Tutkimus tekijännimistä

Kirjallisuusarvostelu

Tutkimus nollapersoonasta suomen ja viron kielessä

Kirjallisuusarvostelu

Tutkimus Laestadiuksen spiritualiteetista

Kirjallisuusarvostelu

Kaupan omat merkit päivittäistavarakaupan tuotevalikoimassa: tutkimus Ruokakeskon Pirkka-brändistä sekä sen roolista Forssan K-citymarketissa

Kaupan omat merkit pitävät markkinaosuuden kasvua yllä Euroopassa, olipa kyse sitten kehittyvistä vähittäiskaupan markkinoista Idässä tai vakiintuneimmista vähittäiskaupan alueista. Vähittäismyyjien omien merkkien osuus myytävistä tuotteista on yli 40 prosenttia monissa Euroopan maissa. Tämän tutkielman ensisijaisena tarkoituksena on tutkia kaupan omien merkkien roolia päivittäistavarakaupan tuotevalikoimassa. Tutkielman empiirisessä osiossa kaupan oman merkin roolia päivittäistavarakaupan tuotevalikoimassa havainnollistetaan Ruokakeskon Pirkka-tuotemerkin kautta. Tutkielman tarkoitusta lähestytään tarkentavien osakysymysten avulla. Teoriasta haetaan vastauksia kysymyksiin: 1. Millaisia kaupan omien merkkien tyyppejä tutkijat ovat tunnistaneet? 2. Millaisia markkinointistrategioita kaupalla niiden käyttöön liittyy? 3. Millaisia tavoitteita kauppa asettaa yleisesti omille merkeilleen? Empiirisen tutkimuksen avulla pyritään vastaamaan kysymyksiin: 1. Minkä tyyppinen kaupan oma merkki on Ruokakeskon Pirkka-brändi ja millainen on Pirkka-brändin markkinointistrategia? 2. Mitä tavoitteita Ruokakesko on Pirkka-brändilleen asettanut? 3. Vastaako ostokäyttäytyminen Ruokakeskon Pirkka-brändille asettamia tavoitteita? Tutkimusstrategiana on surveytutkimus sekä tapaustutkimus. Johtuen siitä, että kahdessa ensimmäisessä osakysymyksessä analyysiyksikkö on eri kuin kolmannessa osakysymyksessä käytetään tutkielmassa sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tutkimusotetta yhdistelemällä onnistutaan saamaan hyvä kokonaiskuva analyysiyksiköistä. Aineistoa kerättiin useammasta lähteestä. Päätutkimusmenetelmiä oli kaksi: kyselytutkimus sekä tutkimushaastattelu. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin Forssan K-citymarketissa asiakkailta kysymyslomakkeen avulla. Otannan kooksi muodostui 295 täytettyä kysymyslomaketta. Vastaukset analysoitiin IBM SPSS Statistics 20 tilasto-ohjelman avulla. Haastattelututkimus suoritettiin avoimena haastattelua. Ei ole täysin yksiselitteistä minkä tyyppinen kaupan oma merkki tai millainen rooli Ruokakeskon omalla merkillä Pirkalla on. Pirkka-brändille asetetut keskeisimmät tavoitteet ovat erilaistaa kilpailevista päivittäistavarakauppaketjuista, tarjota paremmat katteet sekä luoda kuvaa vähittäismyyjästä. Kuluttajat ostavat Pirkka-tuotteita pääasiallisesti hinnan takia.

