A model for the modular evolution of rna addressing open questions on the origin of life

A main unsolved problem in the RNA world scenario for the origin of life is how a template-dependent RNA polymerase ribozyme emerged from short RNA oligomers generated by random polymerization of ribonucleotides (Joyce and Orgel 2006). Current estimates establish a minimum size about 165 nt long for such a ribozyme (Johnston et al. 2001), a length three to four times that of the longest RNA oligomers obtained by random polymerization on clay mineral surfaces (Huang and Ferris 2003, 2006). To overcome this gap, we have developed a stepwise model of ligation-based, modular evolution of RNA (Briones et al. 2009) whose main conceptual steps are summarized in Figure 1. This scenario has two main advantages with respect to previous hypotheses put forward for the origin of the RNA world: i) short RNA....

Nd isotopes an geochemistry of bulk deep sea sediments of the Atlantic Ocean

Nd isotopes preserved in fossil fish teeth and ferromanganese crusts have become a common tool for tracking variations in water mass composition and circulation through time. Studies of Nd isotopes extracted from Pleistocene to Holocene bulk sediments using hydroxylamine hydrochloride (HH) solution yield high resolution records of Nd isotopes that can be interpreted in terms of deep water circulation, but concerns about diagenesis and potential contamination of the seawater signal limit application of this technique to geologically young samples. In this study we demonstrate that Nd extracted from the > 63 µm, decarbonated fraction of older Ocean Drilling Program (ODP) sediments using a 0.02 M HH solution produces Nd isotopic ratios that are within error of values from cleaned fossil fish teeth collected from the same samples, indicating that the HH-extractions are robust recorders of deep sea Nd isotopes. This excellent correlation was achieved for 94 paired fish teeth and HH-extraction samples ranging in age from the Miocene to Cretaceous, distributed throughout the north, tropical and south Atlantic, and composed of a range of lithologies including carbonate-rich oozes/chalks and black shales. The strong Nd signal recovered from Cretaceous anoxic black shale sequences is unlikely to be associated with ferromanganese oxide coatings, but may be derived from abundant phosphatic fish teeth and debris or organic matter in these samples. In contrast to the deep water Nd isotopic signal, Sr isotopes from HH-extractions are often offset from seawater values, suggesting that evaluation of Sr isotopes is a conservative test for the integrity of Nd isotopes in the HH fraction. However, rare earth elements (REE) from the HH-extractions and fish teeth produce distinctive middle REE bulge patterns that may prove useful for evaluating whether the Nd isotopic signal represents uncontaminated seawater. Alternatively, a few paired HH-extraction and cleaned fish teeth samples from each site of interest can be used to verify the seawater composition of the HH-extractions. The similarity between isotopic values for the HH-extraction and fish teeth illustrates that the extensive cleaning protocol applied to fish teeth samples is not necessary in typical, carbonate-rich, deep sea sediments.

Who is in charge? An L2 Discourse Intonation Study on Four Prosodic Parameters to Exert the Pragmatic Function of Dominance and Control in the Context of L2 Non-specialist Public Speaking

This paper reports the findings from a study of the learning of English intonation by Spanish speakers within the discourse mode of L2 oral presentation. The purpose of this experiment is, firstly, to compare four prosodic parameters before and after an L2 discourse intonation training programme and, secondly, to confirm whether subjects, after the aforementioned L2 discourse intonation training, are able to match the form of these four prosodic parameters to the discourse-pragmatic function of dominance and control. The study designed the instructions and tasks to create the oral and written corpora and Brazil’s Pronunciation for Advanced Learners of English was adapted for the pedagogical aims of the present study. The learners’ pre- and post-tasks were acoustically analysed and a pre / post- questionnaire design was applied to interpret the acoustic analysis. Results indicate most of the subjects acquired a wider choice of the four prosodic parameters partly due to the prosodically-annotated transcripts that were developed throughout the L2 discourse intonation course. Conversely, qualitative and quantitative data reveal most subjects failed to match the forms to their appropriate pragmatic functions to express dominance and control in an L2 oral presentation.

