Studio portrait of Flora Lotte "Lola" Reiss; Saaz, Czechoslovakia Portraits Women

Digital Image

Flora Lotte "Lola" Reiss walking in the street; Toronto Portraits Women

Digital Image

Flora Lotte "Lola" Reiss walking in the street with her father Moritz; Karlovy Vary (Carlsbad) Portraits Family

Digital Image

Flora Lotte "Lola" Reiss walking in the street with her non-Jewish boyfriend Walter; Karlovy Vary (Carlsbad) Portraits Family

Digital Image

Studio portrait of Flora Lotte "Lola" Reiss Portraits Women

Digital Image

Flora Lotte "Lola" Reiss outdoors in a garden Portraits Women

Digital Image

Flora Lotte "Lola" Reiss driving a car Portraits Women

Digital Image

Flora Lotte "Lola" Reiss outdoors in a garden Portraits Women

Digital Image

Studio portrait of the six daughters of Solomon and Emilie Kohnberger: (l-r) Laura, Irene, Johanna, Melanie, Hermine and Martha.

Laura (1878-1917) died during a flu epidemic. She married Sigmund Stiassny and had two children, Lisbeth (Gersuny) (1900-1986) and Walter (1902-1912) who died of a ruptured appendix.

Studio portrait of Hermann (Lazar Hirsch) Judey, his father Joseph (Mitskun) Judey, and Hermann's cousin Vladimir (Valodya) Barosin seated around a chess table; Riga Portraits Family

Hermann (Lazar Hirsch) Judey, born 1878 Riga and died 1959 New York; Joseph (Mitskun) Judey, born 1854 Vilna and died 1931 Berlin

Studio portrait of Hermann (Lazar Hirsch) Judey with his wife Olga Judey nee Fischmann; Berlin Portraits Couples

Hermann (Lazar Hirsch) Judey, born 1878 Riga and died 1959 New York; Olga Judey nee Fischmann, 1878-1929

Living arrangements and health

In line with major demographic changes in other Northern European and North American countries and Australia, being nonmarried is becoming increasingly common in Finland, and the proportion of cohabiters and of persons living alone has grown in recent decades. Official marital status no longer reflects an individual s living arrangement, as single, divorced and widowed persons may live alone, with a partner, with children, with parents, with siblings, or with unrelated persons. Thus, more than official marital status, living arrangements may be a stronger discriminator of one s social bonds and health. The general purpose of this study was to deepen our current understanding of the magnitude, trends, and determinants of ill health by living arrangements in the Finnish working-age population. Distinct measures of different dimensions of poor health, as well as an array of associated factors, provided a comprehensive picture of health differences by living arrangements and helped to assess the role of other factors in the interpretation of these differences . Mortality analyses were based on Finnish census records at the end of 1995 linked with cause-of-death registers for 1996 2000. The data included all persons aged 30 and over. Morbidity analyses were based on two comparable cross-sectional studies conducted twenty years apart (the Mini-Finland Survey in 1978 80 and the Health 2000 Survey in 2000 01). Both surveys were based on nationally representative samples of Finns aged 30 and over, and benefited from high participation rates. With the exception of mortality analyses, this study focused on health differences among the working-age population (mortality in age groups 30-64 and 65 and over, self-rated health and mental health in the age group 30-64, and unhealthy alcohol use in the age group 30-54). Compared with all nonmarried groups, married men and women exhibited the best health in terms of mortality, self-rated health, mental health and unhealthy alcohol use. Cohabiters did not differ from married persons in terms of self-rated health or mental health, but did exhibit excess unhealthy alcohol use and high mortality, particularly from alcohol-related causes. Compared with the married, persons living alone or with someone other than a partner exhibited elevated mortality as well as excess poor mental health and unhealthy alcohol use. By all measures of health, men and women living alone tended to be in the worst position. Over the past twenty years, SRH had improved least among single men and women and widowed women, and most among cohabiting women. The association between living arrangements and health has many possible explanations. The health-related selection theory suggests that healthy people are more likely to enter and maintain a marriage or a consensual union than those who are unhealthy (direct selection) or that a variety of health-damaging behavioural and social factors increase the likelihood of ill health and the probability of remaining without a partner or becoming separated from one s partner (indirect selection). According to the social causation theory, marriage or cohabitation has a health-promoting effect, whereas living alone or with others than a partner has a detrimental effect on health. In this study, the role of other factors that are mainly assumed to reflect selection, appeared to be rather modest. Social support, which reflects social causation, contributed only modestly to differences in unhealthy alcohol use by living arrangements, but had a larger effect on differences in poor mental health. Socioeconomic factors and health-related behaviour, which reflect both selection and causation, appeared to play a more important role in the excess poor health of cohabiters and of persons living alone or with someone other than a partner, than of married persons. Living arrangements were strongly connected to various dimensions of ill health. In particular, alcohol consumption appeared to be of great importance in the association between living arrangements and health. To the extent that the proportion of nonmarried persons continues to grow and their health does not improve at the same rate as that of married persons, the challenges that currently nonmarried persons pose to public health will likely increase.

