Long-term ethanol intoxication reduces inflammatory responses in rats

The anti-inflammatory effects of long-term ethanol intoxication were determined during ethanol treatment and withdrawal on the basis of neutrophil and eosinophil migration, hind paw edema and mast cell degranulation. Male Wistar rats (180-200 g, around 2 months of age) were exposed to increasing concentrations of ethanol vapor over a 10-day period. One group was evaluated immediately after exposure (treated group - intoxicated), and another was studied 7 h later (withdrawal group). Ethanol inhalation treatment significantly inhibited carrageenan- (62% for the intoxicated group, N = 5, and 35% for the withdrawal group, N = 6) and dextran-induced paw edema (32% for intoxicated rats and 26% for withdrawal rats, N = 5 per group). Ethanol inhalation significantly reduced carrageenan-induced neutrophil migration (95% for intoxicated rats and 41% for withdrawn rats, N = 6 per group) into a subcutaneous 6-day-old air pouch, and Sephadex-induced eosinophil migration to the rat peritoneal cavity (100% for intoxicated rats and 64% for withdrawn rats, N = 6 per group). A significant decrease of mast cell degranulation was also demonstrated (control, 82%; intoxicated, 49%; withdrawn, 51%, N = 6, 6 and 8, respectively). Total leukocyte and neutrophil counts in venous blood increased significantly during the 10 days of ethanol inhalation (leukocytes, 13, 27 and 40%; neutrophils, 42, 238 and 252%, respectively, on days 5, 9 and 10, N = 7, 6 and 6). The cell counts decreased during withdrawal, but were still significantly elevated (leukocytes, 10%; neutrophils, 246%, N = 6). These findings indicate that both the cellular and vascular components of the inflammatory response are compromised by long-term ethanol intoxication and remain reduced during the withdrawal period.

Pyhärannan yleissuunnitelma : Suojavyöhykkeet, kosteikot ja luonnon monimuotoisuus sekä rantojen monikäyttö

Yleissuunnittelu Pyhärannan kunnan alueelle tehtiin kesällä ja syksyllä 2014. Samanaikaisesti tehtiin sekä ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu että maatalousalueiden yleissuunnitelma. Ranta-alueiden suunnittelun kohteena olivat vesistöalueet Mannerveden lahden pohjukassa ja sen lähistöllä. Suunnittelun tavoitteena oli laatia käyttösuunnitelma osoitetuille ruovikkoalueille ja rantaniityille. Maatalousalueiden yleissuunnittelu kattaa koko kunnan alueen. Siinä tavoitteena oli selvittää alueen suojavyöhyketarpeet, löytää maatalouskosteikkojen perustamispaikkoja sekä inventoida luonnon ja maiseman monimuotoisuuskohteita sekä perinnebiotooppeja. Raportissa esitellään inventoinnin tulokset ja kerrotaan asiaan liittyvää perustietoa alueesta ja vesistöistä. Tietoa tarjotaan suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamisesta ja hoidosta. Suunnitelmalla pyritään auttamaan viljelijää hyödyntämään maatalouden korvausjärjestelmää. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Suunnitelmassa esitetyt toimet ovat täysin vapaaehtoisia. Suunnittelu on toteutettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta. Suunnitelman ovat laatineet Esko Vuorinen ja Petra Nyqvist Silvestris luontoselvitys oy:stä. Arvokkaita näkemyksiä, kommentteja ja tietoja saatiin asukastilaisuuksien osallistujilta ja alueen asukkailta yleissuunnittelun eri vaiheissa.