Faktorer som påverkar sjuksköterskors följsamhet till riktlinjer för handhygien utifrån en beteendeteori En litteraturöversikt

Vårdrelaterade infektioner är ett globalt problem och god handhygien är det främsta verktyget i kampen mot vårdrelaterade infektioner. Följsamhet till handhygien är globalt sett låg. Sjuksköterskans händer är den främsta källan för att sprida smitta därför är sjuksköterskans beteende vad gäller handhygien viktig. Sjuksköterskans avsikt att utföra handhygien kan förklaras av den inre dimensionen som enligt Theory of planned behaviour är attityder, subjektiva normer och upplevd beteendekontroll. Syfte: Litteraturöversiktens syfte var att beskriva vilka attityder, subjektiva normer och upplevda beteendekontroller som påverkar sjuksköterskans följsamhet av riktlinjer för handhygien. Metod: Denna studie har genomförts som en litteraturöversikt och baserades på fjorton artiklar av kvantitativ- och kvalitativ metod som har sökts ur databaserna PubMed, CINAHL och Web of Science. Resultat: Studiens resultat visade att det utifrån perspektivet av Theory of planned behaviour finns attityder, subjektiva normer och upplevda beteendekontroller som påverkar sjuksköterskans följsamhet till riktlinjer för handhygien. Sjuksköterskan upplevde att personligt skydd var en framträdande attityd som motiverade till handhygien. Under subjektiv norm så framträdde patienten, kollegor och förebilder som motiverande faktorer till att utföra handhygien och att känslan av att det är enkelt att utföra handhygien var den mest framträdande faktorn under upplevd beteendekontroll. Sammanfattning: Följsamhet till riktlinjer för handhygien är låg trots nationella insatser och kampanjer för att öka följsamheten. Resultatet visade att sjuksköterskans följsamhet till riktlinjer för handhygien främst påverkades av personligt skydd, patienten, kollegor, förebilder och känslan av att det är enkelt att utföra handhygien. Litteraturöversiktens resultat kan användas för att öka kunskapen om området och utveckla nya strategier för att öka sjuksköterskans följsamhet till riktlinjer för handhygien.

Development of an instrument measuring the quality of residential care facilities for older people

Aims. To validate the Swedish version of the Sheffield Care Environment Assessment Matrix (S-SCEAM). The instrument’s items measure environmental elements important for supporting the needs of older people, and conceptualized within eight domains. Methods. Item relevance was assessed by a group of experts and measured using content validity index (CVI). Test-retest and inter-rater reliability tests were performed.  The domain structure was assessed by the inter-rater agreement of a second group of experts, and measured using Fleiss kappa. Results. All items attained a CVI above 0.78, the suggested criteria for excellent content validity. Test-retest reliability showed high stability (96% and 95% for two independent raters respectively), and inter-rater reliability demonstrated high levels of agreement (95% and 94% on two separate rating occasions). Kappa values were very good for test-retest (κ = 0.903 and 0.869) and inter-rater reliability (κ = 0.851 and 0.832). Domain structure was good,  Fleiss’ kappa was 0.63 (range 0.45 to 0.75).    Conclusion. The S-SCEAM of 210 items and eight domains showed good content validity and construct validity. The instrument is suggested for use in measuring of the quality of the physical environment in residential care facilities for older persons.

Parameter Identification in a Tuberculosis Model for Cameroon

A deterministic model of tuberculosis in Cameroon is designed and analyzed with respect to its transmission dynamics. The model includes lack of access to treatment and weak diagnosis capacity as well as both frequency-and density-dependent transmissions. It is shown that the model is mathematically well-posed and epidemiologically reasonable. Solutions are non-negative and bounded whenever the initial values are non-negative. A sensitivity analysis of model parameters is performed and the most sensitive ones are identified by means of a state-of-the-art Gauss-Newton method. In particular, parameters representing the proportion of individuals having access to medical facilities are seen to have a large impact on the dynamics of the disease. The model predicts that a gradual increase of these parameters could significantly reduce the disease burden on the population within the next 15 years.