Pianist Heida Hermanns née Goldschmidt seated at a piano; New York Portraits Women

Digital Image

Portrait of pianist Heida Hermanns née Goldschmidt Portraits Women

Digital Image

Obesity, Smoking and Dieting

Lihavuus ja ylipaino ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet; jo yli puolet länsimaiden väestöstä on ylipainoisia ja viidennes lihavia. Varsinkin nuorilla ylipainon lisääntyminen on ollut nopeaa. Ylipaino, erityisesti yhdistettynä vyötärölihavuuteen, sekä tupakointi lisäävät sairastavuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, metabolisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, sekä moniin syöpiin. Lihavuus ja tupakointi ovatkin kehittyneiden maiden tärkeimpiä ehkäistävissä olevia kuolinsyitä. Samanaikaisesti ylipainon kanssa laihduttaminen ja jopa terveydelle haitalliset laihdutusmenetelmät, kuten tupakointi painonhallintakeinona on tullut yhä yleisemmäksi. Nopeaan painonpudotukseen tähtäävällä laihduttamisella on usein terveydelle haitallisia seurauksia kuten painon nousu yli alkuperäisen painon ja kehon rasvajakauman muuttuminen epäterveellisemmäksi. Kolme neljännestä merkittävästi laihduttaneista kertoo painon nousseen takaisin. Tupakoinnin ja toistuvan laihduttamisen vaikutukset ylipainon ja lihavuuden kehittymiselle kytkeytyvät toisiinsa. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin toistuvan laihduttamisen ja tupakoinnin vaikutusta kehon painoon ja lisäksi tupakoinnin vaikutusta vyötärölihavuuden kehittymiseen. Työn toisena tavoitteena oli tutkia, kuinka voimakkaasti tupakointi ja toistuva laihduttaminen liittyvät toisiinsa suomalaisilla ja onko tämä yhteys erilainen eri ikäryhmissä ja sukupuolilla. Työ perustuu kolmeen laajaan kyselyaineistoon: Nuorten Kaksosten Terveystutkimuksen (englanniksi FinnTwin16) aineistossa on seurattu 1975-79 syntyneitä kaksosia 16, 17, 18 ja 24 vuoden ikäisinä (N=5563). Suomen kaksoskohortin aineisto (N= 12 793) on kerätty vuonna 1990 samaa sukupuolta olevilta, vuosina 1930-57 syntyneiltä kaksosilta. Entisten huippu-urheilijoiden (N=1838) ja heille kaltaistettujen verrokkien (N=834) seurantatutkimuksessa tiedot on kerätty vuosina 1985, 1995 ja 2001. Pituus, paino ja tupakointi on kysytty kaikissa kyselyissä. Kaksoset vastasivat laihdutuskäyttäytymistä koskeviin kysymyksiin. Urheilijoiden laihdutuskäyttäytyminen pääteltiin lajin perusteella, sillä toistuvan laihduttamisen tiedetään olevan yleistä painoluokissa urheilevilla urheilijoilla (esim.painijat, nyrkkeilijät). Nuoruusiän tupakointi ennusti vyötärölihavuutta molemmilla sukupuolilla ja lisäksi ylipainoisuutta naisilla. Toistuva laihduttaminen oli yhteydessä myöhempään painonnousuun ja lihavuuteen miehillä. Lisäksi toistuvan laihduttamisen ja tupakoinnin todettiin liittyvän toisiinsa nuorilla aikuisilla. Vanhemmissa ikäluokissa miehet, jotka tupakoivat, laihduttivat harvemmin kuin tupakoimattomat. Lihavuuteen ja vyötärölihavuuteen liittyvän oheissairastavuuden ennaltaehkäisyssä tupakoinnin ja toistuvan laihduttamisen vähentäminen saattavat olla aiemmin luultua tehokkaampia keinoja.