Sources of variability of speech, spatial, and qualities of hearing scale (SSQ) scores in normal-hearing and hearing-impaired populations.

OBJECTIVE: To identify and quantify sources of variability in scores on the speech, spatial, and qualities of hearing scale (SSQ) and its short forms among normal-hearing and hearing-impaired subjects using a French-language version of the SSQ. DESIGN: Multi-regression analyses of SSQ scores were performed using age, gender, years of education, hearing loss, and hearing-loss asymmetry as predictors. Similar analyses were performed for each subscale (Speech, Spatial, and Qualities), for several SSQ short forms, and for differences in subscale scores. STUDY SAMPLE: One hundred normal-hearing subjects (NHS) and 230 hearing-impaired subjects (HIS). RESULTS: Hearing loss in the better ear and hearing-loss asymmetry were the two main predictors of scores on the overall SSQ, the three main subscales, and the SSQ short forms. The greatest difference between the NHS and HIS was observed for the Speech subscale, and the NHS showed scores well below the maximum of 10. An age effect was observed mostly on the Speech subscale items, and the number of years of education had a significant influence on several Spatial and Qualities subscale items. CONCLUSION: Strong similarities between SSQ scores obtained across different populations and languages, and between SSQ and short forms, underline their potential international use.

Complications After Laparoscopic Roux-en-Y Gastric Bypass in 1573 Consecutive Patients: Are There Predictors?

BACKGROUND: Roux-en-Y gastric bypass (RYGBP), one of the commonest performed bariatric procedures, remains a technically challenging operation associated with significant morbidity in high-risk patients. This study was conducted in order to identify predictors of complications after laparoscopic RYGBP. METHODS: Our prospectively established database has been assessed to review 30-day and in-hospital complications graded according to a validated scoring system (Clavien-Dindo) and separated into minor (Clavien-Dindo I-IIIa) and major (Clavien-Dindo IIIb-IV) complications. Patient- and procedure-related factors were analyzed using univariate analysis. Significant factors associated with morbidity were introduced into a multivariate analysis to identify independent predictors. RESULTS: Between 1999 and 2012, 1573 patients underwent laparoscopic RYGBP, 374 male and 1199 female. Mean age was 41 years, and mean body mass index (BMI) was 44.5 kg/m(2). One hundred fifty-nine procedures were reoperations. One hundred fifty (9.5 %) patients developed at least one complication, and 43 (2.7 %) had major complications, leading to death in one case (0.06 %). Risk factors for morbidity were male gender (p = 0.006) and overall experience of the team (p < 0.0001). Prolonged 3-day antibiotic therapy was associated with significantly reduced overall (p < 0.0001) and major (p = 0.005) complication rates. Major complications were associated with smoking (p = 0.016). CONCLUSIONS: The most significant individual risk factors for early complications after RYGBP are male gender, limited surgical experience, and single dose of antibiotics. RYGBP should be performed by experienced teams. Smoking should be discontinued before surgery. Prolonged antibiotic therapy could be considered, especially if a circular stapled gastrojejunostomy is performed with the anvil introduced transorally.

Travellers' profile, travel patterns and vaccine practices-a 10-year prospective study in a Swiss Travel Clinic.

BACKGROUND: The travel clinic in Lausanne serves a catchment area of 700 000 of inhabitants and provides pre- and post-travel consultations. This study describes the profile of attendees before departure, their travel patterns and the travel clinic practices in terms of vaccination over time. METHODS: We included all pre-travel first consultation data recorded between November 2002 and December 2012 by a custom-made program DIAMM/G. We analysed client profiles, travel characteristics and vaccinations prescribed over time. RESULTS: Sixty-five thousand and forty-six client-trips were recorded. Fifty-one percent clients were female. Mean age was 32 years. In total, 0.1% were aged <1 year and 0.2% ≥80 years. Forty-six percent of travellers had pre-existing medical conditions. Forty-six percent were travelling to Africa, 35% to Asia, 20% to Latin America and 1% (each) to Oceania and Europe; 19% visited more than one country. India was the most common destination (9.6% of travellers) followed by Thailand (8.6%) and Kenya (6.4%). Seventy-three percent of travellers were planning to travel for ≤ 4 weeks. The main reasons for travel were tourism (75%) and visiting friends and relatives (18%). Sixteen percent were backpackers. Pre-travel advice were sought a median of 29 days before departure. Ninety-nine percent received vaccine(s). The most frequently administered vaccines were hepatitis A (53%), tetanus-diphtheria (46%), yellow fever (39%), poliomyelitis (38%) and typhoid fever (30%). CONCLUSIONS: The profile of travel clinic attendees was younger than the general Swiss population. A significant proportion of travellers received vaccinations that are recommended in the routine national programme. These findings highlight the important role of travel clinics to (i) take care of an age group that has little contact with general practitioners and (ii) update vaccination status. The most commonly prescribed travel-related vaccines were for hepatitis A and yellow fever. The question remains to know whether clients do attend travel clinics because of compulsory vaccinations or because of real travel health concern or both.