Fachada flexível para casa padronizada em condomínios

The employment of flexibility in the design of façades makes them adaptable to adverse weather conditions, resulting in both minimization of environmental discomfort and improvement of energy efficiency. The present study highlights the potential of flexible façades as a resource to reduce rigidity and form repetition, which are usually employed in condominiums of standardized houses; as such, the work presented herein contributes to field of study of architectural projects strategies for adapting and integrating buildings within the local climate context. Two façade options were designed using as reference the bionics and the kinetics, as well as their applications to architectural constructions. This resulted in two lightweight and dynamic structures, which cater to constraints of comfort through combinations of movements, which control the impact of solar radiation and of cooling in the environment. The efficacy and technical functionality of the façades were tested with comfort analysis and graphic computation software, as well as with physical models. Thus, the current research contributes to the improvement of architectural solutions aimed at using passive energy strategies in order to offer both better quality for the users and for the sustainability of the planet

Report tecnico – BioQuestionario e BioScoperta Applicazioni mobili per imparare giocando

L’informazione in campo ambientale assume un’importanza fondamentale in relazione all’obiettivo di accrescere il livello di consapevolezza e di sensibilità in relazione al concetto di ambiente, sia al fine di promuovere comportamenti coerenti con il principio di sviluppo sostenibile, sia per contribuire allo sviluppo di una responsabilità individuale e collettiva. Le tecnologie mobili nascono e si evolvono a partire dalla necessità dell’uomo di espandere i propri limiti e dall’esigenza di avere la possibilità di comunicare e accedere alle informazioni in maniera diretta e immediata. L'utilizzo di dispositivi mobili, quali smartphone e tablet, è in netta crescita in tutte le categorie di utenza e nei differenti contesti sociali. Possedere un dispositivo mobile dotato di accesso alla rete internet permette di avere il sapere a portata di mano e di comunicare con utenti in tutto il modo senza barriere fisiche e temporali. Inoltre, possono essere strumenti di grande aiuto, sia nel campo lavorativo che nel tempo libero, grazie all’utilizzo di innumerevoli applicazioni create ad hoc per l'acquisizione di informazioni e la loro fruizione. L’aspirazione del progetto, inserito nel Sistema di Comunicazione, Informazione e Diffusione dell’Osservatorio della Biodiversità della Sicilia, è la realizzazione di una applicazione che permetta ai visitatori di approfondire e consolidare i luoghi e forme della conoscenza offerti, durante la visita dell’Osservatorio della Biodiversità Regione Sicilia, dal personale qualificato rivestito dalle figure di ricercatori e tecnologi dell’IAMC CNR della sede di Capo Granitola. Gli scopi principali sono la comunicazione, l’informazione e l’educazione per lo sviluppo di conoscenze e sensibilità sul tema della Biodiversità per spronare gli utenti alla salvaguardia del territorio, rendendo facilmente accessibile l’approfondimento dei concetti riguardanti numerose specie e habitat del nostro territorio, attraverso una dimensione scientifica di stampo ludico.

Bollettino on-line del progetto Ritmare

Il progetto all’interno del quale si è inserita l' attività "La scienza del Mare nelle scuole" è il Progetto Ritmare (La Ricerca Italiana per il Mare). Il progetto Ritmare è un progetto strategico per la ricerca sul mare in Italia, che vuole coniugare le risorse ambientali del mare con l’uso connesso alle attività produttive e allo sfruttamento energetico delle sue risorse, sviluppando tecnologie ed innovazione e, al tempo stesso, promuovendone la sua conoscenza e il rispetto. In tale contesto il progetto propone di sensibilizzare gli studenti delle scuole di primo e secondo grado alle scienze del mare, sperimentando un approccio multidisciplinare che unisca il mondo scientifico e tecnologico a quello didattico, attraverso l'uso di strumenti di comunicazione che vadano dalle forme artistiche ed espressive a quelle prettamente tecnologiche e multimediali.