Acute electrophysiologic consequences of pyridostigmine inhibition of cholinesterase in humans

The cardiovascular electrophysiologic basis for the action of pyridostigmine, an acetylcholinesterase inhibitor, has not been investigated. The objective of the present study was to determine the cardiac electrophysiologic effects of a single dose of pyridostigmine bromide in an open-label, quasi-experimental protocol. Fifteen patients who had been indicated for diagnostic cardiac electrophysiologic study underwent two studies just before and 90-120 min after the oral administration of pyridostigmine (45 mg). Pyridostigmine was well tolerated by all patients. Wenckebach nodal anterograde atrioventricular point and basic cycle were not altered by pyridostigmine. Sinus recovery time (ms) was shorter during a 500-ms cycle stimulation (pre: 326 ± 45 vs post: 235 ± 47; P = 0.003) but not during 400-ms (pre: 275 ± 28 vs post: 248 ± 32; P = 0.490) or 600-ms (pre: 252 ± 42 vs post: 179 ± 26; P = 0.080) cycle stimulation. Pyridostigmine increased the ventricular refractory period (ms) during the 400-ms cycle stimulation (pre: 238 ± 7 vs post: 245 ± 9; P = 0.028) but not during the 500-ms (pre: 248 ± 7 vs post: 253 ± 9; P = 0.150) or 600-ms (pre: 254 ± 8 vs post: 259 ± 8; P = 0.255) cycle stimulation. We conclude that pyridostigmine did not produce conduction disturbances and, indeed, increased the ventricular refractory period at higher heart rates. While the effect explains previous results showing the anti-arrhythmic action of pyridostigmine, the clinical impact on long-term outcomes requires further investigation.

Effect of different durations of overdistention on rat bladder function and morphology

We investigated the contribution of the duration of overdistention (DOD) to rat bladder function and morphology and explored its possible molecular mechanisms. Bladder overdistention was induced in male Sprague-Dawley rats (200-250 g) by an infusion of saline. Forty rats were divided into 5 groups submitted to different DOD, i.e., 1, 2, 4, and 8 h, and control. Bladder function was evaluated by cystometry. Morphological changes were observed by light and transmission electron microscopy. Compared to control (44.567 ± 3.472 cmH2O), the maximum detrusor pressure of groups with 2-, 4- and 8-h DOD decreased significantly (means ± SEM): 32.774 ± 3.726, 31.321 ± 2.847, and 29.238 ± 3.724 cmH2O. With the increase of DOD, inflammatory infiltration and impairment of ultrastructure were more obvious in bladder tissue. Compared to control (1.90 ± 0.77), the apoptotic indexes of groups with 1-, 2-, 4-, and 8-h DOD increased significantly (6.47 ± 2.10, 10.66 ± 1.97, 13.91 ± 2.69, and 18.33 ± 3.28%). Compared to control (0.147 ± 0.031/0.234 ± 0.038 caspase 3/β-actin and Bax/Bcl-2 ratios), both caspase 3/β-actin and Bax/Bcl-2 ratios of 1-, 2-, 4-, and 8-h DOD increased significantly (0.292 ± 0.037/0.508 ± 0.174, 0.723 ± 0.173/1.745 ± 0.471, 1.104 ± 0.245/4.000 ± 1.048, and 1.345 ± 0.409/8.398 ± 3.332). DOD plays an important role in impairment of vesical function and structure. With DOD, pro-apoptotic factors increase and anti-apoptotic factors decrease, possibly contributing to the functional deterioration and morphological changes of the bladder.

Argyrophil cell density in the oxyntic mucosa is higher in female than in male morbidly obese patients

