Iowa Civil Rights Commission Agency Performance Plan and Action Plan, FY 2015

Agency performancce plan and action plan for the Iowa Civil Rights Commission

Governor's Office of Drug Control Policy Five-Year Strategic Plan, July 1, 2013-June 30, 2018

The Office of the Drug Policy Coordinator is established in Chapter 80E of the Code of Iowa. The Coordinator directs the Governor’s Office of Drug Control Policy; coordinates and monitors all statewide counter-drug efforts, substance abuse treatment grants and programs, and substance abuse prevention and education programs; and engages in other related activities involving the Departments of public safety, corrections, education, public health, and human services. The coordinator assists in the development of local and community strategies to fight substance abuse, including local law enforcement, education, and treatment activities. The Drug Policy Coordinator serves as chairperson to the Drug Policy Advisory Council. The council includes the directors of the departments of corrections, education, public health, public safety, human services, division of criminal and juvenile justice planning, and human rights. The Council also consists of a prosecuting attorney, substance abuse treatment specialist, substance abuse prevention specialist, substance abuse treatment program director, judge, and one representative each from the Iowa Association of Chiefs of Police and Peace Officers, the Iowa State Police Association, and the Iowa State Sheriff’s and Deputies’ Association. Council members are appointed by the Governor and confirmed by the Senate. The council makes policy recommendations related to substance abuse education, prevention, and treatment, and drug enforcement. The Council and the Coordinator oversee the development and implementation of a comprehensive State of Iowa Drug Control Strategy. The Office of Drug Control Policy administers federal grant programs to improve the criminal justice system by supporting drug enforcement, substance abuse prevention and offender treatment programs across the state. The ODCP prepares and submits the Iowa Drug and Violent Crime Control Strategy to the U.S. Department of Justice, with recommendations from the Drug Policy Advisory Council. The ODCP also provides program and fiscal technical assistance to state and local agencies, as well as program evaluation and grants management.

Disability Rights Guide for Iowans, May 2015

Individuals with disabilities have civil rights protection similar to that provided to individuals on the basis of race, sex, national origin, and religion. The advent of the Americans with Disabilities Act has improved these protections and brought this issue into the forefront. This book is not intended to be a legal translation of state or federal laws. Its purpose is to assist people with disabilities in understanding their rights. Please consult the Code of Iowa, the appropriate federal laws or an attorney if you need a legal interpretation.

Juvenile Justice System Planning Data Iowa’s Juvenile Justice Advisory Council Three Year Comprehensive Plan with Additional Juvenile Justice System Information, November 2015

This report provides key juvenile justice system planning data, most of which are taken from Iowa’s 2015 Juvenile Justice and Delinquency Prevention Act Three Year Plan. The data and related descriptions serve as an overview of decision making for major juvenile justice system processing points, and also assist state and local officials with policy and practice. Included in the report are school discipline data and data related to juvenile in the adult criminal justice system.

Juvenile Justice System Planning Data Iowa’s Juvenile Justice Advisory Council Three Year Comprehensive Plan with Additional Juvenile Justice System Information, November 2015

This report provides key juvenile justice system planning data, most of which are taken from Iowa’s 2015 Juvenile Justice and Delinquency Prevention Act Three Year Plan. The data and related descriptions serve as an overview of decision making for major juvenile justice system processing points, and also assist state and local officials with policy and practice. Included in the report are school discipline data and data related to juvenile in the adult criminal justice system.

An Analysis of Human Trafficking in Iowa, January 1, 2016

Human trafficking has become a topic receiving much interest both in Iowa and nationally. However, estimates of human trafficking incidents and victims are difficult to derive given the underground nature of the offense. The purpose of this analysis is to gather data on human trafficking incidents in the state of Iowa.

Residents' Rights

Resident rights are guaranteed by the federal Nursing Home Reform Law of 1987, which requires nursing facilities to promote and protect the rights of each resident and places a strong emphasis on individual dignity and self-determination. Residents’ rights include, but are not limited to: • Being treated with respect and dignity • Being free from abuse and chemical and physical restraints • Participating in one’s own care and treatment • Being ensured information is being kept confidential • Managing one’s own finances • Being free to voice grievances, without fear of retaliation • Being able to associate and communicate privately with any person • Being able to send and receive personal mail • Making independent choices • Being able to apply for state and federal assistance without discrimination • Being informed of rights, services available and all charges prior to admission • Being given advance notice of a transfer or discharge