Kuudesluokkalaisten kokemuksia arvioinnista ja arvosanoista

Arviointiin liittyvää kritiikkiä esitettäessä unohdetaan helposti joukko, johon arviointi kohdistuu. Lasten mielipiteiden huomioiminen kasvatustyössä on tärkeää mutta haasteellista. Arviointi on pohjimmiltaan ihmissuhdetoimintaa, jossa opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus on keskeinen tekijä. Oppilaan käsitys omasta osaamisestaan muodostuu monen tekijän vaikutuksesta. Opettajan tehtävänä on antaa oppilaalle ohjaavaa ja kannustavaa palautetta edistymisestä sekä realistista tietoa osaamisesta. Arviointityötä ohjaavat opetussuunnitelman ohella opettajan oma kasvatus- ja oppimiskäsitys, koulun arviointikulttuuri sekä yhteiskunnan normit ja odotukset. Arviointikulttuurin tutkiminen voi paljastaa nykyään toteutuvan arvioinnin vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden kokemuksia arvioinnista. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita nykyisestä arviointikulttuurista verrattuna uuden Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) vaatimuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, pitävätkö oppilaat saamiaan arvosanoja osaamistaan vastaavina ja kokevatko oppilaat arviointiperusteiden olevan heille selvät. Lisäksi tutkitaan, miten oppilaat kokevat hyvien arvosanojen saamisen tärkeyden. Tutkimusjoukko koostuu seitsemän länsisuomalaisen peruskoulun kuudennen luokan oppilaista (N=202). Oppilaiden arviointiin liittyviä käsityksiä ja kokemuksia mitattiin tähän tutkimukseen kehitetyllä kyselylomakkeella. Tutkimuksen lähestymistapa on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tutkimus on tyypiltään kuvaileva survey-tutkimus. Tulokset osoittavat, että lähes kaikki oppilaat ansaitsisivat mielestään ainakin jostain oppiaineesta eri arvosanan kuin sen, jonka he ovat saaneet todistukseen. Erityisesti äidinkielen kohdalla tyttöjen ja poikien välillä on merkitsevä ero, sillä selvästi tyttöjä suurempi osa pojista arvioi osaamisensa saamaansa arvosanaa paremmaksi. Lisäksi taito- ja taideaineiden kohdalla oppilaat olivat vielä useammin kuin lukuaineiden kohdalla sitä mieltä, että he ansaitsisivat vähintään yhdessä tutkitussa oppiaineessa saamaansa paremman arvosanan. Oppilaat uskoivat useimmiten tietävänsä arvosanaan vaikuttavat asiat. Hyvien arvosanojen saaminen on suurimmalle osalle oppilaista tärkeää tulevaisuuden takia. Oppilaiden vastausten perusteella nykyarvioinnissa on Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) arvioinnin vaatimuksiin nähden puutteita. Tulokset viittaavat siihen, että arviointiin ja arvosanoihin liittyvät erilaiset mielipiteet opettajien ja oppilaiden välillä ovat hyvin yleisiä. Vaikka oppilaiden näkemyksiä pyritään huomioimaan muun muassa itsearviointia käyttämällä, saatua tietoa ei välttämättä hyödynnetä oikealla tavalla. Peruskoulussa toteutettavaa oppilasarviointia tulee jatkuvasti kehittää muuttuvien vaatimusten mukana.

A New Mouse Model That Spontaneously Develops Chronic Liver Inflammation and Fibrosis

Here we characterize a new animal model that spontaneously develops chronic inflammation and fibrosis in multiple organs, the non-obese diabetic inflammation and fibrosis (N-IF) mouse. In the liver, the N-IF mouse displays inflammation and fibrosis particularly evident around portal tracts and central veins and accompanied with evidence of abnormal intrahepatic bile ducts. The extensive cellular infiltration consists mainly of macrophages, granulocytes, particularly eosinophils, and mast cells. This inflammatory syndrome is mediated by a transgenic population of natural killer T cells (NKT) induced in an immunodeficient NOD genetic background. The disease is transferrable to immunodeficient recipients, while polyclonal T cells from unaffected syngeneic donors can inhibit the disease phenotype. Because of the fibrotic component, early on-set, spontaneous nature and reproducibility, this novel mouse model provides a unique tool to gain further insight into the underlying mechanisms mediating transformation of chronic inflammation into fibrosis and to evaluate intervention protocols for treating conditions of fibrotic disorders.

Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita on Manner-Suomessa seitsemän. Vesienhoitoalue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Perhonjoen ym. toimenpidealue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristo-meren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat toimenpideohjelmat laadittiin laajassa yhteistyössä vuosien 2008–2009 aikana. Lisätietoa vesienhoidosta ja vesienhoidon järjestämisestä vesienhoitoalueella on saatavilla osoitteessa www.ymparisto.fi/lantinenvesienhoitoalue sekä Kokemäenjoen - Saaristomeren – Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta. Vesienhoitosuunnitelmassa esitellään tarkemmin vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö ja vesienhoitoon liittyvät muut suunnitelmat ja strategiat. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmassa on tehty koko vesienhoitoaluetta koskava vaihtoehtotarkastelu vesienhoidon toimenpiteistä.