1000 resultados para Maahanmuuttajanaiset : kotoutuminen, perhe ja työ
Resumo:
Keskushermosto- ja neonataali-infektiot ovat herpes simplex -virusten aiheuttamista taudeista vakavimpia. Niihin on olemassa lkitys, joka on tehokkain, kun se aloitetaan aivan sairauden alkuvaiheessa. Niden infektioiden diagnostiikassa PCR-menetelm on herkin. Tm menetelm on kuitenkin työls ja aikaa viev, joten uudet nopeammat menetelmt ovat tervetulleita. Opinnytetyö tehtiin HUSLABin virologian osastolle. Työss testattiin QIAGENIN artusHSV-1/2 LC PCR-reagenssipakkausta, joka on tehty kytettvksi Roche diagnosticsin reaaliaikaisella PCR-laitteella LightCyclerill. Lisksi työss testattiin automaattista bioMerieuxin NucliSens easyMAG- nukleiinihappoeristyslaitetta. Referenssin kytettiin HUSLABin virologian osastolla testaushetkell kytss olevia menetelmi. Reaaliaikaisen PCR-menetelmn herkkyytt testattiin positiivisilla HSV-1 ja HSV-2 kontrollilaimennussarjoilla. Menetelmn oikeellisuutta testattiin mrittmll laaduntarkkailu- ja potilasnytteit, jotka olivat likvoria. Tuloksia verrattiin QCMD:n antamiin ja perinteisell in house- PCR-menetelmll saatuihin referenssituloksiin. Spesifisyytt testattiin muiden ihmisten herpesvirusten positiivisilla kontrolleilla. Automaattisen nukleiinihappoeristysmenetelmn toimivuutta testattiin HSV-positiivisilla ja -negatiivisilla likvornytteill, jotka oli aikaisemmin eristetty fenoli-kloroformiuutolla. Tulokset QIAGENIN artusHSV-1/2 LC PCR-reagenssipakkauksesta olivat hyvi. Kont-rollilaimennussarjan mrityksess reaaliaikainen PCR-menetelm osoittautui perinteist in house- PCR-menetelm herkemmksi. Potilasnytteiden mrityksess tulokset olivat yhtenevt. EasyMAG- nukleiinihappoeristysmenetelmll eristettyjen potilasnytteiden mrityksist saadut tulokset olivat mys hyvi. Kun tuloksia verrattiin fenoli-kloroformiuutolla saatuihin tuloksiin, olivat tulokset yht nytett lukuun ottamatta yhtenevt. Molemmat testattavat menetelmt ovat nopeita ja virhelhteiden mahdollisuus on vhisempi kuin perinteisess in house-PCR menetelmss ja fenoli-kloroformiuutolla nukleiinihappoa eristettess. Tutkimusten tulokset osoittivat molempien menetelmien soveltuvan hyvin HSV:n eristykseen ja mritykseen likvornytteist.
Resumo:
Opinnytetyö on kaksiosainen tuotteistettu kehittmistyö, joka voidaan luokitella toiminnalliseksi opinnytetyöksi. Opinnytetyön tarkoituksena oli tuottaa lihaskuntoa testaava testipatteristo Helsingin yliopiston Yliopistoliikunta -yksikn kyttn. Työ tehtiin Yliopistoliikunnan kuntosaliohjaajien työvlineeksi liikuntaneuvontaan. Tavoitteena oli valita testistn helposti toteutettavia, lihaskestvyytt mittaavia kentttestej, jotka eivt vaadi kallista erityislaitteistoa. Testien valintakriteerein oli luotettavaan tutkimustietoon perustuminen; testien tuli mitata ptevsti sit ominaisuutta, johon ne on kehitetty, olla toistettavia, tulosten sovellettavissa kytntn sek viitearvoiltaan sopivia tlle kohderyhmlle. Kunnon Testistn valittiin viisi lihaskuntotesti, joista yksi mittaa maksimaalista voimaa ja nelj kestovoimaa. Testist koostuu seuraavista testeist: kden puristusvoiman mittaus, vatsarutistus, seln 30 sekunnin toistotesti, toistokyykistys ja etunojapunnerrus. Testistn on tehty testilomake ja ohjeistus. Opinnytetyön julkaisu tapahtui "Kunnon Testistn" esittelytilaisuudessa marraskuussa 2006 Yliopistoliikunnan tiloissa. Tilaisuudessa opinnytetyön tekij esitteli testipatteriston Yliopistoliikunnan henkilkunnalle demohenkiln avulla. Ohjaajien varsinainen koulutus testistn tapahtuu opinnytetyöntekijn toimesta alkuvuodesta 2007 erillisess koulutustilaisuudessa ja testist otetaan kyttn kevll 2007. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla Kunnon Testistn kyttkelpoisuuden testaaminen kytnnss
