Dokumenttielokuva - journalismia vai taidetta? : tutkimuskohteena Lapinlahden Arvo

Opinnäytetyöni on monimuototyö, joka koostuu Lapinlahden sairaalasta kertovasta dokumenttielokuvasta ja kirjallisesta tutkielmasta, jossa perehdyn taiteen ja journalismin väliseen maastoon selvittääkseni, mikä audiovisuaalisesta tuotteesta tekee journalismia, mikä taas rakentaa siitä teoksen eli taidetta. Koko dokumentin ja dokumenttielokuvan käsite on monimerkityksellinen ja sitä käytetään monessa yhteydessä. Ainoastaan televisiolevitykseen tuotetut dokumentit rinnastetaan usein journalismiin, kun taas elokuvateattereissa esitettävät teokset luokitellaan usein taiteeksi. Opinnäytetyössäni yritän selvittää tämän rajanvedon syitä ja valottaa dokumentin suhdetta sekä taiteeseen että journalismiin. Tutkimuksessani paneudun lähinnä dokumenttielokuvan sisällöllisiin ominaisuuksiin, en vertaile niinkään tuotantoprosessin teknillisiä eroja, enkä elokuvaopin lainalaisuuksien toteutumista tai toteutumatta jäämistä. Pohdin dokumenttielokuvan dokumentaarista ulottuvuutta ja ristiriitaa journalistisen todellisuuspyrkimyksen ja taiteelle tyypillisen tulkinnan vapauden välillä. Lähestyn kysymystä ensin teoreettisesta näkökulmasta. Tutkin sen jälkeen omaa työtäni ohjaajana ja oman työni tulosta, Lapinlahden Arvo -dokumenttielokuvaa, peilaten selvittämiäni lainalaisuuksia. Onko Lapinlahden Arvo - dokumenttielokuva journalismia vai taidetta? Muuttuuko teos taiteeksi, jos sitä voi katsella valkokankaalta? Mikä teoksesta tekee taidetta, ja kuka voi määrittää muut tai itsenä taiteilijaksi?

Totuuden tuntomerkit : tosi-TV:tä ja "totuus"-elokuvaa

Opinnäytetyön kirjallinen osa pohtii dokumentaarisen elokuvan ja tosi-TV:n eroja ja yhtäläisyyksiä. Kysymys on rajattu koskemaan näiden kahden lajityypin keinoja autenttisen vaikutelman luomiseksi muodon ja teknisen toteutuksen tasolla. Dokumentaarisella elokuvalla ja tosi-TV:llä on osittain samanlaiset lähtökohdat, mutta niiden keinoissa on enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä. Keskityn tutkimuksessani erityisesti tosi-TV:n muotoon. Lähtökohtana pohdinnalle olen käyttänyt Veijo Hietalan ja Ari Honka-Hallilan esittämää teoriaa televisio-ohjelman autenttisuuden vaikutelmaa lisäävistä indekseistä eli "mittareista". Ohjelman autenttisuutta voidaan Hietalan ja Honka-Hallilan mukaan mitata visuaalisilla, temporaalisilla ja interaktiivisilla indekseillä. Käyn läpi tosi-TV:n kuvan, äänen, rakenteen, leikkauksen ja käsikirjoituksen keinoja autenttisuuden vaikutelman tehostamisessa ja vertaan niitä dokumentaarisen elokuvan vastaaviin keinoihin. Käsittelen myös joitain vain televisiolle ominaisia keinoja luoda autenttisuuden vaikutelmaa, kuten suoran lähetyksen illuusio ja vuorovaikutus katsojan kanssa. Pohdin myös "toisen sukupolven" tosi-TV:lle ominaista tapaa tuoda "tavallisen" ihmisen tunteet televisiodraaman keskiöön. Vaikka tosi-TV:llä ja dokumentaarisella elokuvalla on joitain yhtymäkohtia, ovat ne lajityyppeinä etääntyneet kauas toisistaan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että niiden sisältöjen erot olisivat tarkkarajaiset. Myöskään ei ole aina yksiselitteisen selvää, onko jokin tietty ohjelma dokumentti vai tosi-TV-ohjelma. Opinnäytetyöni teososan muodostavat Laulua kauniiden lasten saarelta -nimisen teatterikappaleen videoprojisoinnit. Teatterikappaleessa tehtäväni oli ohjata tosi-TV:tä jäljittelevä kuvaustilanne koko näytelmän ajaksi. Teososan tekeminen on ollut lähtökohtana kirjallisen osan pohdinnoille.