Kuurosokeiden opetuskäytäntöjä Suomessa opetushenkilöstön kuvaamana

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata syntymästään saakka kuurosokeitten ja kuulonäkövammaisten opetuksen käytäntöjä Suomessa. Kuurosokeus tai kuulonäkövamma on käsitteenä hyvin epäyhtenäinen ryhmä tiloja, joissa vamman vaikeusaste, aiheuttaja ja alkamisikä vaihtelevat suuresti. Kuurosokeus on siis erityinen kuulon ja näön toimintarajoitteiden yhdistelmä. Tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan miten kuurosokeita ja kuulonäkövammaisia opetetaan Suomessa sekä oppilaiden käyttämiä kommunikaatiomenetelmiä ja apuvälineitä. Lisäksi tarkastellaan aikuisen roolia kuurosokeiden opetuksessa. Tutkimus on luonteeltaan laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimusmenetelminä käytän puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavina oli kymmenen opetushenkilöstöön kuuluvaa aikuista neljän eri paikkakunnan erityiskoulusta. Viisi aikuisista oli koulunkäyntiavustajaa tai –ohjaajaa ja viisi oli erityisluokanopettajia. Lisäksi haastattelin kahta kuurosokeaa oppilasta saadakseni heidän omia ajatuksiaan koulunkäynnistä esiin. Tuloksista kävi ilmi, että kuurosokeiden lasten opetusratkaisut ovat hyvin yksilöllisiä ja oppilaan aisteissa saattaa tapahtua muutoksia kesken koulunkäynnin, jolloin opetusmenetelmiä on muutettava. Kuulonäkövammaisen oppilaan istumapaikan valinnassa, akustiikassa ja taulutyöskentelyssä on omat lainalaisuutensa kapean näkökentän takia Oppikirjojen värien valinta on heille tärkeää. Syntymästä asti kuurosokeitten opetus on joko oppiainejaon mukaista tai toiminta-alueittain toteutettavaa. Yhtenäistä opetusmenetelmää ei ole olemassa, mutta tutkimuksessa tuli ilmi kuurosokeitten opetukselle ominaisia opetuskäytäntöjä joka koulussa. Työtapoja muokataan ja vaihdetaan kuurosokean aistien käytölle sopivaksi eri oppiaineissa, osa kirjoista on pistekirjoituksena tilattavissa ja kuvaesimerkit muutetaan kouluilla taktiileiksi tai ne toteutetaan esineillä. Omia tarinoita muokataan taktiilikirjoiksi ja aiheiksi valitaan oppilasta kiinnostavia asioita. Kuurosokea oppilas tarvitsee oman työskentelypisteen, selkeät paikat tavaroille ja oman henkilökohtaisen koulunkäyntiavustajan. Apuvälineistä tärkeimpiä olivat haastattelujen mukaan sisäkorvaimplantti ja henkilökohtainen tietokone. Kouluissa käytetään laajasti kaikkia puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiotapoja ja opetushenkilöstön lisäkouluttautumista ja ammattitaitoa arvostetaan. Aikuinen on lähikontaktissa oppilaaseen koko ajan ja toimii opettamisen lisäksi oppilaan tulkkina, kuvailijana ja opastajana koulun arjessa. Kouluissa tehdään paljon opetusmateriaalia itse. Näitä ovat mm. taktiilikansiot, pistekirjoitustehtävät, tunnustelumateriaalit, kuvat ja koritehtävät. Kuurosokeiden kanssa työskentelevältä aikuiselta vaaditaan hyviä yhteistyötaitoja, eläytymiskykyä ja motivaatiota lisäkouluttautumiseen.

Työnantajabrändin hallintaprosessi : tapaustutkimus palkituista työnantajabrändeistä

