986 resultados para Coffea arabica L
Resumo:
The variations in the activities of the alkaline and acid phosphatases of the silkworm, Bombyx mori, were studied in all stages of the life cycle. From hatching until the spinning stage a steady increase was recorded in the activity of both the enzymes followed with a conspicuous decrease at each moult. During the pupal stage the alkaline phosphatase was almost absent, whereas the acid phosphatase maintained a high and constant value. Increase or decrease of the activity of the enzymes during larval development was reflected in a decrease or increase in the acid-soluble phosphorus content. Acid phosphatase activity slowly increased from laying of the eggs to hatching of the larvae with a concomitant decrease in the acid-soluble phosphorus. Tissue analysis showed a high concentration of the alkaline enzyme in the intestines, but the haemolymph was almost free of both enzymes. Feeding of inorganic phosphate increased the alkaline enzyme in the intestines, whereas glucose had no effect on either of the enzymes in the intestines.
Resumo:
The qualitative and quantitative aspects of the proteins of the silkworm blood were studied by the technique of agarophoresis. The blood of larvae at the final stage revealed the presence of six different protein zones. Considerable differences in the patterns were observed at different stages of growth. There was an increase in the total nitrogen of the blood up to the 5th instar and then came a sudden decrease in the one-day old pupae. Nitrogen concentration was at its highest in egg 1 stage and the electrophoretic pattern closely corresponded to the final larval pattern. Results indicate to the involvement of silk glands in the synthesis and breakdown of a protein designated as protein 5.
Resumo:
We present a search for the standard model Higgs boson produced with a Z boson in 4.1 fb^-1 of data collected with the CDF II detector at the Tevatron. In events consistent with the decay of the Higgs boson to a bottom-quark pair and the Z boson to electrons or muons, we set 95% credibility level upper limits on the ZH production cross section times the H -> b bbar branching ratio. Improved analysis methods enhance signal sensitivity by 20% relative to previous searches beyond the gain due to the larger data sample. At a Higgs boson mass of 115 GeV/c^2 we set a limit of 5.9 times the standard model value.
Resumo:
We present a search for exclusive Z boson production in proton-antiproton collisions at sqrt(s) = 1.96 TeV, using the CDF II detector at Fermilab. We observe no exclusive Z->ll candidates and place the first upper limit on the exclusive Z cross section in hadron collisions, sigma(exclu) gammagamma->p+ll+pbar, and measure the cross section for M(ll) > 40 GeV/c2 and |eta(l)|
Resumo:
Making use of the empirical potential functions for peptide NH .. O bonds, developed in this laboratory, the relative stabilities of the rightand left-handed α-helical structures of poly-L-alanine have been investigated, by calculating their conformational energies (V). The value of Vmin of the right-handed helix (αP) is about - 10.4 kcal/mole, and that of the left-handed helix (αM) is about - 9.6 kcal/mole, showing that the former is lower in energy by 0.8 kcal/mole. The helical parameters of the stable conformation of αP are n ∼ 3.6 and h ∼ 1.5 Å. The hydrogen bond of length 2.85 Å and nonlinearity of about 10° adds about 4.0 kcal/ mole to the stabilising energy of the helix in the minimum enregy region. The energy minimum is not sharply defined, but occurs over a long valley, suggesting that a distribution of conformations (φ{symbol}, ψ) of nearly the same energy may occur for the individual residues in a helix. The experimental data of a-helical fibres of poly-L-alanine are in good agreement with the theoretical results for αP. In the case of proteins, the mean values of (φ{symbol}, ψ) for different helices are distributed, but they invariably occur within the contour for V = Vmin + 2 kcal/mole for αP.
Resumo:
Administration of chloromycetin has been found to enhance the oxygen uptake of the gut of the silkworm. The possibility that this increase might have been due to a thinning of the gut wall has been ruled out since the reduction in gut weight set in much later. Although glucose ultilization by the gut has been found to be increased in vitro, increase in oxygen uptake has not been affected in the presence of glucose. The possibility of a hormonal stimulation has been discussed.
Resumo:
Administration of chloromycetin has been found to enhance the oxygen uptake of the gut of the silkworm. The possibility that this increase might have been due to a thinning of the gut wall has been ruled out since the reduction in gut weight set in much later. Although glucose ultilization by the gut has been found to be increased in vitro, increase in oxygen uptake has not been affected in the presence of glucose. The possibility of a hormonal stimulation has been discussed.