Kokeile käsikirjoittamista! : lyhytelokuvan käsikirjoittaminen mediakasvatuksen välineenä

Työ käsittelee käsikirjoittamisen ja käsikirjoitusopetuksen roolia mediakasvatuksessa. Työn tavoitteena on kartoittaa mediakasvatuksen käsikirjoitusopetuskäytäntöjä ja nostaa lyhytelokuvan käsikirjoitusprosessista esiin sellaisia piirteitä, joita voisi hyödyntää mediakasvatuksessa. Tyylillisesti työ on perinteisen tutkielman ja oppaan välimuoto, joka koostuu pohjustavasta osasta, varsinaisesta tutkimusosasta ja tekniikkaosasta. Pohjustavassa osassa tutustutaan mediakasvatuksen päämääriin ja median tarinankerronnallisiin piirteisiin. Tutkimusosassa keskitytään siihen, kuinka käsikirjoittaminen, lyhytelokuva ja erityisesti lyhytelokuvan käsikirjoittaminen toimivat mediakasvatuksen välineinä, ja esitellään mediakasvatuksen käsikirjoitusopetuksen tueksi versio lyhytelokuvan käsikirjoitusprosessista. Tekniikkaosassa tämän käsikirjoitusprosessin osia käsitellään yksitellen ja kokonaisuuden käytettävyyttä havainnollistetaan harjoitusesimerkein. Tekniikkaosan harjoitukset on suunnattu erityisesti nuorten mediakasvatukseen. Työn lähdemateriaalina käytetään ensisijaisesti mediakasvatukseen ja lyhytelokuvan käsikirjoittamiseen liittyvää kirjallisuutta, mutta myös luentomuistiinpanoja, asiantuntijahaastattelua ja kokemuksia käsikirjoitustyöpajojen vetämisestä. Aihetta käsitellään käsikirjoittajan näkökulmasta. Lopputulos on käytännönläheinen tutkielma, joka tarjoaa työvälineitä mediakasvatuksen käsikirjoitusopetuksen tueksi. Jotta käsikirjoittaminen voidaan valjastaa täysipainoiseksi mediakasvatuksen välineeksi, sen kentästä on nostettava esiin ne piirteet, joista mahdollisimman moni voi hyötyä. Työn mukaan käsikirjoittamisen avulla voi kehittää prosessitietoisuutta ja hahmottaa median tarinallisuutta sekä medialle tyypillistä kuvan ja tekstin suhdetta.

What do women do? World population growth and fertility patterns, 1960-2000

In this paper we attempt to describe the general picture reasons behind the world population explosion during the 20th century. In general we comment that if, according to some, at the end of the 20th century there were too many people, this was has a consequence of scientific innovation, circulation of information, and economic growth, leading to a dramatic improvement in life expectancies. Nevertheless, a crucial variable shaping differences in demographic growth is fertility. In this paper we identify as important exogenous variables affecting fertility female education levels, infant mortality, and racial identity and diversity. It is estimated that three additional years of schooling for mothers leads on average (at the world level ) to one child less per couple. Even if we can identify a worldwide trend towards convergence in demographic trends, the African case needs to be given more attention, not only because of its different demographic patterns, but also because this is the continent where the worldwide movement towards a higher quality of life has not yet been achieved for an important share of the world's population.