Resumo:
Vastauksen saaminen patologian laboratoriosta kest jopa viikkoja, joten histologisten nytteiden ksittelyprosessia on tarpeen kehitt nopeammaksi. Työskentely patologian laboratoriossa automatisoituu koko ajan ja laitteiden valmistajilla on kaupallisia reagensseja, joita voisi mahdollisesti kytt mys fiksaatioaineina. Tss työss tutkimme, voisiko sek fiksaation ett kudosksittelyn suorittaa mikroaaltouunilla, jolloin nytteen ksittely nopeutuisi huomattavasti. Kokeilimme mys kaupallisen J.F.C-reagenssin toimivuutta fiksaatioaineena. Tarkastelun kohteena olivat morfologian silyminen hematoksyliini-eosiini -vrjyksen perusteella arvioituna sek immunohistokemiallisten vrjysten toimivuus. Arvioimme mys vaikuttaako erilainen ksittelytapa kudoksen leikkautuvuuteen mikrotomilla. Tutkimus suoritettiin Patologian keskuslaboratoriossa. Nytemateriaalina oli 50 tuoretta kudospalaa, joista 14 oli tuumorikudosta. Jokaisesta nytteest leikkasimme kolme palaa. Pala A fiksoitiin J.F.C:ll, palat B ja C formaliinilla. Palojen A ja B fiksointi ja kudosprosessointi tehtiin mikroaaltouunissa ja pala C fiksoitiin huoneenlmmss ja prosessoitiin yn yli -menetelmll. HE-vrjyksen perusteella J.F.C ei sovi fiksaatioaineeksi. Mutta mikroaaltouunin kytt formaliinifiksaatiossa ja kudosprosessoinnissa osoittautui lhes yht hyvksi kuin perinteinen menetelm. Leikkautuvuuteen ja immunohistokemiallisiin vrjyksiin ei nytteen ksittelytavalla nyttisi olevan vaikutusta.
Resumo:
Tmn opinnytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Vantaan jalkapalloseuran juniorivalmentajien tietmyst valmennukseen liittyvist asioista. Kartoitettavia asioita olivat lasten valmennuksen toteuttaminen, lihashuolto osana valmennusta sek jalkapallovammat ja niiden ennaltaehkisy. Niden lisksi tarkoituksena oli mys selvitt valmentajien toiveita yhteistyöst fysioterapeutin kanssa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselylomakkeeseen kuului sek avoimia ett monivalintakysymyksi. Kyselyt toteutettiin kahden Vantaan Jalkapalloseuran koulutustilaisuuden yhteydess. Vastaajia oli yhteens 24. Vastausten saamisen jlkeen tuloksia analysoitiin ja niist vedettiin johtoptksi. Valmentajat tiesivt suhteellisen paljon lasten harjoittelun toteuttamisesta, mutta esimerkiksi nopeusvoimaharjoittelun ja kestvyysharjoittelun valmentajat aloittaisivat vasta huomattavasti suositeltua myhemmll ill. Alkuverryttely kuului jokaisen joukkueen harjoituksiin, mutta loppuverryttely vain puolilla joukkueista. Lihashuoltoon liittyviin kysymyksiin vastaajat olivat vastanneet vain muutaman asian, vaikka mahdollisia asioita olisi ollut hyvinkin paljon. Alkuverryttelyyn liitetyt venytykset olivat vastaajilla hyvin hallussa, mutta pitkien liikkuvuutta lisvien ja liikeratoja avaavien venytysten ajankohta ei ollut kovin hyvin tiedossa. Vammojen ennaltaehkisemiseksi valmentajat olivat keksineet vain muutamia keinoja, mutta ensiapu oli kohtuullisen hyvin hallussa. Juniorijalkapallovalmentajien tiedoista valmennukseen liittyviss asioissa lytyi puutteita, mik olikin oletuksena lhtiessni tekemn tt tutkimusta. Joukossa oli kuitenkin mys valmentajia, joilla oli yllttvnkin paljon tietoa kysytyist asioista. Valmentajien ja fysioterapeutin yhteistyölt valmentajat toivoivat koulutuksia kaikista kyselylomakkeella ksitellyist asioista.
