Osakkeenomistajan vaikutusvallan väärinkäyttö

Tutkielmani aiheena on osakeyhtiölain 23. luvussa säädetty vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuvat oikeussuojakeinot. Näitä säädöksiä on suomalaisessa oikeuskäytännössä sovellettu varsin vähän, joten tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisten tilanteiden ratkaisemiseen säädökset soveltuvat, kuinka tehokkaasti säädökset vaikuttavat konfliktien ratkaisussa ja ennaltaehkäisyssä sekä mikä on niiden vaikutus osakeyhtiöjärjestelmän tehokkuuteen. Tutkielmani alkaa asian kannalta relevanttien osakeyhtiöteorioiden ja muiden osakeyhtiöön ja osakkeenomistajaan liittyvien seikkojen läpikäynnillä. Tämän jälkeen varsinaisissa käsittelyluvuissa avaan ensin vaikutusvallan väärinkäyttöä osakeyhtiölain 23. luvun säännösten muodostamassa ympäristössä. Toiseksi käsittelen vaikutusvallan väärinkäytön arvioinnin perusteena varsin merkittävää osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatetta ja sitä, miten se on otettava huomioon vaikutusvallan väärinkäyttöä ja osakeyhtiölain 23. luvun tarjoamia oikeussuojakeinoja tutkittaessa. Kolmanneksi käsittelen osakeyhtiön osakkeenomistajien välisiä konflikteja käytännön tilanteissa sekä hypoteettisesti että todellisten tapausten pohjalta. Olen pyrkinyt käyttämään lähdemateriaalina laaja-alaisesti asiaan liittyviä teorioita ja ilmiöitä käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita. Lähdeaineisto on pääosin kotimaista, mutta olen käyttänyt jonkin verran myös ulkomaista materiaalia. Erityisen tärkeinä lähteinä voidaan mainita Veikko Vahteran, Ville Pönkän sekä Jukka Mähösen ja Seppo Villan tuotokset. Lisäksi ulkomaisen kirjallisuuden osalta on mainittava kokoomateos ”Anatomy of Corporate Law”. Oikeuskäytännön rooli lähdemateriaalina on jäänyt edellä mainitusta syystä varsin vähäiseksi. Tutkielmani lopputulos voidaan kiteyttää siihen, että osakeyhtiölain 23. luvun säännökset täydentävät varsin tehokkaasti osakeyhtiölain ensisijaisia oikeussuojajärjestelmiä, josta kertoo myös säännösten varsin vähäinen soveltaminen tuomioistuimissa, mutta väärinkäytön ehkäisemisen tehostaminen olisi mahdollista säännösten kehittämisen kautta.

ISO 13485-laatujärjestelmän käyttöönottoselvitys

Tämän diplomityön tarkoituksena on tehdä esiselvitys suomalaiselle terveysteknologiayritykselle, miten ISO 13485-standardi vaikuttaa yrityksen ydinprosesseihin ja laatujärjestelmään yleisesti. Yritys on sertifioinut aikaisemmin ISO 9001-laatujärjestelmän. Työn tavoitteena on päivittää yrityksen ydinprosessikuvaukset vastaamaan nykytilaa, tehdä kuiluanalyysi standardien välillä sekä pohtia miten ISO 13485-laatujärjestelmän käyttöönotto voidaan suorittaa yrityksessä. Diplomityössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Teoriaosiossa tehtiin kirjallisuuskatsaus prosessijohtamiseen, laatujärjestelmiin, ISO 9001- ja ISO 13485-standardien eroavuuksiin sekä ISO 13485-laatujärjestelmän käyttöönottoprojektiin. Työn empiriaosuudessa tarkastellaan yrityksen ydinprosessikuvausten päivittämistä, ISO 13485-standardin vaikutuksia ydinprosesseihin ja yleisesti laatujärjestelmään. Empirian viimeisessä osuudessa pohditaan, miten kohdeyritys voi sertifioida ISO 13485-laatujärjestelmän tulevaisuudessa. Työn aikana suoritettiin case-haastattelu toiseen suomalaiseen terveysteknologia yritykseen, joka on sertifioinut sekä ISO 9001- että ISO 13485-laatujärjestelmät. Case-haastattelusta saatiin käytännön tietoa ISO 13485-laatujärjestelmän käyttöönottoprojektista. Diplomityön tuloksena kohdeyritys saa päivitetyt ydinprosessikuvaukset, kuiluanalyysin standardien välillä sekä suuntaviivoja ISO 13845-laatujärjestelmän sertifiointiin.