Resumo:
The Raman spectrum of l-asparagine monohydrate in the form of a single crystal has been recorded for the first time. λ 2537 excitation has been used. Fifty-three Raman frequency shifts have been recorded. They are grouped as follows: Eight Raman lines coming under the lattice spectrum, three Raman lines arising from low-frequency vibrations of the hydrogen bonds and the remaining forty-two arising from the internal oscillations of the asparagine molecule. Appropriate assignments have been given for the observed Raman lines
Resumo:
Kanadalainen kirjailija L. M. (Ludy Maud) Montgomery (1874-1942) tunnetaan parhaiten lasten ja nuorten kirjallisuudestaan, erityisesti Anne of Green Gables -romaanistaan (suom. Annan nuoruusvuodet). Graduni tutkii kuitenkin Montgomeryn vähemmän tunnettua omaelämäkerrallista tuotantoa, hänen päiväkirjojaan, jotka on julkaistu viidessä osassa (1985-2004). Keskityn romanssin kuvaukseen Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisessä osassa ja tutkin, millaisia tekstuaalisia persoonia (personas) kertoja luo autobiografisessa prosessissa. Tähän narratiiviseen prosessiin vaikuttavat erityisesti päiväkirjan yleisö tai lukijat (audience), samoin kuin fiktiiviset esikuvat ja fiktiivisesti kirjoittaminen (fictionalisation) sekä kysymys päiväkirjan kertovasta ja kerrotusta minästä (narrated and narrating I). Romanssi on pääosassa Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisessä julkaistussa osassa, joka kuvaa hänen teini- ja varhaisaikuisuusvuosiaan. Väitän, että vaikka päiväkirjateksti saattaa vaikuttaa rehelliseltä ja todenmukaiselta kuvaukselta elämästä, varsinkin Montgomeryn tapauksessa kyseessä on silti läpikotaisin editoitu ja muokattu teksti, jota päiväkirjan tekijä hallitsee rautaisella otteella ja joka käyttää hyväkseen fiktiivisiä keinoja. Aineistonani käytän sekä Montgomeryn julkaistuja että julkaisemattomia päiväkirjoja, joita säilytetään University of Guelphin arkistoissa, Kanadan Ontariossa. Päiväkirjat ovat moneen kertaan sekä Montgomeryn että julkaistujen päiväkirjojen editoijien muokkaamia, joten niiden tutkiminen lähilukemalla (close-reading) ja eri versioita vertaillen on erityisen tärkeää. Teorian osalta keskityn lähinnä Pohjois-Amerikassa kirjoitettuun autobiografia- ja (naisten) päiväkirjatutkimukseen. Väitän gradussani, että Montgomeryn kuvaus heteroseksuaalisesta romanssista välttää tarjoamasta lukijalle romanssijuonen tyypillistä katharsista. Montgomeryn romanttiset persoonat ovat yllättävän epäromanttisia ja ristiriidassa keskenään. Romantiikan traditiolle tyypillistä kieltä ja personifikaatiota käytetään joko korostetun liioitellusti tai humoristisesti ja parodioiden.
Resumo:
The nature and extent of the influence of chloromycetin on larval digestion and utilization of the principal dietary constituents-the proteins, fats, and minerals-was studied. The antibiotic was shown to influence favourably the utilization of all the constituents studied. The results have been discussed in the light of these and other findings.
Resumo:
Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä typpi on usein kasvien kasvua rajoittava tekijä. Metsämaan typpivarannot koostuvat pääasiassa orgaaniseen ainekseen sitoutuneista typpiyhdisteistä, erityisesti aminohapoista. Ektomykorritsasienet osallistuvat metsämaassa tapahtuvaan typenkiertoon hajottamalla orgaanisia typpiyhdisteitä ja kuljettamalla niitä kasvien käytettäväksi. Sienisolun sisällä tapahtuvasta aminohappojen mineralisaatiosta tiedetään toistaiseksi melko vähän. Aminohappo-oksidaasit katalysoivat aminohappojen mineralisaatiota. Eräissä ektomykorritsaa muodostavien kantasienten suvuissa on osoitettu L-aminohappo-oksidaaseja (LAO). Toistaiseksi LAO-geeniä ei tunneta kantasienistä. Työssä kuvattiin ensimmäistä kertaa LAO-geeni kantasienistä. Hiekkatympösen LAO1- geenin cDNA:n 5´ ja 3´ päiden emäsjärjestykset määritettiin RACE-PCR -menetelmällä, josta saatujen sekvenssien perusteella suunniteltiin alukkeet koko geenin cDNA:n ja genomisen DNA:n monistamiseksi. Genomisen DNA ja cDNA -sekvenssien perusteella määritettiin hiekkatympösen LAO1-geenin rakenne. Hiekkatympösen LAO1-geeni koostuu viidestä eksonista ja neljästä intronista. Hiekkatympösen LAO1-geenin yläpuoliselta alueelta löydettiin typpimetabolian säätelyyn osallistuvan proteiinin sitoutumiskohta. LAO1-geeniä edeltävä geenin osittainen genominen DNA-sekvenssi määritettiin. Kangaslohisienen genomissa LAO1-geeniä edeltävä geeni oli ennustettu pyruvaattidekarboksylaasiksi. Lisäksi työssä määritettiin hiekkatympösen toisen LAOhomologin cDNA:n osittainen emäsjärjestys. Työssä tunnistettiin myös toisen kantasienen, kangaslohisienen, LAO-geeni. LAO-geeniksi tunnistettu kangaslohisienen geenimalli oli aiemmin ennustettu NCBI:n tietokannassa toiminnaltaan tuntemattomaksi proteiiniksi. Proteiinien sukupuun perusteella hiekkatympösen ja kangaslohisienen LAO:n kantamuoto on kahdentunut. Työstä saatu tutkimustulos tuo täysin uutta tietoa molekyylibiologian tasolla ektomykorritsasienten aminohappojen katabolisista reaktioista. Aminohappojen mineralisaation seurauksen muodostuneet ammoniumionit saattavat olla merkittävä typen lähde myös maan muille mikrobeille ja kasveille. On mahdollista, että ektomykorritsasienten LAO-entsyymi on yksi merkittävä tekijä metsämaan typenkierrossa.