Obesity is a multifactorial disorder often associated with many important diseases such as diabetes, hypertension and other metabolic syndrome conditions. Argyrophil cells represent almost the total population of endocrine cells of the human gastric mucosa and some reports have described changes of specific types of these cells in patients with obesity and metabolic syndrome. The present study was designed to evaluate the global population of argyrophil cells of the gastric mucosa of morbidly obese and dyspeptic non-obese patients. Gastric biopsies of antropyloric and oxyntic mucosa were obtained from 50 morbidly obese patients (BMI >40) and 50 non-obese patients (17 dyspeptic overweight and 33 lean individuals) and processed for histology and Grimelius staining for argyrophil cell demonstration. Argyrophil cell density in the oxyntic mucosa of morbidly obese patients was higher in female (238.68 ± 83.71 cells/mm2) than in male patients (179.31 ± 85.96 cells/mm2) and also higher in female (214.20 ± 50.38 cells/mm2) than in male (141.90 ± 61.22 cells/mm2) morbidly obese patients with metabolic syndrome (P = 0.01 and P = 0.02, respectively). In antropyloric mucosa, the main difference in argyrophil cell density was observed between female morbidly obese patients with (167.00 ± 69.30 cells/mm2) and without (234.00 ± 69.54 cells/mm2) metabolic syndrome (P = 0.001). In conclusion, the present results show that the number of gastric argyrophil cells could be under gender influence in patients with morbid obesity. In addition, gastric argyrophil cells seem to behave differently among female morbidly obese patients with and without metabolic syndrome.

beta-caroteno, ácido ascórbico e antocianinas totais em polpa de frutos de aceroleira conservada por congelamento durante 12 meses

Objetivou-se avaliar as alterações de b-caroteno, ácido ascórbico e antocianinas totais na polpa de frutos de clones de aceroleira conservada por congelamento. Os frutos dos clones BRS 152 (Sertaneja) BRS 235 (Apodi), BRS 236 (Cereja), BRS 237 (Roxinha), BRS 238 (Frutacor) e II 47/1 foram colhidos no estádio de maturação comercial (vermelho maduro) em Limoeiro do Norte, Ceará, Brasil, transportados para a Planta Piloto de Processamento de Frutos da Embrapa Agroindústria Tropical, despolpados, acondicionada a polpa em sacos de polietileno (100 g), congelada, mantida em freezer a -20 °C, e avaliada a cada 30 dias durante 12 meses. O experimento foi realizado em delineamento experimental inteiramente casualizado em esquema fatorial 6 x 13 (clones x tempo), com 3 repetições. A concentração de beta-caroteno foi estável no clone Cereja, enquanto, nos demais, houve decréscimo durante todo o período do experimento. Houve pequeno decréscimo no teor de ácido ascórbico em todos os clones estudados durante o armazenamento, provavelmente devido à alta acidez da polpa, que auxilia na manutenção deste nutriente. O teor de antocianinas totais foi estável nos clones Frutacor e Sertaneja, enquanto nos demais houve diminuição. O clone II 47/1 foi dentre os estudados o que apresentou maiores teores de ácido ascórbico e antocianinas totais, mantendo estas características durante todo o armazenamento. De um modo geral, os clones em que se determinou menor teor de beta-caroteno foram observadas as mais elevadas concentrações de antocianinas totais.

Alterations of palm oil (Elaeis guineensis) in the continuous industrial par frying of breaded chicken snacks

The physical and chemical alterations in palm oil during continuous industrial par frying of breaded chicken snacks were evaluated using a pseudo first-order kinetic model. The acidity index, refractive index, concentration of polar compounds, viscosity, color, and absorbance (232 and 268 nm) of 238 samples of the frying oil collected during 26 days of production were analyzed. For all of the analyses, the results of the oil were below the limits recommended for oil disposal, indicating that the processing conditions were safe and that under these experimental conditions the oil remained suitable for frying. The linear regressions were significant for refractive index, content of polar compounds, and lightness (L*). The content of polar compounds was determined using a cooking oil tester, and it had the best fit to the proposed model and can be used as an effective index for monitoring palm oil during the continuous par frying of breaded chicken snacks. The high turnover rate of the oil was important for maintaining the oil in good running conditions.

