Source and Target Text-Orientation in Drama Translation. An Analysis of Four Translations of William Shakespeare’s Julius Caesar

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen lähde- ja kohdetekstikeskeisyyttä näytelmäkääntämisessä. Tutkimuskohteina olivat käännösten sanasto, syntaksi, näyttämötekniikka, kielikuvat, sanaleikit, runomitta ja tyyli. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, näkyykö teoreettinen painopisteen siirtyminen lähdetekstikeskeisyydestä kohdetekstikeskeisyyteen suomenkielisessä näytelmäkääntämisessä. Oletuksena oli, että siirtyminen näkyy käytetyissä käännösstrategioissa. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ensin lähde- ja kohdetekstikeskeisiä käännösteorioita. Ensin esitellään kaksi lähdetekstikeskeistä teoriaa, jotka ovat Catfordin (1965) muodollinen vastaavuus ja Nidan (1964) dynaaminen ekvivalenssi. Kohdetekstikeskeisistä teorioista käsitellään Touryn (1980) ja Newmarkin (1981) teoreettisia näkemyksiä sekä Reiss ja Vermeerin (1986) esittelemää skopos-teoriaa. Vieraannuttamisen ja kotouttamisen periaatteet esitellään lyhyesti. Teoriaosuudessa käsitellään myös näytelmäkääntämistä, William Shakespearen kieltä ja siihen liittyviä käännösongelmia. Lisäksi esittelen lyhyesti Shakespearen kääntämistä Suomessa ja Julius Caesarin neljä kääntäjää. Tutkimuksen materiaalina oli neljä Shakespearen Julius Caesar –näytelmän suomennosta, joista Paavo Cajanderin käännös on julkaistu vuonna 1883, Eeva-Liisa Mannerin vuonna 1983, Lauri Siparin vuonna 2006 ja Jarkko Laineen vuonna 2007. Analyysissa käännöksiä verrattiin lähdetekstiin ja toisiinsa ja vertailtiin kääntäjien tekemiä käännösratkaisuja. Tulokset olivat oletuksen mukaisia. Lähdetekstikeskeisiä käännösstrategioita oli käytetty uusissa käännöksissä vähemmän kuin vanhemmissa. Kohdetekstikeskeiset strategiat erosivat huomattavasti toisistaan ja uusinta käännöstä voi sanoa adaptaatioksi. Jatkotutkimuksissa tulisi materiaali laajentaa koskemaan muitakin Shakespearen näytelmien suomennoksia. Eri aikakausien käännöksiä tulisi verrata keskenään ja toisiinsa, jotta voitaisiin luotettavasti kuvata muutosta lähde- ja kohdetekstikeskeisten käännösstrategioiden käytössä ja eri aikakausien tyypillisten strategioiden kartoittamiseksi.

Letters from Scandinavia, : on the past and present state of the northern nations of Europe : [William Thomson]. Vol. I[-II].

Digital reproduction, The National Library of Finland, Centre for Preservation and Digitisation, Mikkeli

Letters from Scandinavia, : on the past and present state of the northern nations of Europe : [William Thomson]. Vol. I[-II].

Digital reproduction, The National Library of Finland, Centre for Preservation and Digitisation, Mikkeli

Estimativa da biomassa e do comprimento de raízes finas em Eucalyptus urophylla S.T. Blake no município de Santa Maria-RS

O objetivo do presente trabalho foi estimar a biomassa e o comprimento de raízes finas (< 2 mm de diâmetro), em diferentes profundidades do solo, para a espécieEucalyptus urophylla S.T. Blake, com 10 anos de idade. O estudo foi realizado no município de Santa Maria-RS, no campus da Universidade Federal de Santa Maria. O talhão plantado com eucalipto tem 27 m de comprimento por 14 m de largura, em espaçamento 3 x 2 m. Foram amostrados quatro monolitos de 25 x 25 x 60 cm. Os monolitos foram divididos em seis perfis geométricos, nas profundidades de 0-10, 10-20, 20-30, 30-40, 40-50, 50-60 cm. A separação das raízes do solo foi por meio de um conjunto de duas peneiras (2 e 1 mm de malha) e jatos d'água. Na determinação do comprimento de raízes foi utilizado o método de intersecção, produzindo fotos com o uso de scanner. Os resultados revelaram alta concentração das raízes finas nos primeiros 20 cm de solo. A biomassa total de raízes finas encontradas para o Eucalyptus urophylla foi de 1.451,6 kg/ha, devendo ser ressaltado que 57,9% estavam concentradas nos primeiros 20 cm de solo. Constatou-se que o comprimento total de raízes finas foi de 27.968,9 km/ha e que 64,3% destes estavam nos primeiros 20 cm de profundidade.

