhetsformatet både på inslags- och sändningsnivå kan sägas ha två olika formatdimensioner; det audiovisuellt editerade och det journalistiskt innehållsgestaltande formatet. Det senare formatet har för TV-nytts del sedan 1980-talet förändrats mycket mindre än det förra och i synnerhet det audiovisuellt editerade formatet har tydligt utvecklats i en tabloid riktning. Resultaten från de laborativa publiktesterna visar igen att tittarnas uppmärksamhet och intresse i första hand har med audiovisuell editering och allmän visualitet att göra. Mer tabloida nyhetsinslag får därför generellt mer uppmärksamhet än övriga inslag. I synnerhet bildtempo, bildsättning och inslagslängd är här utslagsgivande. Det att tabloidisering ger förbättrad uppmärksamhet betyder ändå inte att tittarna mycket bättre kommer ihåg eller bättre förstår tabloida nyhetsinslag än icke-tabloida. Testerna visar samtidigt att även längre, icke-tabloida nyhetsinslag väl kan fånga tittarens uppmärksamhet och fasta i minnet om inslaget är i en sorts ideologisk resonans med tittaren.

Ballistisen simuloinnin liikeidean kehittämismahdollisuudet

Asevaikutusta laukaisusta kohteeseen simuloiva integroitu laskentaketju koostuu sisä-, ulko- ja maaliballistiikan malleista. Ulkoballistiikka kattaa laskentamallit radanlaskennan, sääkorjauksen ja ammusaerodynamiikan alueilla. Graafisella käyttöliittymällä toteutetulla, fysikaalisesti tarkkaan mallinnukseen perustuvalla ja kokonaisuuden kattavalla laskentajärjestelmällä on kasvavaa tarvetta teknisiä ja koulutuksellisia tarkoituksia varten. Erikoisesti, jos laskentaketjuun lisätään räjähdysvaikutuksen mallintaminen, voidaan simuloida asejärjestelmien vaikutusta kohteessa käyttäjien arvostamalla tavalla. Tietointensiiviset ballistiikan laskentamallit ovat välttämättömiä työkaluja teknisen suunnitteluosaamisen kattamiseksi ja kilpailuedun luomiseksi verkostoituneessa yritysympäristössä. Yliopistotutkimuksen tuottamien laskennallisten menetelmien hyötykäyttö yritysten suunnittelujärjestelmissä syventää teknistä osaamista, jolla on myös henkilöstöä motivoiva vaikutus teknisesti vaikeutuvilla markkinoilla. Työssä arvioidaan toimialaa analysoimalla eri käyttötarpeita samoille tietokantoihin tukeutuville laskentamalleille. Tarkastellaan teknisiä perusteita, käyttöympäristöjä ja markkinoita liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseksi. Työn tuloksena syvennetään näkemystä ydinosaamisista ja visioidaan liikeidean erottumista kilpailijoista, markkinoita ja sen kehittämistä.

Linnut ja lintupaikat : kaksi äärimmäistä näkökulmaa

Kirjallisuusarvostelu

Efeito de aditivos minerais sobre as propriedades de chapas cimento-madeira

O objetivo deste trabalho foi avaliar o efeito da adição de dois tipos de aditivos minerais (microssílica e metacaulim) sobre as propriedades de chapas de cimento-madeira, aplicando-se diferentes teores aditivos (0, 20 e 30%). O aglomerante empregado na produção dos painéis foi o cimento Portland tipo ARI, juntamente com partículas de madeira de Eucalyptus urophylla. Os resultados indicaram que a adição dos aditivos minerais não causou melhorias significativas nas propriedades mecânicas avaliadas. Já, em relação às propriedades físicas, o efeito positivo da adição de 20% de microssílica pôde ser observado no ensaio de absorção em água após a imersão em 2 e 24 horas. O aditivo metacaulim não apresentou tendência clara, porém, de forma geral, a sua adição causou redução na qualidade das chapas.