Hallinnollinen sanktiointi

Tausta Suomessa lainsäätäjä reagoi helposti yhteiskunnalliseen häiriötekijään rikosoikeuden keinoin. Tästä on osoituksena se, että syksyllä 2010 varsinaisen rikoslain lisäksi rikoksesta oli säädetty 256 eri laissa. Suomalainen, lähtökohdiltaan maltillinen kontrolli- ja kriminaalipolitiikka on 1970-luvulla linjatun vastaisesti johtanut 2000-luvulle tultaessa rikosoikeudellisen kontrollin lisääntymiseen ja jopa kiristymiseen. Raja rikosten ja rikkomusten välillä on liudentunut ja paikoitellen kadonnut ja erityisesti turvallisuudesta on kehittynyt – käsitteeseen liittyvistä oikeudellisista jännitteistä huolimatta – keskeinen rikosoikeudellisen sääntelyn oikeutusperuste. Rikosoikeuden käyttäminen vähäisten rikosten kontrollointiin on aiheuttanut Suomeen viivästymisen ongelman. Yleisessä tiedossa on se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut 2000-luvulla Suomelle kymmeniä tuomioita siksi, että rikosjuttuja on käsitelty viranomaisissa ja tuomioistuimissa liian kauan. Vähemmän on sen sijaan keskusteltu siitä, että myös vähäiset rikokset viivästyvät rikosoikeuden alan laajetessa ja viranomaisten voimavarojen ehtyessä. Suomessa ongelmaa on pyritty hoitamaan rikosoikeudellista toimivaltaa hallintoviranomaisille delegoimalla tilanteen ollessa nyt se, että uuden sakkomenettelylain voimaan tullessa noin 90 % rikosoikeudellisesta kompetenssista on poliisilla ja muilla hallintoviranomaisilla. Se taasen on ongelmallista perustuslain 3 §:ssä säädetyn vallanjakoperiaatteen kannalta. Välttämätöntä on korostaa myös sitä, että pääosin rikosoikeudelliseen kontrolliin perustuva systeemi aiheuttaa rikosoikeuden inflaatiota: rikosoikeuden arvostuksen vähenemisestä aiheutuvia ei-mittavissa olevia kuluja. Rikosoikeuden laajenemista vastaan esitetään kuitenkin harvoin kritiikkiä. Rikosoikeustieteen piirissäkään sille ei ole esitetty vakavasti otettavaa vaihtoehtoa. Esimerkiksi hallinnollisia sanktioita ei ole Suomessa – ei tosin muissa Pohjoismaissakaan – koettu rikosoikeuden vaihtoehtona, vaan usein rikosoikeutta täydentävänä järjestelmänä. Hallinnollisten sanktioiden käyttäminen rikosoikeuden ohessa ei ole ollut yksiselitteistä ja jäsenneltyä, yleisiin oppeihin perustuvaa. Kontrollin erityisille alueille, esimerkiksi sotilaskontrolliin, on lisäksi kehittynyt rikos- ja hallinto-oikeuden sekajärjestelmiä. Tutkimuskysymykset Käsillä olevassa artikkelimuotoisessa väitöskirjatutkimuksessa pyritään hahmottelemaan rikos- ja hallinto-oikeudellisten rangaistusjärjestelmien välisiä eroavaisuuksia Suomessa. Tutkimuksen keskeisin tehtävä on sen pohtiminen, millä tavalla 2010-luvulle tultaessa olisi tutkimuksen empiiriset ja teoreettiset lähtökohdat huomioon ottaen järkevää ja tarkoituksenmukaista rangaista. Tällä perusteella kehitetään yksikertaista hallintosanktiointiteoreettista mallia, että sitä hyväksikäyttäen lainvalmisteluprosessin sanktiointitilanteessa, sanktiosta päätettäessä, olisi mahdollista asettaa oikeusturvan vähimmäistakeet täyttävällä tavalla oikeus- ja muilta vaikutuksiltaan rationaalinen seuraamus sekä säätää sen määräämiseksi yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan tehokas ja riittävän oikeusturvallinen menettely. Tutkimustehtävä on tiivistetysti 1) hallinnollisten sanktioiden ja rikosoikeudellisten rangaistusten ja niiden alan määrittäminen, 2) hallinnollisten