Seasonal variation of overall and cardiovascular mortality: a study in 19 countries from different geographic locations.

BACKGROUND: Cardiovascular diseases (CVD) mortality has been shown to follow a seasonal pattern. Several studies suggested several possible determinants of this pattern, including misclassification of causes of deaths. We aimed at assessing seasonality in overall, CVD, cancer and non-CVD/non-cancer mortality using data from 19 countries from different latitudes. METHODS AND FINDINGS: Monthly mortality data were compiled from 19 countries, amounting to over 54 million deaths. We calculated ratios of the observed to the expected numbers of deaths in the absence of a seasonal pattern. Seasonal variation (peak to nadir difference) for overall and cause-specific (CVD, cancer or non-CVD/non-cancer) mortality was analyzed using the cosinor function model. Mortality from overall, CVD and non-CVD/non-cancer showed a consistent seasonal pattern. In both hemispheres, the number of deaths was higher than expected in winter. In countries close to the Equator the seasonal pattern was considerably lower for mortality from any cause. For CVD mortality, the peak to nadir differences ranged from 0.185 to 0.466 in the Northern Hemisphere, from 0.087 to 0.108 near the Equator, and from 0.219 to 0.409 in the Southern Hemisphere. For cancer mortality, the seasonal variation was nonexistent in most countries. CONCLUSIONS: In countries with seasonal variation, mortality from overall, CVD and non-CVD/non-cancer show a seasonal pattern with mortality being higher in winter than in summer. Conversely, cancer mortality shows no substantial seasonality.

Care in a birth center according to the recommendations of the World Health Organization

Birth centers are maternal care models that use appropriate technology when providing care to birthing women. This descriptive study aimed to characterize intrapartum care in a freestanding birth center, in light of the practices recommended by the World Health Organization (WHO), with 1,079 assisted births from 2006 to 2009 in the Sapopemba Birth Center, São Paulo, Brazil. Results included the use of intermittent auscultation (mean=7 controls); maternal positions during delivery: semi-sitting (82.3%), side-lying (16.0%), other positions (1.7%), oral intake (95.6%); companionship (93.3%); exposure to up to three vaginal examinations (85.4%), shower bathing (84.0%), walking (68.0%), massage (60.1%), exercising with a Swiss ball (51.7%); amniotomy (53.4%), oxytocin use during the first (31.0%) and second stages of labor (25.8%), bath immersion (29.3%) and episiotomy (14.1%). In this birth center, care providers used practices recommended by the WHO, although some practices might have been applied less frequently.

Helsinki 9/7 -29

Kirje 9.7.1929

Helsinki 2/6 1942

Kirje 2.6.1942

Helsinki 14/7 36

Kirje 14.7.1936

Adaptação transcultural e validação do World Health Organization Health and Work Performance Questionnaire para enfermeiros brasileiros

Estudo com objetivo de adaptar transculturalmente o instrumento Health and Work Performance Questionnaire (HPQ ) e avaliar as propriedades psicométricas da versão brasileira para enfermeiros. O processo de adaptação seguiu o Protocolo de Tradução da Organização Mundial da Saúde. Os dados para a avaliação das propriedades psicométricas foram coletados em um hospital público e de ensino de Ribeirão Preto em 2011. As propriedades psicométricas analisadas foram: validade de face e conteúdo (grupo de especialistas), confiabilidade pelo Alfa de Cronbach e estabilidade por teste-reteste. Na avaliação das propriedades psicométricas, a consistência interna da versão adaptada do HPQ, o alfa de cronbach foi de 0,94 para a seção A e 0,86 para a seção B do instrumento. Na análise das concordâncias da estabilidade teste-reteste, as concordâncias foram positivas e estatisticamente significativas. Dessa forma, a versão adaptada do HPQ mostrou-se válida e confiável na amostra estudada.

Helsinki 15/7 1943

Kirje 15.7.1943