Luokkatutkimusta - nyt!

Teema: Luokka.

Etiikkaako organisaatiossa?

Kirjallisuusarvostelu

Luontoa kuvaamaan!

Kirjallisuusarvostelu

Hämeen vesihuollon kehittämisohjelma 2013-2020

Hämeen vesihuollon kehittämisohjelman 2013–2020 keskeisenä tavoitteena on edistää seudullista ja maakunnallista vesihuoltoyhteistyötä sekä varmistaa vesihuollon toimivuus myös poikkeustilanteissa. Kehittämisohjelma käsittää Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat. Hämeen vesihuollon kehittämisohjelma perustuu pääasiassa alueellisissa vesihuollon yleissuunnitelmissa ja kuntakohtaisissa vesihuollon kehittämissuunnitelmissa esitettyihin hankekokonaisuuksiin ja niille esitettyihin toteutusaikatauluihin. Kehittämisohjelmassa on otettu huomioon vesihuoltolinjojen rakentamishankkeet, yhdyskuntien tulevaisuuden vedensaannin turvaamisen kannalta merkittävät pohjavesialueiden rakenne- ja pohjavesiselvityshankkeet sekä vedenottamoiden rakentamishankkeet. Lisäksi kehittämisohjelmassa on otettu huomioon ohjelmakauden aikana toteutettavat yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden tehostamishankkeet. Kehittämisohjelmassa on esitetty yhteensä 42 vesihuoltohanketta. Kanta-Hämeestä hankkeita on yhteensä 26 ja Päijät-Hämeestä 16. Kanta-Hämeessä vesihuoltolinjojen toteuttamishankkeita on 10 ja hankkeiden arvioidut toteuttamiskustannukset ovat yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeessä vesihuoltolinjojen toteuttamishankkeita on 5 ja hankkeiden arvioidut toteuttamiskustannukset ovat noin 13 miljoonaa euroa. Vedenottamoiden selvitys- ja rakentamishankkeita on Kanta-Hämeessä yhteensä 12 ja Päijät-Hämeessä 4. Hankkeiden toteuttamiskustannuksia on vaikea arvioida. Hämeessä aikaisemmin toteutettujen vedenhankintaa palvelevien rakenneselvitysten ja yksityiskohtaisten pohjavesiselvitysten toteuttamiskustannukset ovat olleet hanketta kohti noin 50 000–100 000 euroa. Vedenottamoiden rakentamishankkeiden kustannukset ovat olleet yleensä noin 0,5–1,0 miljoonaa euroa. Jätevedenpuhdistamoiden tehostamishankkeita on Kanta-Hämeessä yhteensä 4 ja Päijät-Hämeessä 7. Jätevedenpuhdistamoiden saneerauskustannukset ovat Kanta-Hämeessä yhteensä noin 29 miljoonaa euroa. Kehittämisohjelman päivittäminen on toteutettu Hämeen ELY-keskuksessa virkatyönä. Ohjelman laatimisesta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet vesihuoltoasiantuntijat Jussi Leino ja Timo Virola sekä hydrogeologi Petri Siiro Hämeen ELY-keskuksesta. Ohjelman laadintaan ovat osallistuneet myös suunnittelujohtaja Heikki Pusa Hämeen liitosta sekä erityisasiantuntijat Tapio Ojanen ja Veera Lehto Päijät-Hämeen liitosta. Kehittämisohjelma toimii kokonaisuutena, jonka pohjalta Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien vesihuoltoa kehitetään laajassa yhteistyössä. Kehittämisohjelmaa hyödynnetään mm. hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa ja valtion rahoitustukea suunnattaessa. Lisäksi kehittämisohjelmaa hyödynnetään maakuntasuunnitelmien ja -ohjelmien sekä maakuntakaavojen laadinnassa.

Hämeen vesihuollon kehittämisohjelma 2013-2020

Ohjelman tavoitteena on edistä seudullista ja maakunnallista vesihuoltoyhteistyötä sekä varmistaa vesihuollon toimivuus myös poikkeustilanteissa. Kehittämisohjelmassa on esitetty yhteensä 42 vesihuoltohanketta.

Oxidized LDL and physical fitness in healthy young men: associations with body composition, smoking, metabolic syndrome and androgen status

Background: In the past, oxidized low density lipoprotein (ox-LDL) has been associated with an unbeneficial lipid profile. This atherogenic lipid profile increases the risk of atherosclerotic cardiovascular diseases. Physical fitness has substantial effect on serum lipoprotein concentration as well as body composition and humoral responses, however interrelationships between ox-LDL and physical fitness have not been widely examined in a nationally representative sample. Aims: This thesis evaluates how cardiorespiratory and muscular fitness associate with ox-LDL lipids and how the other known risk factors of atherosclerosis might alter these associations. Subjects and Methods: The study cohort consisted of 846 healthy young males (mean age 25.1, SD 4.6) who were gathered by voluntary nationwide recruitment. Each participant conducted a series of physical fitness tests (cardiorespiratory and muscular fitness) and answered a detailed questionnaire that included lifestyle habits (i.e. smoking and leisuretime physical activity). Venous blood samples including ox-LDL and serum lipids were also collected. Results: Higher levels of ox-LDL were found in overweight and obese men, however, high cardiorespiratory fitness seemed to protect the overweight from high levels of ox-LDL. Young men who smoked and had poor cardiorespiratory or muscular fitness possessed a higher concentration of ox-LDL lipids when compared to comparable levels of cardiorespiratory or muscular fitness non-smoking young men. Metabolic syndrome was associated with increased levels of ox-LDL and high levels of ox-LDL combined with poor cardiorespiratory and abdominal muscle fitness seems to predict metabolic syndrome in young men. Also, participants with poor cardiorespiratory fitness and low levels of testosterone had higher levels of ox-LDL when compared to participants with high cardiorespiratory fitness / low testosterone as well as those with poor cardiorespiratory fitness / high testosterone. Conclusions: Good cardiorespiratory and muscular fitness protects young men from increased levels of ox-LDL lipids. This association was discovered in young men who were categorized as being overweight, smokers, metabolic syndrome or with low levels of testosterone. Being fit seems to prevent higher levels of ox-LDL, even in young healthy

Perinnöttömien perinteestä

Kirjallisuusarvostelu

Päinvastoin tekemällä uusiin innovaatioihin

Kirjallisuusarvostelu