Tutkielman taustalla on talouden kilpailutrendi, joka on levinnyt yritysten kilpailuun ammattitaidosta ja osaamisesta. Toinen tekijä on brändien kasvanut merkitys ja monipuolistunut rooli. Näiden kahden tekijän kautta on syntynyt työnantajabrändi. Tutkielmassa käsitellään työnantajabrändin hallintaprosessia. Tutkimuskysymyksenä on, millainen on työnantajabrändin hallintaprosessi. Tutkimusongelmaan vastataan etsimällä yhteneviä ja eroavia ominaisuuksia palkittujen työnantajabrändien väliltä. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimusote on toiminta-analyyttinen. Metodologisena lähestymistapana on tapaustutkimus, johon osallistui kuusi kohdeyritystä, jotka ovat palkittuja työnantajabrändistään. Aineisto kerättiin kuudella puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelukysymykset liittyivät kohdeyritysten työnantajabrändin hallintaprosesseihin ja niiden vaiheisiin. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä, joiden kautta muodostettiin tutkimustulokset. Yhteneviä ominaisuuksia muodostettiin kuusi ja eroavia ominaisuuksia kolme. Tutkimustulokset osoittavat, että työnantajabrändin hallintaprosessien väliltä on löydettävissä sekä yhteneviä että eroavia ominaisuuksia. Yhtenevät ominaisuudet ovat johdon vahva asema, hallintaprosessin taloudelliset tavoitteet, hallintaprosessin vahva perusta, hallintaprosessin jatkuvuus, yhteistyö eri toimintojen välillä ja strategioiden implementointi. Eroavat ominaisuudet ovat työnantajabrändin hallintaprosessin käynnistyminen, työnantajan arvolupauksen pilkkominen ja vahvat tuote- ja yritysbrändit. Tutkimustulokset sijoittuvat hallintaprosessin eri vaiheisiin melko tasaisesti, mutta enemmistö niistä on kuitenkin painottunut hallintaprosessin alkupäähän. Muodostetut ominaisuudet on sijoitettavissa hallintaprosessin eri vaiheisiin. Niiden ilmeneminen voidaan perustella olemassa olevan kirjallisuuden avulla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työnantajabrändin hallintaprosessilla ei ole vakiomuotoa, vaan sen vaiheet vaihtelevat muodoltaan ja merkitykseltään. Hallintaprosessien väliltä on kuitenkin löydettävissä sekä yhteneviä että eroavia ominaisuuksia. Hallintaprosessit ovat kuitenkin melko samanlaisia muodoltaan, sillä eroavat ominaisuudet eivät liity itse hallintaprosessin vaiheisiin, vaan niiden operationalisointiin. Tutkimuksessa tärkeimmiksi ominaisuuksiksi voidaan nostaa työnantajabrändin hallintaprosessin perusta ja tavoitteet sekä työnantajabrändin jatkuva kehittäminen ja ylläpitäminen.

Strategian, toimintaympäristön ja strategisen ohjauksen merkitys budjetointimenetelmän soveltuvuuden näkökulmasta : Case: Paperiteollisuuden tuotantoyksikkö

Nykypäivän liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti. Yritysten on pystyttävä jatkuvasti uudistumaan selviytyäkseen ja menestyäkseen kilpailussa. Strategiat liittyvät yritysten päätökseen siitä, millä tavalla ne haluavat kilpailla markkinoilla. Johdon ohjausjärjestelmät ovat yrityksen valitseman strategian toteuttamisen työkaluja. Diagnostisen ohjauksen avulla yritykset mittaavat saavutettuja tuloksia ja vertaavat niitä suunnitelmiin, ennusteisiin ja suorituskykytavoitteisiin. Interaktiivisen ohjauksen avulla yritykset voivat keskittyä toimintaansa liittyviin strategisiin epävarmuustekijöihin. Erilaisia budjetointimenetelmiä pidetään menestyvien yritysten suorituskyvyn mittaamisen ja toiminnan ohjauksen perustana. Aihepiirin aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu, että yritykset eivät onnistu käyttämään budjetointia strategisen ohjauksen välineenä. Myös tutkimuksen case-yrityksessä on koettu tarpeelliseksi kehittää budjetointiprosessia niin, että sen käyttö johdon ohjausjärjestelmänä on mahdollisimman tehokasta. Tässä tutkimuksessa pohditaan, miten eri budjetointimenetelmät soveltuvat käytettäväksi erilaisten strategioiden yhteydessä ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös budjetointimenetelmien soveltuvuutta diagnostisen ja interaktiivisen ohjauksen välineeksi. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena case-tutkimuksena. Tutkimusotteeltaan sen voidaan todeta olevan kahden tutkimusotteen, käsiteanalyyttisen ja toiminta-analyyttisen, yhdistelmä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että eri budjetointimenetelmillä on useita toisistaan poikkeavia ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin voidaan perustellusti vertailla. Kiinteät budjetointimenetelmät soveltuvat vakaisiin ja ennustettavissa oleviin toimintaympäristöihin, joissa kustannustehokkuus ja tavoitteiden asettaminen on merkittävässä roolissa. Joustavampi budjetointi taas soveltuu jatkuvassa muutoksessa olevaan toimintaympäristöön sekä yrityksille, jotka pyrkivät kasvattamaan markkinaosuuttaan ja erottautumaan kilpailijoistaan. Perinteisen budjetoinnin ja toimintoperusteisen budjetoinnin havaittiin soveltuvan paremmin diagnostisen ohjauksen välineeksi, kun taas rullaavan ennustamisen tyyppiset menetelmät soveltuvat paremmin interaktiivisesti käytettäviksi. Case-yrityksen toiminnassa havaittiin tekijöitä, jotka edellyttävät kiinteiden sekä joustavien budjettien käyttöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen on suositeltavaa soveltaa toiminnassaan vähintään kahta erityyppistä budjetointimenetelmää.