Resumo:
Opinnytetyömme tarkoituksena oli selvitt, millainen on yhteistyöseuramme kilpa-aerobiccia harrastavien lihastasapaino ja niden tulosten pohjalta laatia heille lihashuoltoharjoitteita. Työ tehtiin yhteistyöss urheiluseura Fliku 82:n kanssa. Otimme yhteytt Fliku 82:sen valmentajaan ja hn kertoi, ett tllaiselle testaukselle ja lihashuoltotunnille olisi tarvetta. Testeihin osallistui yhteens 11 13-26-vuotiasta naispuolista kilpa-aerobiccaajaa. Testeihimme kuuluivat ryhtitutkimus, selkrangan sek yl- ja alaraajojen liikkuvuustestit. Testimittareina toimivat universaali goniometri ja mittanauha. Lisksi apuna kytettiin plintti, tussia ja luotisuoraa. Toteutimme testit kahtena pivn helmikuun 2007 aikana. Aikaa yhdelle testattavalle oli varattu 30 minuuttia. Kilpa-aerobiccaajilla lytyi yhtenevi tuloksia lihastasapainohiriiden suhteen. Etenkin liikkuvuustesteiss havaittiin yli puolella urheilijoista puolieroja vasemman ja oikean puolen vlill sek yl- ett alaraajojen osalta. Selkrangan liikkuvuustesteiss lytyi kireytt seln ekstensoreista. Ryhdiss havaittiin erityisesti pn ja olkapiden eteenpin työntyneisyytt ja lapaluiden korkeuksien puolieroja sek siirrotusta. Liikkuuvuustesteiss yhtenist rajoittuneisuutta liikkuvuudessa lytyi muun muassa olkanivelen ekstensoreista, lonkan abduktoreista ja adduktoreista sek m.rectus femoriksesta. Saamistamme tuloksista on hyty erityisesti yhteistyökumppanimme urheilijoille. He saavat henkilkohtaisen palautteen omasta lihastasapainostaan ja asioista, joihin heidn kannattaisi kiinnitt huomiota harjoittelussaan tulevaisuudessa. Laatimamme lihashuoltoharjoitteet auttavat parantamaan lihastasapainoa ja tten vhentmn urheiluvammojen syntymist.
Resumo:
Tm insinrityö tehtiin Helsingin kaupungin Helsinki kaikille -projektille. Työn tavoitteena oli selvitt esteettmyyden nykytilanne tilapisiss liikennejrjestelyiss. Nykytilannetta ksiteltiin sek teorian ett kytnnn kannalta. Työss mritettiin keinoja, joilla esteettmyys huomioitaisiin luonnollisena osana tilapisi liikennejrjestelyj. Lisksi luotiin ohjeistus, jonka avulla esteettmt liikennejrjestelyt on mahdollista toteuttaa. Työn alkuosassa tarkastellaan nykytilannetta. Nykyisist ohjeista ksitelln lainsdnt, kytss olevat suojalaitteet sek työmaan suojausta koskevat ohjeet. Työn keskiosassa esitelln liikkumis- ja toimimisesteisyyden eri muotoja. Työn loppuosassa ksitelln tilapisiss liikennejrjestelyiss esteettmyyden kannalta huomioitavat asiat ja ohjeistetaan kytnnn esimerkein niiden toteuttamista. Loppuosassa ksitelln mys liikennejrjestelyist tiedottamista ja esitelln työn yhteydess tehdyn työmaan koekartoituksen tuloksia. Lopputulokseksi saatiin, ett tiedon ja ohjeistuksen puutteen takia nykyiset työmaista aiheutuvat tilapiset liikennejrjestelyt eivt toteuta esteettmyyden vaatimuksia. Koulutuksen ja tiedon lismisell voidaan parantaa tilannetta. Sanktiojrjestelmn kyttnotto olisi tehokas tapa saada työmaille asianmukaiset suojalaitteet. Työ toteutettiin tutustumalla laajaan lhdeaineistoon koskien tilapisi liikennejrjestelyj ja esteettmyytt. Kirjallista aineistoa tydennettiin haastattelujen avulla. Nykytilanteeseen tutustuttiin kytnnss valokuvaamalla työmaita ja jrjestmll työmaan koekartoitus. Koekartoituksessa kytiin lpi kaksi työmaata esteettmyys- ja työmaiden asiantuntijoiden kanssa. Työt tullaan kyttmn apuna koulutusmateriaalin tekemisess koskien tilapisi liikennejrjestelyj. Koulutusmateriaalia kytetn katutarkastajien ja urakoitsijoiden koulutukseen. Työss laadittu ohjeisto tullaan liittmn jo olemassa oleviin ohjeisiin.
