Vi gå mot en ny tid

kuv., 29 x 22 cm

Atividade da colinesterase plasmática como biomarcador de impacto ambiental em tartarugas verdes (Chelonia mydas) no litoral do Arquipélago de Fernando de Noronha, Pernambuco

Biomarcadores podem ser usados de forma preditiva, permitindo que sejam tomadas ações de controle antes que ocorram danos ambientais irreversíveis com consequências ecológicas severas, no entanto, espécies sentinelas são necessárias para avaliação desses marcadores. As tartarugas marinhas são consideradas espécies sentinelas quando acometidas por fibropapilomas, sendo sinalizadora do desequilíbrio ambiental marinho nas suas áreas de ocorrência. Com o objetivo de propor a determinação da atividade da colinesterase plasmática em tartarugas verdes (Chelonia mydas) como biomarcador, procedeu-se a determinação da atividade enzimática em animais saudáveis e em localidade de baixo impacto antrópico (Arquipélago de Fernando de Noronha, Pernambuco, Brasil) para servir como referência para comparação com animais capturados em locais de maior impacto antrópico. Ao todo foram analisadas amostras de plasma heparinizado de 35 animais capturados. Todas as amostras analisadas apresentaram alguma atividade enzimática de colinesterase plasmática. Os valores obtidos de colinesterase variaram de 162 a 379 UI/L, com média e desvio padrão de 216,4 ± 51,4 UI/L. Nos estudos de repetibilidade e reprodutibilidade obtiveram-se coeficientes de variação menor que 5% em todas as análises, portanto a metodologia analítica utilizada se mostrou confiável. A longevidade das tartarugas marinhas da espécie C. mydas, o comportamento alimentar, juntamente com o fato de possuirem atividade enzimática detectável podem indicar essa espécie como bioindicadora de exposição a poluentes que influenciam na atividade da colinesterase plasmática

Vi åt fisken och jag gillar det. Tempus i finska gymnasisters skrivna berättelser

Tässä tutkielmassa tarkoituksena on tutkia aikamuotojen käyttöä suomenkielisten lukiolaisten ruotsiksi kirjoittamissa kertomuksissa. Lukiolaisten tekstit on arvioitu yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasoasteikon mukaan, joten tutkimuksen päätavoitteena on vertailla eroja eri taitotasojen välillä. Tutkimuksessa mukana olevat taito-tasot ovat A1, A2 ja B1. Lisäksi tarkoituksena on vertailla suomalaisten lukiolaisten aikamuotojen käyttöä verrokkiryhmänä toimivien samanikäisten ruotsalaisten lukiolaisten aikamuotojen käyttöön. Edelleen analyysiosassa selvitetään, noudattavatko suomen- ja ruotsinkieliset lukiolaiset teksteissään tempusharmoniaa. Tutkimuksen materiaali on osa projektia Toisen kielen oppimisen polut (Topling). Tämän tutkielman materiaalina käytetään yhteensä 130 suomenkielisen lukiolaisen kirjoittamaa tarinaa sekä verrokkimateriaalina 31 ruotsalaisen lukiolaisen kirjoittamaa tarinaa. Suomenkielisten lukiolaisten kirjoitelmat on kerätty pitkittäistutkimuksena kahdessa osassa, ensimmäiset lukion kurssilla 1 tai 2 ja toiset kurssilla 3. Topling-projektin puitteissa kerätyt kirjoitelmat on arvioitu Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkojen mukaan. Tutkimusmetodit ovat pääasiassa kvantitatiivisia. Tulokset esitellään taulukoi-en muodossa frekvenssein ja prosentein. Lisäksi käytetään x²-testiä eri taitotasojen välisten erojen selvittämiseksi. Tuloksia tarkastellaan ryhmätasolla. Kvalitatiivisia metodeja käytetään osittain tarkasteltaessa ruotsalaisten lukiolaisten aikamuotojen käyttöä sekä tempusharmoniaa analysoitaessa. Tuloksista käy ilmi, että imperfekti oli käytetyin ja preesens toiseksi käytetyin aikamuoto koko materiaalissa. Imperfektiä käytettiin enemmän taitotasolla B1 kuin alemmilla taitotasoilla, kun taas preesens oli yleisempi alemmilla tasoilla. Muiden aikamuotojen (perfekti, pluskvamperfekti, futuuri ja mennen ajan futuuri) osuus materiaalissa oli melko pieni. Tutkimus osoitti, että lukiolaiset käyttivät eri aikamuotoja melko hyvin. Koko materiaalissa oikeaa aikamuotoa käytettiin 82,5 %:ssa tapauksista. Tasolla B1 oikeellisuusprosentti oli kaikkein korkein. Materiaalissa imperfektiä käytettiin liian vähän, kun taas preesensiä käytettiin liikaa. Toisin sanoen lukiolaiset yksinkertaistivat tekstejään käyttämällä helpompia preesens-muotoja vaikeampien imperfektimuotojen sijasta. Tutkimuksen perusteella ei voida tehdä yleistyksiä monimutkaisempien aikamuotojen (perfekti, pluskvamperfekti, futuuri ja menneen ajan futuuri) käytöstä, sillä niiden osuus materiaalissa oli vähäinen. Mitä tulee infiniittisiin verbimuotoihin, infinitiiveihin ja supiineihin, käytettiin niitä useammin aikamuotoon taivutettujen verbien sijasta kuin päinvastoin. Ruotsalaiset lukiolaiset käyttivät kertomuksissaan eri aikamuotoja monipuolisemmin kuin suomenkieliset ikätoverinsa. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että sekä suomalaisilla että ruotsalaisilla lukiolaisilla oli vaikeuksia noudattaa tempusharmoniaa.

