Elokuva voimaantumisen välineenä

Opinnäytetyössäni pohdin elokuvan edellytyksiä toimia voimaantumisprosessin välineenä. Voimaantuminen ymmärretään tässä ihmisen sisäisen voimantunteen kasvun prosessiksi. Se liittyy itsetunnon vahvistumiseen, oman identiteetin selkiytymiseen ja elämänmyönteisyyden lisääntymiseen. Tutkimuskohteenani on elokuvaprojekti, jonka tein yhdessä isoveljeni Ilkan kanssa. Ilkalla on aspergerin syndrooma, eräs autismin muoto. Projektin tavoitteena oli elokuvanteon kautta edesauttaa Ilkan kokemusta itsestään oman elämänsä päähenkilönä ja lisätä näin hänen vaikuttamismahdollisuuksiaan elämään. Projektin tuotteena syntyi lyhytelokuva Ukkometso on a Road to Town sekä sen valmistumista kuvaava dokumenttielokuva Hyvä tekosyy, joka heijastelee omaa voimaantumistani suhteessa veljeyteemme projektin kautta. Projektista saamiani kokemuksia vertaan voimaantumista, taidekasvatusta, elokuvatutkimusta ja psykologiaa käsittelevään teoreettiseen lähdeaineistoon. Asetan Ukkometso-projektin laajempaan tarinallisen identiteetin kontekstiin, jonka mukaan identiteetit rakentuvat paloista, osatarinoista aktiivisen ja sosiaalisen rakentamisen tuloksena. Vertauskuvallinen taide nähdään syvällisenä ja turvallisena tapana käsitellä minuuden palasia. Lähdeaineiston perusteella voimaantumisen edellytyksiksi elokuvaprojektissa nousevat osanottajien tasavertaisuus, keskinäinen avoimuus ja luottamus sekä voimaantuvan henkilön oikeus määritellä tavat, joilla hänestä kerrotaan ja hänet esitetään. Auttajan tehtävä on tukea halutun tarinan ja vaikutelman syntymistä, ei ajaa omia taiteellisia näkemyksiään. Elokuva voi edesauttaa voimaantumista kolmella tasolla. Elokuva on todellisuudesta etäännytetty, mutta se koetaan todellisena. Toden ja illuusion väliin jää tila elämänkokemusten uudelleentulkinnalle ja itsensä reflektiiviselle tarkastelulle. Toisaalta elokuva on sanoman välittämistä tunteen keinoin: se ylittää fyysisiä ja henkisiä välimatkoja, eikä edellytä yhtä yhteistä kieltä tekijän ja katsojan välillä. Kolmanneksi, luottamuksen kautta rakennettu kuvaustilanne tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa ekshibitionistista tarvettaan, joka on vahvasti yhteydessä itsearvostuksen kokemukseen. Tällainen kuvaustilanne on myös otollinen kuvaajan ja kuvattavan ihmissuhteen kasvualusta.

Lasten kirja

Lasten kirja . Koetus Jak. Juteinilda. - Wiipurissa, walmistettu A. Cederwallerin kirjapainossa wuonna 1816.

Lasten kirja

Lasten kirja . Toinen paino, jonga on parannettuna ja lisättynä ulos andanut Jak. Juteini. - Wiipurissa, painettu And. Cederwallerin tykönä vuonna 1819

Lasten kirja

Lasten kirja . Kolmas paino, jonga on parannettuna toimittanut Jak. Juteini. - Wiipurissa A. Cederwallerin kirja-painosta wuonna 1826.

Neuvo-kirja : elli lyhykäinen oppi hyviin ja siivollisiin ihmisten tapoin; nuoruudelle

1. pain. nimityksellä "Lyhykäinen neuvo hyvihin ja sijvollisihin ihmisten tapoin" Turusa 1761

Kyseenalainen kirja loppuun asti

Keskustelua kirja-arvosteluista: Huldén L. 2003: Kyseenalainen teos Suomen mesipistiäisistä - Luonnon tutkija 107: s. 136-143 ja Albrecht, A. 2004: Kyseenalainen kirja vai kyseenalainen arvostelu? - Luonnon tutkija 108: s. 62-63 sekä kirjasta: Söderman, G. & Leinonen, R. 2003: Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus