Pornografiaa, feministejä ja pornografisia feministejä

Kirjallisuusarvostelu

Suoraa puhetta heteroseksuaalisuudesta

Kirjallisuusarvostelu

Ansiokas tutkimus Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus -oopperasta

Kirjallisuusarvostelu

Äänteiden keston erottelutaidon yhteys luku- ja oikeinkirjoitustaitoon lukiriskilapsilla

Teemanumero: Lukivaikeus.

Indicadores de Prognóstico em Câncer de Mama com Axila Negativa: Receptor de Estrógeno e Expressão de P53 e de c-erbB-2

Objetivo: avaliar o valor prognóstico do receptor de estrógeno e da expressão das proteínas p53 e c-erbB-2 no câncer de mama com axila negativa. Métodos: foi realizado estudo imuno-histoquímico em material incluido em parafina, do arquivo do Instituto de Pesquisas Cito-Oncológicas (IPCO) da Fundação Faculdade Federal de Ciências Médicas de Porto Alegre (FFFCMPA), de 50 casos de câncer de mama sem comprometimento dos linfonodos axilares, em mulheres menopausadas, tratadas na Irmandade da Santa Casa de Porto Alegre (ISCMPA) e no Hospital Santa Rita de Porto Alegre (HSR) de janeiro 1990 a dezembro de 1994. Para análise estatística foram utilizados os testes de c² com correção de Yates, teste exato de Fisher e curvas de sobrevida pelo método de Kaplan-Meier comparados pelo teste log rank. O seguimento médio das pacientes foi de 3,6 anos (3,1-4,5). Dos 50 casos, 14 apresentaram recidiva no período observado. Resultados: a média de idade foi 61 anos (variação de 46 a 78 anos). A mastectomia radical modificada (MRM) foi realizada em 35 pacientes (70%) e 15 (30%) foram submetidas a setorectomia com esvaziamento axilar e posterior radioterapia. Metade das pacientes que apresentaram recidiva apresentaram-na nos três primeiros anos após o diagnóstico. O tamanho médio do tumor foi 2,8 cm (1,98-3,13) e o tipo histológico mais freqüente foi o carcinoma ductal infiltrante de tipo histológico não-especial (92%), conforme a graduação histológica de Bloom e Richardson, sendo 3 grau I (6,6%), 35 grau II (76%) e 8 grau III (17,4%); nos tumores que recidivaram não houve nenhum grau I, 9 (25,7%) eram grau II e 3 (37,5%) eram grau III. Em relação ao prognóstico, a taxa de intervalo livre de doença foi menor quando da associação de tumor pouco diferenciado (grau III) com receptor de estrógeno negativo (p = 0,006), p53 positivo (p = 0,006) e c-erbB-2 positivo (p = 0,001). Conclusão: mulheres menopausadas com câncer de mama sem comprometimento dos linfonodos axilares tem pior prognóstico, em relação ao intervalo livre de doença, quando apresentam associação de tumor pouco diferenciado com RE negativo, p53 positivo e c-erbB-2 positivo.

Sistemas de graduação para carcinoma de mama: estudo comparativo da concordância cito-histológica

OBJETIVOS: avaliar a concordância das classificações citológicas de graduação tumoral e nuclear nos esfregaços de punção aspirativa por agulha fina (PAAF) de carcinoma de mama com os métodos utilizados nos espécimes histológicos e compará-los para identificar aqueles que apresentam melhores resultados. MÉTODOS: a avaliação da concordância cito-histológica foi realizada em estudo retrospectivo de 50 casos de PAAF de carcinoma ductal invasivo de mama, confirmados histologicamente, aplicando-se de forma comparativa cinco sistemas de graduação. As classificações foram separadas segundo critérios de graduação tumoral (critérios nucleares e arquiteturais - sistemas de Mouriquand e de Guilford) e nuclear (sistemas de Black modificado por Fisher - BM, de Black simplificado - BS e de Hunt). As classificações utilizadas na histologia foram os sistemas de graduação de Scarff-Bloom-Richardson modificado por Elston (SBR modificado), para avaliação tumoral, e os de BM, para avaliação nuclear. RESULTADOS: os sistemas de graduação citológica que apresentaram maior concordância foram os sistemas de BM (K=0,358) e BS (K=0,302), baseados em critérios nucleares (anisonucleose, tamanho, mitose e cromatina). Dentre os sistemas de graduação citológica que apresentam critérios nucleares e arquiteturais, a classificação de Guilford demonstrou maior concordância (K=0,260), possivelmente pelo número maior de variáveis utilizadas, possibilitando menor margem de erro. CONCLUSÃO: no presente estudo, estes métodos mostraram-se regulares como sistemas de graduação citológica.

Tuttu ja tuntematon Palmgren : pianolyriikan hurmaa : Selim Palmgrenin pianoteoksia Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja opettajien tulkitsemina

Konserteissa esiintyvät pianistit: Sanni Antikainen, Jarmo Eerikäinen, Laura Iacovache-Pana, Elisa Järvi, Tiina Karakorpi, Annikka Konttori-Gustafsson, Matilda Kärkkäinen, Juhani Lagerspetz, Maria Männikkö, Eduardo Palomares, Anna Ramstedt, Ilmo Ranta, Johan von Schantz, Erik T. Tawaststjerna, Hui-Ying Tawaststjerna, Emma Teronen, Stefanie Tuurna, Anu Vehviläinen.

Nuoret koulu-uhkaajat. Vuonna 2010 rikoksina tutkittujen koulu-uhkausten kriminologinen analyysi

Tutkimuksen aiheena ovat nuorten tekemät koulu-uhkaukset. Koulu-uhkauksilla tarkoitetaan kouluihin Jokelan koulusurmasta lähtien kohdistuneita uhkauksia vastaavan tuhon aiheuttamisesta. Koulu-uhkauksia kohdistuu edelleen Suomen kouluihin ja ne pitävät yllä pelkoa uudesta koulusurmasta. Aihetta ei ole juuri tutkittu tieteellisesti, vaikka koulu-uhkauksiin asianmukaisesti reagoiminen on yksi keino ennaltaehkäistä koulusurmia. Ennaltaehkäisyn kannalta koulu-uhkausten ilmiön ja koulu-uhkaajien motiivien tutkiminen on tärkeää. Tutkimus on osa Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen projektia Arkielämä ja epävarmuus: sosiaaliset suhteet Jokelan ja Kauhajoen jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena on paitsi tavoittaa koulu-uhkaajien oma näkemys motiiveistaan ja tarkastella merkkejä uhattujen tekojen valmistelusta myös rakentaa laajempi kriminologinen tulkinta koulu-uhkauksista erityisesti motiivien näkökulmasta. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen. Aineisto koostuu vuonna 2010 rikoksina tutkittujen alle 30-vuotiaiden epäiltyjen tekemien koulu-uhkausten esitutkintapöytäkirjoista. Tutkimusote on laadullinen, analyysissä hyödynnetään sisällönanalyysiä ja päättelyn logiikka on abduktiivinen. Empiirisen aineiston ohella tutkimuksessa hyödynnetään nuorisorikollisuuden selitysteorioita sekä koulusurmia käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Tutkimuksen keskeisimmän havainnon mukaan aineiston koulu-uhkauksissa on kyse vertaisryhmässä käytävästä kilpailusta sosiaalisesta asemasta eli statuksesta. Aineiston uhkaukset kumpuavat joko statuksen menettämisen herättämästä turhautumisesta taikka pyrkimyksestä vahvistaa omaa statusta. Lähes jokainen uhkaus kuvastaa sosiaalisia ryhmämotiiveja. Uhkaajat itse vetosivat motiiveinaan yleisimmin huumoriin, ajattelemattomuuteen ja suuttumiseen. Aineistossa uhattujen tekojen valmistelu on hyvin harvinaista, samoin kuin uhkausten toteuttamistarkoitus. Tutkimustulosten perusteella koulu- uhkausten ilmiö on hyvin monimuotoinen. Uhkaukset näyttäytyvät tavanomaisena nuorisorikollisuutena, jota tyypillisesti leimaa impulsiivisuus ja ajattelemattomuus. Koulu-uhkaukset kiinnittyvät kuitenkin statuksen teeman vuoksi myös koulusurmiin. Statuksen teema tulisi ottaa rikoksentorjunnassa huomioon. Kontrollin lisäämisen sijaan koulumaailmassa tulisi lisätä statuksen hankkimiseen johtavia vaihtoehtoisia reittejä.