999 resultados para Rantzau, Henrik, 1526-1598.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia epänormaalien tuottojen esiintymistä nousu- ja laskusuhdanteen aikana osingonilmoituspäivän ympärillä. Osinkoilmoitukset ovat kerätty Yhdysvaltojen markkinalta (NYSE) ajanjaksoilta 2000 - 2002, jolloin pörssit laskivat teknokuplan jälkeen ja 2005 - 2007, jolloin sijoittajat kokivat suuria kurssivoittoja. Osinkoilmoitushavainnot koostuvat yhtiöistä, jotka nostivat tai pitivät osinko per osake paikallaan. Tavoitteena on tutkia eroja epänormaaleissa tuotoissa näiden kahden ajanjakson välillä. Toiseksi, tavoitteena on tutkia miten epänormaalit tuotot poikkeavat toisistaan eri osinkotuottoluokissa. Kolmanneksi, tavoitteena on tutkia esiintyikö markkinoilla epänormaaleja tuottoja kun suomalaiset yritykset ilmoittivat ylimääräisistä osingoista, pääasiassa vuonna 2004. Yksinkertaisesti ja lyhyesti sanottuna tavoitteena on tutkia arvostavatko sijoittajat osinkoja enemmän laskukauden vai nousukauden aikana. Rahoitusteorian mukaan sijoittajien tulisi arvostaa laskukauden aikana enemmän yhtiöitä, jotka pystyvät maksamaan huonosta taloustilanteesta huolimatta hyvää osinkoa. Empiiriset testit Yhdysvalloista osoittavat, että osingon nostamisesta johtuvat epänormaalit tuotot olivat suuremmat laskusuhdanteen aikana kuin noususuhdanteen aikana. Tämä on linjassa teorian kanssa. Osingon-nostot aiheuttivat nousukauden aikana vähäisiä epänormaaleja tuottoja. Selviä eroja eri osingontuottoluokkien välillä ei pystytty havaitsemaan. Tulokset yhdistetystä aineistosta osoittavat, että sijoittajat kokivat vähäisiä positiivisia epänormaaleja tuottoja laskukauden aikana. Nousukautena tuotot olivat lähellä nollaa. Suomen markkinoilla havaittiin selvä epänormaalituotto osingonilmoituspäivänä. Tulokset ovat pääpiirteittäin linjassa teorian kanssa. Sijoittajat arvostavat osinkoja hieman enemmän lasku- kuin noususuhdanteen aikana.
Resumo:
Soitinnus: sekakuoro, orkesteri.
Resumo:
Huom! Kirjan sisällysluettelo viittaa Laulun alkusanoihin.
Resumo:
OBJECTIVES: The aims of this study were to determine the etiology, clinical features, and predictors of outcome of new-onset refractory status epilepticus. METHODS: Retrospective review of patients with refractory status epilepticus without etiology identified within 48 hours of admission between January 1, 2008, and December 31, 2013, in 13 academic medical centers. The primary outcome measure was poor functional outcome at discharge (defined as a score >3 on the modified Rankin Scale). RESULTS: Of 130 cases, 67 (52%) remained cryptogenic. The most common identified etiologies were autoimmune (19%) and paraneoplastic (18%) encephalitis. Full data were available in 125 cases (62 cryptogenic). Poor outcome occurred in 77 of 125 cases (62%), and 28 (22%) died. Predictors of poor outcome included duration of status epilepticus, use of anesthetics, and medical complications. Among the 63 patients with available follow-up data (median 9 months), functional status improved in 36 (57%); 79% had good or fair outcome at last follow-up, but epilepsy developed in 37% with most survivors (92%) remaining on antiseizure medications. Immune therapies were used less frequently in cryptogenic cases, despite a comparable prevalence of inflammatory CSF changes. CONCLUSIONS: Autoimmune encephalitis is the most commonly identified cause of new-onset refractory status epilepticus, but half remain cryptogenic. Outcome at discharge is poor but improves during follow-up. Epilepsy develops in most cases. The role of anesthetics and immune therapies warrants further investigation.
Resumo:
OBJECTIVE: To identify reliable predictors of outcome in comatose patients after cardiac arrest using a single routine EEG and standardized interpretation according to the terminology proposed by the American Clinical Neurophysiology Society. METHODS: In this cohort study, 4 EEG specialists, blinded to outcome, evaluated prospectively recorded EEGs in the Target Temperature Management trial (TTM trial) that randomized patients to 33°C vs 36°C. Routine EEG was performed in patients still comatose after rewarming. EEGs were classified into highly malignant (suppression, suppression with periodic discharges, burst-suppression), malignant (periodic or rhythmic patterns, pathological or nonreactive background), and benign EEG (absence of malignant features). Poor outcome was defined as best Cerebral Performance Category score 3-5 until 180 days. RESULTS: Eight TTM sites randomized 202 patients. EEGs were recorded in 103 patients at a median 77 hours after cardiac arrest; 37% had a highly malignant EEG and all had a poor outcome (specificity 100%, sensitivity 50%). Any malignant EEG feature had a low specificity to predict poor prognosis (48%) but if 2 malignant EEG features were present specificity increased to 96% (p < 0.001). Specificity and sensitivity were not significantly affected by targeted temperature or sedation. A benign EEG was found in 1% of the patients with a poor outcome. CONCLUSIONS: Highly malignant EEG after rewarming reliably predicted poor outcome in half of patients without false predictions. An isolated finding of a single malignant feature did not predict poor outcome whereas a benign EEG was highly predictive of a good outcome.
