Onko Dosis lunastanut paikkansa tieteellisenä farmaseuttisena aikakauskirjana?

Farmaseuttinen aikakauskirja Dosis 30 v. 1984-2014.

Selvitys Helsingin seudun pääväylien liikenteen toimivuudesta ja ruuhkautumisesta

Tämän selvityksen tavoitteena oli laatia käytettävissä olevaa mittaustietoa ja maastokäyntejä hyödyntäen asiantuntija-arviona kokonaisnäkemys Helsingin seudun pääväylien ruuhkautuvuudesta. Analyysiin haettiin LAM-tietokannasta pääväylien pisteistä vuosien 2003 ja 2010 jokaisen tunnin liikennemäärä ja keskinopeus ajosuunnittain. Lisäksi LAM-aineistoa yhdisteltiin Liikenneviraston keli- ja häiriötietoihin. LAM -pisteiden mittaustietojen perusteella on ruuhkattomien päivien määrä vähentynyt selvästi vuoden 2003 jälkeen. Ruuhkattomat päivät ovat vähentyneet noin puolessa mittauspisteistä sekä aamu- että iltaruuhkassa. Ruuhkat ovat muuttuneet vakavammiksi. Lähes kaikissa mittauspisteissä, joissa ruuhkattomat päivät vähenivät, kasvoi myös vakavampien ruuhkien määrä. Aamuliikenteessä ruuhkautuminen on lisääntynyt varsinkin Kehä I:llä sekä säteittäisväylillä Kehä III:n sisäpuolella. Iltapäiväliikenteessä ruuhkautuminen on yleisempää kehäteillä kuin säteittäisväylillä. Vakavat ruuhkat keskittyvät säteittäisväylillä yksittäisten liittymien yhteydessä sijaitseviin pullonkauloihin ja väylien päätepisteisiin katuverkolle saavuttaessa. Kehä III:n ulkopuolella suuret nopeushajonnat alkavat aiheuttaa ruuhkia myös linjaosuuksille väylillä, joiden liikennemäärä on lähellä kapasiteettia. Ruuhkautuminen on yleisintä marras-, joulu- ja tammikuussa, jolloin olosuhteet näyttävät lisäävän erityisesti lieviä ruuhkia. Huonolla talvikelillä ruuhkautuvien tuntien osuus kasvaa hieman ja erittäin huonolla talvikelillä ruuhkautuminen on kaksi kertaa todennäköisempää kuin normaalilla kelillä. Huonon kelin vaikutus näkyy voimakkaasti varsinkin pisteissä, joiden liikennemäärä on lähellä tien kapasiteettia. Ruuhkautumisen riskiä huonoilla keleillä lisää se, että huonon ja erittäin huonon ajokelin aikana häiriöriski on suurempi kuin normaalin talvikelin aikana. Toimenpidesuosituksena esitettiin säteittäisväylien lisäkaistoja pahimmin ruuhkautuneilla liittymäväleillä Kehä I:n ja Kehä III:n välillä. Toimenpiteiden suunnittelussa tulee huomioida, että käynnissä olevien Kehä I:n ja Kehä III:n työmaiden valmistuminen voi muuttaa ruuhkautumistilannetta huomattavasti. Kehä III:n ulkopuolella säteittäisten pääväylien linjaosuuksien ruuhkautumista voidaan vähentää toteuttamalla vaihtuvia nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitusten laskemisen lisäksi raskaan liikenteen ohituskiellot ruuhka-aikoina vähentäisivät nopeushajontaa ja voisivat siten vähentää ruuhkia sekä säteittäisväylillä että kehäteillä.

"Rakkaat poikaiset!". Simon ja Wilhelmina Janssonin perhekirjeet egodokumentteina (1858-1887)