sanktioiden sääntelymallien valintaperusteluiden selvittäminen, 3) hallintosanktioteoreettisen mallin kehittäminen lainvalmisteluprosessia varten sekä 4) de lege ferenda -suositusten tekeminen rangaistavuuden hyväksyttävyyden ja joutuisuuden parantamiseksi. Menetelmä ja aineistot Tutkimus kytkeytyy teoreettisen rikosoikeustieteen, hallinto-oikeustieteen ja prosessioikeustieteen alalle ja se on luonteeltaan ongelmakeskeinen. Tieteenalojen väliset painotukset ja niiden vaikutus vaihtelevat tutkimuksessa. Vaikka tutkimus on monella tavalla luonteeltaan teoreettinen, siinä rakennetaan nimenomaan lainsäädäntötyötä ja lainvalmistelua tukevaa tutkimusta ja teoriaa. Tältä osin näkökulma liittyy kriminalisointiteoreettisessa tutkimuksessa hahmotettuun lainsäätäjän oikeuslähdeoppia koskevaan uuteen näkökulmaan, jolla on yhteyksiä lainsäädäntötutkimukseen ja oikeusteoriassa hahmotettuun legisprudence-tutkimusuuntaukseen, näkökulman suuntautuessa lainsäädäntötasolle. Tutkimuksen lähteistä suurin osa on oikeustieteellistä kirjallisuutta, jonka pääosa muotoutuu suomalaisesta oikeustieteellisestä kirjallisuudesta. Myös pohjoismaalaista, saksalaista ja hieman myös anglosaksista kirjallisuutta on käytetty. Kansainvälisten kirjallisuuslähteiden merkitys ei ole ollut merkittävä, koska kattava eurooppalainen näkemys aihepiiristä on pyritty saamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä hyödyntäen. Tutkimuksen lähteinä on käytetty laajasti myös kansallista lainvalmisteluaineistoa, erityisesti hallituksen esityksiä ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä. Johtopäätökset Kriminaali- ja/tai kontrollipolitiikassa on juuri nyt tärkeää pohtia, millä tavalla 2010-luvulle tultaessa on järkevää ja tarkoituksenmukaista rangaista. Tähän voisi olla mahdollista vastata tutkimuksessa kehitettävällä hallintosanktiointiteoreettisella mallilla. Mallin kehittäminen on edellyttänyt yhteiskunnallisten sanktiokäytäntöjen oikeusvaltioopillista tarkastelua, jolloin sanktioiden yhteiskunnalliseen merkitykseen pureutuminen kuvailee myös sitä, millainen modernin oikeusvaltion tila tällä hetkellä on. Perinteisten oikeusvaltioiden paradigmojen käyttäminen ei välttämättä edistä relevantin oikeusvaltiollisen sanktiointiteoreettisen mallin kehittämistä. Voi olla niinkin, että klassinen oikeusvaltio-oppi ja oletetunlaiset rikosoikeuden erityiset elementit eivät enää vastaa yhteiskuntatodellisuutta. Näin rankaisemisen yleiset opit voivat nousta kehittämisen kohteeksi oikeusvaltiollisuuden elementtien toteuttamiseksi valtavasta kasvaneessa hallintoyhteiskunnassa – hallinto-johtoisessa yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Suomen rikoslaki sisältää laajassa merkityksessä sadoittain erilaatuisia kriminalisointeja, joiden merkitys on usein hallinnon toimintaa subventoiva, symbolinen tai jonkin toisen kriminalisoinnin vaikutusta tehostamaan pyrkivä. Tällainen rikoslaki on tehtävänsä, vaikuttavuutensa ja hyväksyttävyytensä kannalta ongelmallinen. Suomalainen hallinnollisten sanktioiden järjestelmä ei sekään ole järkevä ja tarkoituksenmukainen, yleisiin oppeihin perustuva systeemi. Myös yleiseurooppalainen kehitys näyttäisi viittaavan siihen, että Suomessa on tarve kehittää sekä rikosoikeutta että sille vaihtoehtoista hallintosanktioiden järjestelmää, sanktio-oikeutta. Tämä edellyttää lainsäädäntöuudistuksia.