Creació d’un Dipòsit Digital d’Activitats Docents amb l’ús de les TIC a la Universitat de Vic

Avui en dia no es poden entendre els canvis socials sense pensar en les conseqüències derivades del nou paradigma digital de comunicació (Castells, 2003). Les Tecnologies de la Informació i la Comunicació (TIC) s’han convertit en eines d’ús quotidià que afecten a tots els àmbits de la vida, des de la gestió del sistema polític, la comunicació a les organitzacions i, també, les noves metodologies d’aprenentatge en les institucions educatives.

Ruukin koulussa. Lapset ja opettajat toimijoina Teijon tehtaankansakoulussa vuosina 1869–1909

Käsittelen tutkimuksessani lasten ja opettajien toimijuutta Teijon yksityisessä tehtaankansakoulussa vuosina 1869–1909. Tarkastelen heidän toimijuuteensa vaikuttaneita taustatekijöitä kuten koulun johtokuntaa, Teijon tehtaiden johtoa ja kouluylihallituksen ohjausta ja valvontaa. Kartoitan myös toimijoiden fyysistä ja sosiaalista toimintaympäristöä eli lasten ja opettajien asemaa yhteisössä ja koulutilaa. Tutkimukseni jakautuu viiteen lukuun. Johdantoluvussa määritän tutkimuskysymyksen ja käsittelen mikrohistoriallista tutkimusta. Selvitän keskeisimmät käyttämäni lähteet ja tutkimuskirjallisuuden. Toisessa luvussa pohdin koulun perustamiseen vaikuttaneita syitä, esittelen koulun johtokunnan, kouluhallituksen ja koulutarkastajien toimintaa ja sen merkitystä koulutyölle. Kolmannessa luvussa kuvaan Teijon kylää fyysisenä ja sosiaalisena ympäristönä, lasten sosiaalista taustaa ja koulumiljöötä. Oppilaiden ja opettajien toimijuus on vuorossa neljännessä luvussa. Viimeinen luku on yhteenveto tutkimuksen tuloksista. Tutkimus on mikrohistoriallinen. Mikrohistorian määrittelyssä käytän ensisijaisesti Carlo Ginzburgin, Matti Peltosen ja Anne Ollilan teoksia. Päälähteinäni ovat Teijon tehtaankansakoulun vuosikertomukset, koulun johtokunnan pöytäkirjat ja kansakouluntarkastajien tarkastuskertomukset. Tutkimuskirjallisuudesta kaikkein merkittävimpiä ovat Aimo Halilan Suomen kansakoululaitoksen historia, Eelis Aurolan Suomen tehtaankoulut 1636– 1881, M. A. Knaapisen Kansansivistystyö Perniössä ja Rauno Luttisen Perniön kansakoululaitos 1872–1972. Aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty opettajien ja lasten toimijuutta, vaan siinä on keskitytty lähinnä koululaitoksen kehitykseen. Teijon tehtaankansakoulu perustettiin Teijon tehtaiden johdon aloitteesta tehtaan pedagogion tilalle vuonna 1869. Se oli yksityinen kansakoulu ja tehtaan omistajien johtama. Koska koulu sai valtionapua, se oli valtakunnallisen koululainsäädännön alainen ja kouluylihallitus valvoi ja ohjasi koulun toimintaa. Koulun alkuvuosikymmeninä opettajalla oli keskeisin rooli arjen koulutyössä. Opettajilla oli pitkään mahdollisuus muokata koulun opetusta ja toimintaa paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Teijon tehtaankansakoulun opettajista varsinkin G. E. Marklund kehitti merkittävästi koulua ja vakiinnutti koulutyön muodot. Lasten tehtävänä oli kasvaa sivistyneiksi, moraalisiksi, isänmaallisiksi ja uskonnollisiksi kansalaisiksi. Koulussa opitut tiedot ja taidot olivat aluksi toissijaisia tämän päämäärän rinnalla, mutta niidenkin merkitys alettiin ymmärtää paremmin muun yhteiskunnan kehittyessä. Teijon tehtaankansakoulu muuttui kunnalliseksi kansakouluksi vuoden 1910 alusta. Tutkimukseni täydentää aikaisemman tutkimuksen antamaa kuvaa Teijon koulun vaiheista sekä kokoaa yhteen ja selkeyttää aikaisempia tutkimustuloksia. Teijon tehtaankansakoulun oppilaista, opettajista, oppiaineista, koulutyöstä ja koulutilasta ei ole ollut aikaisemmin yhtä kattavaa selvitystä. Jatkotutkimuksen kannalta kiinnostavia ovat Teijolla toimineet seurakunnan kiertokoulu ja kansakoulua edeltävä pientenlastenkoulu, Teijon vieressä olevien Mathildedalin ja Kirjakkalan ruukkikylien tehtaankoulut sekä näiden kaikkien koulujen oppilaiden myöhemmät opiskelu- ja työurat.

Kaamos

Soitinnus: jousiorkesteri.

Kvintet f. Pft. & Str. op. 57

Alkaa kesken. Kopioitu vinyyliltä.

Canciones sobre poemas de F. G. Lorca

Digitoitu 4. 10. 2007.

Sonate f. Pft. 5. op.77

Soitinnus: piano.

La Connoissance des temps, ou calendrier et éphémérides du lever & coucher du soleil, de la lune, & des autres planètes...

1708.