Bulletin monumental / publié sous les auspices de la Société française pour la conservation et la description des monuments historiques ; et dirigé par M. de Caumont

1908 (VOL72).

Vuer af Helsingfors år 1838 / stentryck af F. Tengström

Vuorimestari Fredrik Tengström (1799-1871) perusti Helsinkiin Suomen ensimmäisen kivipainon vuonna 1834. Tätä aikaisemmin kuva- ja karttatyöt oli jouduttu teettämään ulkomaisissa painoissa. Myös kaivertajista oli Suomessa ollut pulaa. Tengströmin painama ja osittain piirtämäkin Helsinki-sarja esitteli kaupungin uutta empire-keskustaa, josta tuli maisemakuvauksen suosittu kohde. Osa kuvista pohjautui Magnus von Wrightin ja C. E. Westlingin luonnoksiin. Rakennustaide herätti ihastusta, ja aikalaiset kyselivätkin, oliko Perikleen Ateena yhtäkkiä siirtynyt Helsinkiin. Senaatintori-panoraamassa näkyvä päävartio purettiin vuonna 1840 Nikolainkirkon portaiden tieltä.

”Mitä ne siellä niin tappeli?” Puukkotappelu, paikallisyhteisö ja vallanalaiset Tyrvään käräjillä 1908

Tutkielmani aiheena on satakuntalainen Kiikoisten Myönteen kylän paikallisyhteisö, jonka 1900-luvun alun sosiaalista elämää pääsen tutkimaan käräjäpöytäkirjojen eli tuomiokirjojen kautta, joita oli dokumentoitu niin sanottua Valkaman kylätappelua käsittelevissä oikeudenkäynneissä Tyrvään kihlakunnassa helmi- ja maaliskuussa vuonna 1908. Kiinnostavinta tässä työssä ei ole itse tappelu (vaikka sitä narratiivisesti tutkimuksessani käsittelen) vaan emotionaalisuuden erilaiset kerrostumat, kuten esimerkiksi häpeän kohtaaminen sekä yhteisössä että oikeusinstituutiossa. Kiinnostavaa on myös, että Valkaman tappelu oikeudenkäynteineen on lähes täydellisesti unohtunut paikallisyhteisön muistihistoriasta. Tähän muistamisen ja unohtamisen monitasoisiin diskursseihin paneudun tässä työssäni, kuten myös vaikenemisen paikalliseen kulttuuriseen käytäntöön: kun asiasta ei puhuta, sitä ei ole koskaan tapahtunutkaan. Selvitän tutkimuksessani myös, keitä olivat ”hajamieliset, vähäjärkiset ja yleiset naiset”, jotka nousivat esiin tutkimusaineistostani yllättäen, kuten myös monikerroksiset ja sosiaalisesti paikantuneet todistajanlausunnot mainittuun kylätappeluun liittyen. Tuomiokirjojen kanssa rinnakkain tutkin isoäidilleni lähetettyjä yksityiskirjeitä, joiden yksityisyyttä avaan asiaan liittyen ja siihen soveltuvin osin. Käräjäpöytäkirjojen ja yksityiskirjeiden kautta en kuitenkaan etsi legitimoitua totuutta tai ”totuutta” enkä siis pyri missään nimessä kumoamaan vuoden 1908 Tyrvään kihlakunnan langettamia tuomioita. Sen sijaan tutkimuksessani osoitan erilaisia syvyyksiä ja laajuuksia eli pyrin analysoimaan lähteitäni kulttuurihistorian ja mikrohistorian näköalasta narratiivisesti, mutta tiukasti aineistooni tukeutuen. Pyrin osoittamaan, että pieni oli myös suurta eli paikallisyhteisön takana ja alla ”totuus” oli emotionaalisesti kietoutunutta ja oli ennen kaikkea kulminoitunut häpeään, sofistiseen unohtamiseen ja poissulkemiseen.

Forrageamento por Atta sexdens rubropilosa Forel, 1908 (hymenoptera: formicidae) a campo em mudas de eucalipto pulverizadas ou imersas em soluções de extrato pirolenhoso

Bioensaios foram realizados a campo no Município de Olhos D'Água, Minas Gerais, para verificar a ação indireta do extrato pirolenhoso sobre Atta sexdens rubropilosa Forel, 1908 (Hymenoptera: Formicidae). Mudas de eucalipto prontas para o plantio foram pulverizadas ou imersas em soluções de água e extrato pirolenhoso, nas concentrações de 0,1; 0,2; 0,5; 1,0 ou 2,0%, sendo a testemunha constituída por água. Essas mudas foram plantadas a 10 cm de distância de uma trilha ativa de A. sexdens rubropilosa, próxima ao formigueiro-sede, e oferecidas em bioensaios com ou sem chance de escolha. Foi avaliada a porcentagem de forrageamento de A. sexdens rubropilosa, a cada 24 horas, durante duas semanas; e a cada 15 dias, até três meses. Foi, também, avaliada a longevidade das mudas a campo a cada 15 dias, por um período de três meses. O extrato pirolenhoso, entre 0,1 e 2%, favorece entre 57,67 e 100% o forrageamento de A. sexdens rubropilosa por mudas de eucalipto tratadas via irrigação ou imersão. A longevidade das mudas varia entre seis e 45 dias. A dosagem de adubação influencia o forrageamento de formigas-cortadeiras, pois mudas tratadas com 100% da adubação recomendada sofrem maior atividade de corte, entre 80 e 100%, por A. sexdens rubropilosa, do que mudas tratadas com metade da adubação. A. sexdens rubropilosa é capaz de reconhecer diferentes substratos, selecionando os que podem suprir as deficiências nutricionais da sua colônia.

Elina, Henry ja Elsi : lapsuuden melankoliaa elokuvallisten maisemien kautta nähtynä

Teemanumero 3/2010: Jotain lainattua : ulkomaiset vaikutteet ja lokalisaatio suomalaisessa mediakulttuurissa.

Michel Henry ja puhuva musiikki : resitatiivin laulaminen elämän läsnäolevaksi saattamisena

Kuka Michel Henry? ; Maailma ja elämä/elämä ; Seurauksia tutkimisen tavalle ; Laulava keho ; Entä musiikki ja taide? ; Puhuvan musiikin laulaminen ; Michel Henry ja barokin laulumusiikki.

Kapellimestari, taidekasvattaja ja musiikkielämän kehittäjä : Erkki Melartinin Viipurin-vuodet 1908-1911

Lapsuuden ympäristön ja sivistyssuvun vaikutukset ; Helsingistä Viipurin musiikinystävien orkesterin kapellimestariksi ; Toiminta Viipurin orkesterikoulun perustajana ja kehittäjänä ; Melartinin rooli nuorison kansansivistystyön edistäjänä ; Viipurin-vuosien merkitys Erkki Melartinin elämäntyölle ; Vaikutteita ja verkostoja Viipurin-kaudelta.

6. XI. 1908 : Soupé

Ravintola tai tilaisuuden aihe eivät käy ilmi. Kannen koristeena Suomen vaakuna ja punakeltaraidallinen fantasialippu