Suomalaisen psykiatrian historiaa

Kirjallisuusarvostelu

Politbyroon oopperat

Kirjallisuusarvostelu

Vesien tila hyväksi yhdessä : Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–2021

Tähän vesienhoitosuunnitelmaan vuosiksi 2016–2021 on koottu tiedot vesien tilasta sekä tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Vuoksen vesienhoitoalueella. Vesienhoitoalueen suuret järvet, kuten Saimaan osa-altaat, Pielinen ja Kalla-vesi, ovat erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Erinomaisessa tilassa on 46 % ja hyvässä 44 % järvipinta-alasta. Tyydyttävässä tai tätä heikommassa tilassa ovat etupäässä pienemmät järvet ja ne muodostavat noin kymmenesosan järvipinta-alasta. Jokien kokonaispituudesta erinomaisessa ekologisessa tilassa on 5 % ja hyvässä tilassa 64 %. Tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa tilassa on 30 % jokipituudesta. Pintavesien ekologista tilaa heikentää hajakuormitus, joka on valtaosin peräisin maataloudesta, metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta, mutta jossain määrin myös pistekuormituslähteistä kuten yhdyskuntien jätevesistä, teollisuudesta ja turvetuotannosta. Muita paineita ovat hydrologis-morfologiset muutokset kuten kalojen vaellusesteet ja uomien fyysiset muutokset. Hyvässä kemiallisessa tilassa on 70 % järvipinta-alasta ja neljännes jokipituudesta. Hyvän kemiallisen tilan saavuttamisen esteenä on pääosin elohopea, joka on laajalti peräisin ilman kautta tulevasta laskeumasta. Vesienhoitoalueella on yhteensä 45 pohjavesialuetta, joilla on merkittävästi pohjaveden laadulle mahdollisesti riskiä aiheuttavaa ihmistoimintaa. Huonossa kemiallisessa tilassa on yhdeksän pohjavesialuetta ja yksi huonossa määrällisessä tilassa oleva pohjavesialue. Pohjavesien tilaa uhkaavat erityisesti asutus ja maankäyttö, pilaantuneet maa-alueet, liikenne ja tienpito, maa- ja metsätalous, maa-ainesten otto sekä kuljetukset maa- ja rautateillä. Rehevyyteen liittyviä parantamistarpeita on koko vesienhoitoalueella painottuen kuitenkin maatalousvaltaisimmille alueille. Hajakuormituksen vähentämiseksi vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty monipuolisia maa- ja metsätaloutta sekä haja- ja loma-asutusta koskevia vesiensuojelutoimia, joilla pyritään erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Järvikunnostusten toteutusta esitetään eri puolille vesienhoitoaluetta rehevöityneisiin kohteisiin. Useissa vesistöissä on tarvetta parantaa ja elvyttää kalojen luontaista lisääntymistä luomalla vaellusyhteyksiä ja tekemällä virtavesikunnostuksia. Pohjavesien tilan parantamiseksi vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty muun muassa maa-ainestenottoalueiden ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusta sekä liikennealueiden pohja-vesisuojausten rakentamista ja tiesuolauksen vähentämistä. Pohjavesiä koskevia haittavaikutuksia voidaan parhaiten ennalta ehkäistä maankäytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla. Tarkemmat, vesistökohtaiset tiedot toimenpiteistä ja niiden kohdentumisesta löytyvät vesienhoitoalueen toimenpideohjelmista. Esitettyjen toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 238 miljoonaa euroa. Tästä 206 miljoonaa euroa on muun lainsäädännön perusteella toteutettavien ja 32 miljoonaa euroa vesienhoidon täydentävien toimenpiteiden osuus. Arviolta 65 järveä ja 28 jokea ei tule toimenpiteistä huolimatta saavuttamaan hyvää ekologista tilaa vielä vuonna 2021. Vastaavasti yhdeksällä pohjavesialueella hyvän kemiallisen tilan ja yhdellä pohjavesialueella määrällisen tilan saavuttaminen tuolloin on epävarmaa. Vesien tila on kuitenkin kohentumassa vesienhoitotoimenpiteiden toteutuksen myötä.