Poliisin salaiset tiedonhankintakeinot ja yksityiselämän suoja

Tutkimuksessa selvitetään ensinnäkin, mitä vaatimuksia yksityiselämän suoja osana perusoikeusjärjestelmää asettaa poliisin salaisia tiedonhankintakeinoja koskevalle lainsäätämiselle. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi, miten nykyinen lainsäädäntö vastaa yksityiselämän suojasta seuraaviin vaatimuksiin, ja miten lainsäädäntöä tulisi mahdollisesti kehittää, jotta se paremmin vastaisi näihin vaatimuksiin. Perus- ja ihmisoikeuksien merkitys on lisääntynyt myös lain soveltamisen osalta, ja tästä syystä tutkimuksessa selvitetään, mitä vaatimuksia perusoikeusjärjestelmä asettaa salaisia tiedonhankintakeinoja koskevalle lain soveltamiselle. Tutkimuksen kohteena on pakkokeinolain (806/2011) 10 luvussa säädetyt keinot, joita käytetään rikosten selvittämiseen sekä poliisilain (872/2011) 5 luvussa säädetyt keinot, joita käytetään rikosten estämiseen ja paljastamiseen. Tässä tutkimuksessa perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden perusteella määrittyy se, millä ehdoilla ja missä laajuudessa salaisten tiedonhankintakeinojen käyttö on mahdollista. Tutkimuksessa selviää, että salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaa sääntelyä tarvitaan nimenomaisesti tietyistä asiakokonaisuuksista. Kun tiedonhankintakeinojen käyttöön liittyviä intressejä pyritään sovittamaan yhteen, pelkkä punninta ei ole riittävää, vaan tärkeää on havaita, mitkä konkreettisemmat tekijät vaikuttavat ratkaisun tekemiseen lainsäätämisessä ja lain soveltamisessa. Ihmisarvon loukkaamattomuutta kunnioittavassa oikeusvaltiossa sääntelylle asettuu myös tiettyjä ehdottomia rajoja. Tutkimuksessa selviää myös, että tutkimustietoa eri tiedonhankintakeinojen tehokkuudesta tulisi saada lisää, jotta voidaan paremmin arvioida eri keinojen oikeasuhtaisuutta. Joidenkin tiedonhankintakeinojen edellytykset on muotoiltu niin, että on kyseenalaista, toteutuvatko luottamuksellisen viestin salaisuutta koskevan lakivarauksen vaatimukset. Tulisi myös pohtia, tarvitaanko ainakin joidenkin keinojen osalta hankittujen tietojen käsittelemistä ja hävittämistä valvomaan jokin poliisin nähden ulkopuolinen taho, jotta yksilön oikeusturva voitaisiin turvata paremmin. Jatkossa tulisi edelleen kiinnittää huomiota myös siihen, että tiedonhankintakeinoja koskevien lupapäätösten ja -hakemusten perustelut ovat riittävät. Eduskunnan oikeusasiamiehen suorittama valvonta on ollut merkittävää yksilön oikeusturvan toteutumisen kannalta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että erillisen valvontaelimen perustaminen olisi tärkeää, jotta voitaisiin varmistaa tiedonhankintakeinojen riittävän perusteellinen valvonta.

Gender and human security : the challenge facing Canada's human security policy /

During the 1980's and for much of the 1990's, many countries in the Asia Pacific were renowned for their economic development and prosperity. The Asian tigers were a source of great interest for many economists and international investors. The 1997 Asian financial crisis, however, dramatically altered the growth and the performance of these economies. The crisis sent several ofAsia's best performing economies on a downward spiral from which many have yet to fully recover. The crisis exposed the financial and the political weaknesses ofmany countries in the region. Moreover, the crisis severely affected the wellbeing and the security ofmany ofthe region's citizens. This text will examine the economic crisis in greater detail and explore current debates in the study of international relations theory. More specifically, this paper will examine recent challenges posed to traditional international relations theory and address alternative approaches to this field of study. This paper will examine Critical theory and its role in shifting the referent object of security from the state to the individual. In this context, this paper will also assess Critical theory's role in enabling such issues as gender and human security to find a place on the agendas of international relations scholars and foreign policy makers. The central focus ofthis study will be the financial crisis and its impact on human security in the Southeast Asia. Furthermore, this paper will assess the recovery efforts ofthe domestic governments, international organizations and various Canadian sponsored initiatives in the context ofhuman security.

Children's rights and parenting beliefs : a study of attitudes, values and emotions

The conceptualization of childhood has changed over the centuries and appears to be undergoing further change in our post-modern culture. While the United Nations Convention on the Right of the Child is designed to give children everywhere basic human rights while taking into consideration their special needs, no recent research has examined adult attitudes toward those rights. In an attempt to understand the attitudes adults hold regarding autonomy rights and to look for some factors that could predict those attitudes, the current study considers values, parenting style, emotions and the issue of parent status as possible predictor variables. A total of 90 participants took part in the research, which had both written and interview components. Results generally failed to establish a reliable set of predictors. However, some interesting information was obtained regarding the endorsement of children's autonomy rights and some general conclusions were reached about our view of children and their rights at the end of the twentieth century.