Satamafuusiot keinona vahvistaa satamien markkina-asemaa

Tämän päivän satamaympäristö on yhä kilpaillumpi ja toimijoilta vaaditaan jatkuvaa tehokkuuden parantamista. Satamien välinen kilpailu on kiristynyt, kun ne pyrkivät kasvattamaan houkuttelevuuttaan ja saavuttamaan mittakaavaetuja, jotka johtavat parantuneeseen kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Yksittäisten toimijoiden kyky saavuttaa mittakaavaetuja voi olla rajallista, joten satamat ovat alkaneet soveltaa yhteistyöstrategioita eri muodoissaan. Satamien välinen strateginen yhteistyö ja satamafuusiot ovat olleet kasvava trendi viime vuosikymmeninä, ja trendin voi odottaa kasvavan tulevaisuudessa edelleen. Tässä tutkielmassa käsiteltiin satamafuusioita selvittämällä, miten fuusio voi vahvistaa satamien markkina-asemaa. Aiheesta on tehty vasta verrattain vähän tieteellistä tutkimusta, mihin tämä tutkimus pyrkii tuomaan oman panoksensa ymmärryksen lisäämiseksi aiheesta. Aihetta on käsitelty teoreettisesti talousmaantieteen teorioiden, kuten polkuriippuvuus- ja instituutioteorioiden, satamatutkimuksessa vakiintuneiden sataman spatiaalisen kehityksen teorioiden, EU:n satamapolitiikan, satamien välisen kilpailun ja yhteistyön, sekä toimitusketjujen viitekehyksessä. Päätutkimusongelmaan liittyi neljä alatutkimusongelmaa, jotka käsittelivät fuusioon johtaneita tekijöitä, onnistumisen tekijöitä, tavoiteltuja hyötyjä, sekä fuusion asettamia haasteita. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin haastattelemalla kahden fuusioituneen sataman johtohenkilöstöä. Nämä satamat, HaminaKotka Satama Oy ja Kvarken Ports Ltd ovat ainoat Suomessa fuusioituneet satamat. Näin ollen niiden voidaan katsoa olevan satama-alan pioneereja Suomessa. Tutkitut tapaukset olivat hyvin erilaisia luonteeltaan, mikä on jo itsessään osoitus siitä, että satamafuusioita voidaan toteuttaa onnistuneesti monenlaisista lähtökohdista. Tutkimus osoitti, että saman kuljetuskäytävän satamien välinen fuusio sekä samalla rannikolla sijaitsevien, samoja takamaita palvelevien satamien välinen fuusio, on mahdollista toteuttaa onnistuneesti, jos institutionaaliset, poliittiset ja kulttuuriset seikat, sekä toimijoiden välinen luottamus ovat riittävän yhtenäisellä tasolla. Mahdollisia haasteita voi syntyä poliittisesta kateudesta tai epäluuloista, instituutioiden ja kulttuurien yhteensopimattomuudesta, sekä sisäisistä tekijöistä, kuten sisäisen kommunikoinnin heikkoudesta tai henkilöstön sitouttamisen puutteesta uuteen organisaatioon. Yksi keskeinen johtopäätös tutkimuksesta oli, että varsinkin pienet satamat voivat hyötyä yhteistyönsä tiivistämisestä ja fuusioista, sillä integroitumiskyvyn osoittaminen EU:lle voi toimia keinona saavuttaa rahoitusta tulevaisuuden projekteihin.