Imp. Caes. Carolo VI Augusto pio victori gentis suae sideri felicissimo chorographiam hanc exhibentem primar. regionum Habspurgicar. situm positumq. ... pietatis supplex dicat provincia Brisgoia.

Irtokartta

Tabula Asiae VI : Arabia Felix

Julkaisussa: Geographia universalis, vetus et nova, complectens Claudii Ptolemaei Alexandrini enarrationis libros VIII

Tabulae Peutingerianae segmentum V : a Sarmatis Hamaxobiis usque ad Roxulanas ; Segmentum VI : a Sarmatis Roxulanis usque ad Parnacos

Julkaisussa: Accuratissima orbis antiqui delineatio, sive, geographia vetus, sacra & profana

The brain decade in debate: VI. Sensory and motor maps: dynamics and plasticity

This article is an edited transcription of a virtual symposium promoted by the Brazilian Society of Neuroscience and Behavior (SBNeC). Although the dynamics of sensory and motor representations have been one of the most studied features of the central nervous system, the actual mechanisms of brain plasticity that underlie the dynamic nature of sensory and motor maps are not entirely unraveled. Our discussion began with the notion that the processing of sensory information depends on many different cortical areas. Some of them are arranged topographically and others have non-topographic (analytical) properties. Besides a sensory component, every cortical area has an efferent output that can be mapped and can influence motor behavior. Although new behaviors might be related to modifications of the sensory or motor representations in a given cortical area, they can also be the result of the acquired ability to make new associations between specific sensory cues and certain movements, a type of learning known as conditioning motor learning. Many types of learning are directly related to the emotional or cognitive context in which a new behavior is acquired. This has been demonstrated by paradigms in which the receptive field properties of cortical neurons are modified when an animal is engaged in a given discrimination task or when a triggering feature is paired with an aversive stimulus. The role of the cholinergic input from the nucleus basalis to the neocortex was also highlighted as one important component of the circuits responsible for the context-dependent changes that can be induced in cortical maps.

Adenylyl cyclase types I and VI but not II and V are selectively inhibited by nitric oxide

Adenylyl cyclase (AC) isoforms catalyze the synthesis of 3',5'-cyclic AMP from ATP. These isoforms are critically involved in the regulation of gene transcription, metabolism, and ion channel activity among others. Nitric oxide (NO) is a gaseous product whose synthesis from L-arginine is catalyzed by the enzyme NO synthase. It has been well established that NO activates the enzyme guanylyl cyclase, but little has been reported on the effects of NO on other important second messengers, such as AC. In the present study, the effects of sodium nitroprusside (SNP), a nitric oxide-releasing compound, on COS-7 cells transfected with plasmids containing AC types I, II, V and VI were evaluated. Total inhibition (~98.5%) of cAMP production was observed in COS-7 cells transfected with the AC I isoform and previously treated with SNP (10 mM) for 30 min, when stimulated with ionomycin. A high inhibition (~76%) of cAMP production was also observed in COS-7 cells transfected with the AC VI isoform and previously treated with SNP (10 mM) for 30 min, when stimulated with forskolin. No effect on cAMP production was observed in cells transfected with AC isoforms II and V.

Vem är jag, vem är vi, vem är vem i vårt land? : kontextens betydelse för gruppidentifikation och stereotypier bland svensk- och finskspråkiga i Finland och Sverige

Anna Henning-Lindblomin väitöskirja Vem är jag, vem är vi, vem är vem i vårt land? : kontextens betydelse för gruppidentifikation och stereotypier bland svensk- och finskspråkiga i Finland och Sverige (Helsingin yliopisto 2012).

Karta öfver Frövi-Falu, eller, Svenska Central Jernvägen

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Ethnographisk kart over Finmarken n:o 3 : præstegjældene : I Alten, II Koutokæino, III Hammerfest og en deel af IV Skjærvö, V Loppen og VI Maasö

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

[Topografičeskaâ karta 1:42000]. VII-51, VII-52, VI-51, VI-52, Vyb. gub., Strandsk. uĕzd.

1:42000.