Towards sustainable peace : peace-building and human security

Failed and fragile states that result from intrastate war pose severe threats to the security of both the international system and individual states alike. In the post-Cold War era, the international community has come to recognize the reality of these threats and the difficulty involved in ending violence and building sustainable peace in failed and fragile states. This work focuses upon the development of a comprehensive strategy for sustainable peace-building by incorporating the tenets of the human security doctrine into the peace-building process. Through the use of case studies of The Former Yugoslav Republic of Macedonia and East Timor, the development and refinement of the doctrine of human security will occur, as well as, an understanding of how and where human security fits into the sustainable peace-building equation. The end result of the analysis is the development of a hierarchical pyramid formation that brings together human security and peace-building into one framework that ultimately creates the foundation and structure of sustainable peace-building. With the development of a sustainable peace-building structure based upon the human security doctrine, the role of Canada in the support of sustainable peace-building is analyzed in relation to the form and level of involvement that Canada undertakes and contributes to in the implementation and support of sustainable peace-building initiatives. Following from this, recommendations are provided regarding what role(s) Canada should undertake in the sustainable peace-building process that take into consideration the present and likely future capabilities of Canada to be involved in various aspects of the peace-building process. ii This paper outlines the need for a peace-building strategy that is designed to be sustainable in order that failed and fragile states resulting from intrastate conflict do not regress or collapse back into a condition of civil war, and subsequently designs such a strategy. The linking of peace-building and human security creates the required framework from which sustainable peace-building is derived. Creating sustainable peace is necessary in order to increase the likelihood that both present and future generations existing in failed and fragile states will be spared from the scourge of intrastate war.

An analysis of the systemic aspects of rights training for people with intellectual disabilities

Individuals with intellectual disabilities (ID) as a group have been subject to abuse. Individuals with ID need to be made aware of their rights. The 3Rs: Rights, Respect and Responsibility Human Rights Project is promoting rights awareness in individuals with ID, their caregivers and family members. To be effeCtive, abuse prevention must include support from the whole organization and its processes. This research evaluated the impact of the 3Rs initiative on the organization. It focused particularly on descriptions of organizational change perceived by full-time staff and managers in response to the initiation of the 3Rs Project. Behavioural interviews were conducted and a thematic analysis was used to describe changes in the organizational culture and behavioural mechanisms maintaining these changes. Systemic barriers to change were also explored. The results indicate that the Association is effectively implementing and supporting the rights-based philosophy.

Managing Risk in a Culture of Rights: Providing Support and Treatment in Community-Based Settings for Persons with Intellectual Disabilities who Sexually Offend

People with intellectual disability who sexually offend commonly live in community-based settings since the closing of all institutions across the province of Ontario. Nine (n=9) front line staff who provide support to these individuals in three different settings (treatment setting, transitional setting, residential setting) were interviewed. Participants responded to 47 questions to explore how sex offenders with intellectual disability can be supported in the community to prevent re-offenses. Questions encompassed variables that included staff attitudes, various factors impacting support, structural components of the setting, quality of life and the good life, staff training, staff perspectives on treatment, and understanding of risk management. Three overlapping models that have been supported in the literature were used collectively for the basis of this research: The Good Lives Model (Ward & Gannon, 2006; Ward et al., 2007), the quality of life model (Felce & Perry, 1995), and variables associated with risk management. Results of this research showed how this population is being supported in the community with an emphasis on the following elements: positive and objective staff attitude, teamwork, clear rules and protocols, ongoing supervision, consistency, highly trained staff, and environments that promote quality of life. New concepts arose which suggested that all settings display an unequal balance of upholding human rights and managing risks when supporting this high-risk population. This highlights the need for comprehensive assessments in order to match the offender to the proper setting and supports, using an integration of a Risk, Need, Responsivity model and the Good Lives model for offender rehabilitation and to reduce the likelihood of re-offenses.

La discrimination génétique dans l'emploi : une étude des protections offertes par les chartes canadiennes et québécoise

"Mémoire présenté à la Faculté des études supérieures en vue de l'obtention du grade de maître en droit option Droit des biotechnologies". Ce mémoire a été accepté à l'unanimité et classé parmi les 10% des mémoires de la discipline.