Öljysuojarahaston tutkimus- ja kunnostustoiminta

Suomessa on maaperän tilan tietojärjestelmässä vuoden 2013 tietojen mukaan 23 850 kohdetta, joiden maaperä on mahdollisesti pilaantunut, pilaantunut tai puhdas ja kunnostettu. Polttonesteiden jakelu on aiheuttanut kolmanneksen kohteiden pilaantumisista. Näistä kohteista isännättömiä arvioidaan olevan 1 100. Isännättömällä kohteella tarkoitetaan pilaantunutta kohdetta, jossa pilaajaa tai muuta puhdistusvastuullista ei tiedetä tai tavoiteta, on kohtuutonta vaatia vastuullista puhdistamaan aluetta, vastuullinen on maksukyvytön tai häntä ei ole muusta syystä mahdollista saattaa vastuuseen. Öljyllä pilaantuneiden isännättömien kohteiden tutkimista ja kunnostusta varten on perustettu Soili-ohjelma, Esko-projektit ja Jaska-hanke. Öljysuojarahasto on ollut rahoittamassa näitä projekteja. Projektien osapuolina ovat ympäristöministeriö, Suomen kuntaliitto, Öljyalan keskusliitto ja öljy-yhtiöt. Soili-ohjelma perustettiin vuonna 1996. Soili-ohjelmaan pystyi hakeutumaan vuoteen 2005 asti, mutta tutkimuksia ja kunnostuksia ohjelman puitteissa jatketaan vuoteen 2015 asti. Soili-ohjelman rinnalle tulivat vuonna 2010 Esko-projektit, jotka ovat yksittäisiä toimeksiantoja sen aikaiselle toteutusorganisaatiolle. Esko-projektit ovat öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-alueita tai pohjavesialueita. Jaska-hanke perustettiin jatkamaan Soili-ohjelman viitoittamalla pohjalla vuonna 2012. Tämä diplomityö tarkastelee ja analysoi öljysuojarahaston tutkimus- ja kunnostustoimintaa sekä esittää sille jatkoa varten kehitysehdotuksia. Tässä keskitytään käsittelemään Soili-ohjelmaa, Esko-projekteja ja Jaska-hanketta. Työssä koottiin projekteissa mukana olleiden näkemyksiä ja kokemuksia kysely- ja haastattelututkimuksella. Lisäksi työssä tehtiin tapaustutkimus, jossa tutkittiin henkilökohtaisen tapaamisen vaikutusta kiinteistönomistajan aktivoimiseen. Työn tarkoitus oli selvittää projekteissa käytössä olevat hyvät toimintatavat sekä antaa eväitä heikompien kohtien korjaamiseksi. Tätä kautta saatiin selvitettyä ne toimintatavat, jotka soveltuvat parhaiten Jaska-hankkeeseen. Työssä havaittiin projektien vahvuudeksi keskitetty ja osaava projektiorganisaatio, joka tekee projekteista kustannustehokkaita, kattavia, systemaattisia ja hyvin koordinoituja. Projekteilla on saatu tutkittua ja kunnostettua paljon kohteita, mikä ei olisi ollut muutoin mahdollista. Suurimmiksi kehityskohteiksi todettiin tiedottaminen sekä kiinteistönomistajien aktivoiminen. Jaska-hankkeessa on tehty jo muutoksia parempaan suuntaan, kuten kiinteistönomistajien aktivointi henkilökohtaisella yhteydenotolla hankeorganisaation toimesta ja kiinteistönomistajan sitouttaminen ÖSR:n ehtoihin vasta, kun kunnostusvaiheeseen ollaan ryhtymässä. Kehitystä tulisi kuitenkin jatkaa tekemällä uusi ja kattava viestintäsuunnitelma, jonka päätavoitteena olisi saada osapuolet tietoiseksi hankkeesta.