Käyttökokemuksia sosiaalisen median soveltamisesta organisaatioiden välisessä sisältötuotannossa

Raportissa tarkastellaan sosiaalisen median soveltamisen käyttökokemuksia eri organisaatioiden yhdessä suorittamassa sisältötuotantotyössä. Kokemuksia selvitettiin sisältötuotantokokeilulla, joka suoritettiin kahden viikon aikana Yammer-työkalua hyödyntäen. Kokeiluun osallistui 25 henkilöä 14 eri organisaatiosta, joista suurella osalla ei ollut aikaisempia keskinäisiä liiketoimintakytköksiä. Aiheena verkkotyöskentelyssä oli ideaprosessin johtaminen, joka näytti olevan ajankohtainen aihe monelle yritykselle. Käsitellyn aiheen lisäksi kokeiluun osallistuneita organisaatioita kiinnosti vähintäänkin yhtä paljon saada kokemuksia sosiaalisen median soveltamisesta yritystoiminnassa. Kokeiluun osallistuneiden organisaatioiden ja henkilöiden suuri määrä osoittaa käsitellyn aiheen ja/tai sosiaalisen median käyttökokemusten saamisen kiinnostaneen ihmisiä. Sen sijaan sisältötuotantoaktiivisuus olisi voinut olla parempi. Sisältötuotanto jäi liiaksi muutamien käyttäjien harteille. Pääsyyksi vähäiselle sisältötuotantoaktiivisuudelle kerrottiin olleen aikapulan eli kokeiluun ei ollut haluttu tai osattu varata etukäteen riittävästi aikaa. Joka tapauksessa kokeilusta saatiin ulos hyvä sisältöpaketti ideaprosessin johtamisesta ja sitä tullaan jalostamaan jatkossa eteenpäin muissa kommunikointikanavissa. Syntyneen sisällön lisäksi kokeilusta saatiin käyttökokemuksia sosiaalisen median mahdollisuuksista ja haasteista organisaatioiden välisessä toiminnassa. Suoritetun kokeilun perusteella sosiaalinen media soveltuu toisistaan riippumattomien organisaatioiden kommunikointikanavaksi, mutta tällä hetkellä näytetään olevan sen suhteen vielä oppimiskäyrän alkuvaiheissa. Sosiaalinen media tullee kuitenkin olemaan lähivuosina luonnollinen kommunikointityökalu myös liiketoiminnan puolella, mikä on tärkeää kriittisen, sisältöä tuottavan, käyttäjämassan saavuttamiseksi.

Características hidrológicas do solo saturado na Reserva Florestal Adolpho Ducke - Amazônia central

Neste estudo, investigaram-se a porosidade e condutividade hidráulica da zona saturada do solo, buscando entender como essas variáveis físicas afetam os processos hidrológicos em uma área de floresta primária, sob pressão urbana, na Amazônia central. O experimento foi realizado na Reserva Florestal Adolpho Ducke, localizada ao norte da cidade de Manaus, AM. No igarapé Bolívia foi instalado um posto fluviométrico (régua linimétrica e linígrafo); no local, foram instalados quatro piezômetros na zona ripária, perpendicular ao curso do igarapé. A porosidade variou no perfil do solo, alcançando valores acima de 0,40 cm³/cm³. Os valores médios de condutividade hidráulica saturada ou infiltração básica (K) foram elevados e variaram de 89,5 ± 12,8 a 279,5 ± 9,0 mm/h. O nível d'água no igarapé oscilou entre 65 e 141 cm, no período de observação (novembro de 2005 a outubro de 2007). O piezômetro da camada profunda do solo, distante do curso d'água, variou entre 166,2 e 304,9 cm. As condutividades hidráulicas do solo saturado foram maiores nos pontos mais distantes do curso d'água, tanto na camada superficial quanto na profunda, determinando o comportamento hidrológico do lençol freático no local.