Kustavilainen talonpoikaislaivuri Simon Jansson ja hänen vaimonsa Wilhelmina o.s. Widbom kävivät kolmenkymmenen vuoden ajan kirjeenvaihtoa kouluun ja yliopistoon lähetettyjen poikiensa Waldemar, Evald ja Emil Jahnssonin kanssa. Lähes 150 suomen- ja ruotsinkielistä kirjettä on säilynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa ja Turun maakunta-arkistossa. Lähiluvun kautta kirjeistä muodostuu yksityiskohtainen lähde saaristolaisperheen elämäntapaan, arkeen ja työhön sekä saaristoyhteisön sosiaalisen kanssakäymisen muotoihin. Ne kertovat myös ensimmäisen polven oppisivistyneistön synnystä ja niistä resursseista, joita hyödyntäen koulua käymättömät vanhemmat saattoivat kouluttaa lapsensa. Tutkimus liittyy suomalaisten 1800-luvun itseoppineiden kirjoittajien tekstien ja maaseudun kirjallistumisen tutkimukseen. Keskeinen käsite on egodokumentti, jolla tarkoitetaan kirjeitä ja muita tekstejä, joissa kirjoittaja kertoo itse omasta elämästään. Hollantilainen ja ranskalainen egodokumenttien tutkimus on pyrkinyt haastamaan uudenlaisten lähdeaineistojen kautta käsityksiä menneisyydestä sekä nostamaan esiin muun muassa yksilöllisen kokemuksen, kirjoittamisen kulttuurin ja dokumenttien materiaalisuuden. Janssonin perheen kirjeet poikkeavat monin tavoin 1800-luvun säätyläisten kirjeistä. Niiden funktio oli hyvin käytännöllinen ja arkinen, mutta ne olivat myös vanhempien keino tukea perheen yhteistä sosiaalisen nousun projektia. Kustavia koskevan tiheän uutisoinnin kautta ne pyrkivät pitämään kaupunkilaistuvat pojat osana vanhaa yhteisöään. Perheen isä vastasi suurelta osin kirjeenvaihdosta ja siihen liittyvästä huolenpidosta, mikä kertoo sukupuolittuneen työnjaon joustavuudesta saaristossa. Tutkimus osoittaa, ettei isän ammattiin perustuva yliopisto-opiskelijoiden tutkimus ole tavoittanut sitä naisten kautta välittyvää sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, joka saattoi olla ratkaiseva perheiden kouluttaessa lapsiaan. Kirjeiden analyysi tarkentaa kuvaa perinteisen talonpoikaispurjehduksen sopeutumisesta vuosisadan loppupuolen uudistuksiin.

Julkisoikeudelliset ympäristövastuut yrityksen konkurssissa

Tutkielma käsittelee julkisoikeudellisten ympäristövastuiden asemaa osakeyhtiömuotoisen yrityksen konkurssissa. Tutkielmassa arvioidaan julkisoikeudellisten ympäristövastuiden määrittelyä konkurssipesän massavelaksi tai konkurssisaatavaksi erilaisissa tilanteissa. Asiaa tarkastellaan sekä julkisoikeudellisten ympäristövastuiden tasolla yleisesti että erikseen jätelain mukaisen vaarallisia jätteitä koskevan jätehuollon järjestämisvastuun ja ympäristönsuojelulain pilaantuneen maaperän puhdistamisvelvollisuuden kannalta. Tarkasteltavina ovat sekä ennen konkurssia syntyneet että konkurssin alkamisen jälkeen syntyneet julkisoikeudelliset ympäristövastuut. Tutkielma on metodiltaan lainopillinen. Ympäristövastuiden konkurssiaseman tarkastelussa hyödynnetään konkurssioikeudellisia ja ympäristöoikeudellisia periaatteita sekä asiaa koskevia konkurssilain ja ympäristölainsäädännön säännöksiä. Lisäksi tulkinnassa hyödynnetään pääasiassa säädösten esitöitä ja oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Oikeustilan selvittämisen ohella tutkielmassa arvioidaan myös lainsäädäntömuutoksen tarvetta ja sen mahdollisia vaikutuksia. Julkisoikeudellisten ympäristövastuiden konkurssiasemaa voidaan pitää ainakin osittain epäselvänä silloin, kun vastuun katsotaan syntyneen ennen konkurssia. Syynä tähän on asiaa nimenomaisesti koskevan lainsäädännön puuttuminen ja korkeimman hallinto-oikeuden jätehuoltovastuuta koskevan yksittäisen ratkaisun merkityksen tulkinnanvaraisuus. Konkurssivelallisen ympäristövastuiden katsominen massavelkaiseksi olisi konkurssioikeuden periaatteiden ja erityisesti velkojien yhdenvertaisuuden vastaista. Pääasiassa julkisoikeudellisten ympäristövastuiden konkurssiaseman voidaan kuitenkin katsoa määräytyvän konkurssioikeuden systematiikan mukaisesti. Asian epäselvyydestä johtuvien sekä konkurssin että ympäristönsuojelun kannalta epäedullisten vaikutusten johdosta asiaa koskevan lainsäädännön säätäminen on tarpeellista. Tutkielmassa arvioidaan myös mahdollisten lainsäädäntömuutosten merkitystä relevanttien konkurssi- ja ympäristöoikeudellisia tekijöiden kannalta.

Urheilusponsorointi yrityksen markkinointiviestintätyökaluna

Tutkielma keskittyy kuvailemaan urheilun sponsorointia yrityksen markkinointiviestinnän välineenä. Aiheeseen lähestytään tutkielmassa yrityksen näkökulmasta, jossa käsitellään keskeisiä sponsorointiin liittyviä ilmiöitä ja ulottuvuuksia. Tutkielma sisältää empiirisen osuuden haastattelun moudossa.