Resumo:
Huom! Kirjan sisällysluettelo viittaa laulujen alkusanoihin.
Resumo:
Huom! Kirjan sisällysluettelo viittaa laulujen alkusanoihin.
Resumo:
Tämän työn tavoitteena oli löytää keinot taivekartongin riittävän z-suuntaisen lujuuden saavuttamiseksi tilanteessa, jossa runkokerrokseen annosteltavan hylyn määrää joudutaan pysyvästi vähentämään. Työn kirjallisuusosassa selvitettiin taivekartongin tärkeimmät ominaisuudet, joista tarkemmin tarkasteltiin palstautumislujuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi käytiin läpi palstautumislujuuden mittausmenetelmät. Merkittävimpiä teoriaosassa käsiteltyjä palstautumislujuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat massojen käsittely ja annostelu, kuivalujalisäaineiden käyttö sekä rainanmuodostus. Hylyn annosteluosuuden pienentäminen vähensi taivekartongin paksuussuuntaista lujuutta ja runkomassan vedenpoistovastusta, mutta samanaikaisesti lisääntyivät kartongin paksuus ja taivutusjäykkyys. Hylyn vähäisemmän käytön seurauksena menetettyä lujuutta ei pystytty palauttamaan hylyn jauhatuksen määrää lisäämällä, eikä kartonkikoneen runkoviiraosan vedenpoistoon vaikuttamalla. Kun hylyn annosteluosuus laskettiin 20 %:in, saavutettiin runkokerroksen riittävä lujuus ainoastaan runkomassan pääkomponenttina käytettävän hiokemassaseoksen jauhatusastetta nostamalla tai korvaamalla pieni osa hiokkeesta hyvin hienoksi jauhetulla mäntysellulla. Hiokkeen freeness oli laskettava tasolta 300 ml CSF tasolle 250 ml CSF. Vastaavasti mäntysellu oli jauhettava hyvin pitkälle (°SR 74) tai annosteluosuuden oli oltava vähintään 2 %, jolloin jauhatusaste °SR 49 oli riittävä. Vähäisemmällä hylyn käytöllä saavutettu etu vedenpoistossa saatettaisiin menettää näiden toimenpiteiden vaikutuksesta.
Resumo:
Monimuototyönä toteutettu opinnäytetyöni käsittelee pohjoismaissa sävellettyä musiikkia sooloviululle ja elektroniikalle. Työhöni kuuluu teosluettelo löytämistäni pohjoismaisista viuluteoksista, joissa on mainittu kokoonpano. Teosluettelosta olen valinnut norjalaisen Henrik Hellsteniuksen sävellyksen Dream of Late viululle ja nauhalle harjoiteltavaksi ja esitettäväksi. Kyseessä on ensimmäinen harjoittelemani elektronimusiikkiteos. Suurin osa työstäni on prosessikuvausta teoksen harjoittelu- ja oppimiskokemuksesta. Kuvaan työssäni teosluettelon aineiston keräämistä. Työn alkulehdillä valotan hieman elektronimusiikin yleistä historiaa. Aloitin työni keräämällä tietoa pohjoismaisista viuluteoksista. Olin yhteydessä paikallisiin musiikin tiedotuskeskuksiin. Harjoittelin valitsemaani norjalaisteosta. Esitin kappaleen Stadian ammattikorkeakoulun järjestämillä Aikamme kamarimusiikkifestivaaleilla 26.2.2008 konsertissa, jossa siitä äänitettiin tallenne. Esiintymisestäni on cd-levy liitteenä opinnäytetyössäni. Pohdin raportissani harjoittelukokemusta ensikertalaisen elektronimusiikin soittajan näkökulmasta. Työ oli itselleni avartava ja monipuolinen. Sain toteuttaa soittoharjoittelua opinnäytteessäni, mikä oli itselleni tärkeää. Elektronisen musiikin erilaisuus verrattuna tavallisesti soittamaani musiikkin loi haasteita harjoittelulleni. Keskeisimpänä opetuksena työllä minulle oli nauhan kanssa työskentely. Omaksuin uudenlaista heittäytymistä, kun soitin nauhan kanssa. Soittoharjoitteluuni tuli myös lisää tarkkuutta ja huomioimiskykyä.Työ kokonaisuudessaan oli oivallinen opetus esiintymis- ja nauhoitusprojektin järjestämisestä, sekä sen kokoamisesta yksiin kansiin. Työn on tarkoitus helpottaa viululle ja elektroniikalle sävellettyjen teosten etsintää. Toivon että pohdintani antaisi lukijoille kipinän soittaa musiikkia, jossa on käytetty elektroniikkaa mukana. Se voi myös toimia jaettuna kokemuksena kollegoilleni, jotka työstävät samankaltaista musiikkia kuin mitä itse tässä työssäni käsittelin. - Opinnäytetyöhön liittyy 1 teososa (CD-äänilevy).