Organogênese in vitro a partir de explante caulinar na regeneração de clones de Eucalyptus grandis W. Hill ex Maiden X E. urophylla S. T. Blake

Com o objetivo de testar a regeneração in vitro por organogênese a partir de explante caulinar de três clones híbridos de Eucalyptus grandis x Eucalyptus urophylla, foram avaliados os efeitos dos reguladores de crescimento TDZ [1-fenil-3-(1,2,3-tiadiazol-5-il)uréia], BAP (6-benzilaminopurina) e ANA (ácido naftalenoacético). De modo geral, pôde-se observar resposta diferenciada dos clones quanto a intensidade, textura, coloração e grau de oxidação dos calos, em função dos tratamentos com os reguladores de crescimento. Os melhores resultados de calejamento foram dos tratamentos com a combinação dos reguladores de crescimento TDZ (0,5 mg L-1) e ANA (0,1 mg L-1), obtendo-se 100% de calejamento no explante caulinar. Houve a formação de estruturas nodulares compactas, principalmente na extremidade dos explantes caulinares, sendo essas regiões responsáveis pela regeneração de gemas adventícias. Em relação à regeneração, a melhor resposta foi obtida com 1,0 mg L-1 BAP.

Influência da densidade básica da madeira na qualidade da polpa kraft de clones hibrídos de Eucalyptus grandis W. Hill ex Maiden X Eucalyptus urophylla S. T. Blake

Foram estudados dois clones de Eucalyptus com densidades básicas de 447 e 552 kg/m³. O processo kraft foi utilizado para a produção de celulose, tendo sido aplicadas diferentes cargas de álcali para se obterem polpas com número kappa 18 ± 0,5. As polpas foram branqueadas pela seqüência ODEopDD, a alvuras de 90 ± 1% ISO, e refinadas, sendo suas propriedades físico-mecânicas e ópticas analisadas. A madeira de baixa densidade mostrou-se mais recomendável para a produção de celulose, por ter apresentado maior rendimento depurado, viscosidade da polpa mais elevada, ter requerido menor carga de álcali no cozimento, ter proporcionado menor teor de sólidos no licor residual e menor consumo de reagentes químicos no branqueamento. As propriedades mecânicas e estruturais das polpas não foram afetadas significativamente pela densidade básica das madeiras.

Propriedades de chapas fabricadas com partículas de madeira de Eucalyptus urophylla S. T. Blake e de Schizolobium amazonicum Herb.

Este trabalho teve como objetivo avaliar as propriedades de chapas de madeira aglomerada fabricadas com partículas de Eucalyptus urophylla (massa específica = 0,55 g/cm³) e de Schizolobium amazonicum (Paricá) (massa específica = 0,30 g/cm³). Foram confeccionadas chapas com cinco proporções de madeira e dois tipos de partículas (maravalhas e cavacos). As chapas apresentaram dimensões de 60 cm x 60 cm x 1 cm e massa específica média de 0,60 g/cm³. Utilizou-se adesivo à base de uréia-formaldeído, na proporção de 8%. As chapas foram prensadas à temperatura de 170 ºC e 3,2 MPa de pressão, em ciclos de 8 min, e as suas propriedades foram determinadas segundo a norma NBR 14810-3. A massa específica, a dureza Janka e a expansão linear não foram influenciadas pelas variáveis experimentais. De modo geral, o aumento na porcentagem de paricá elevou a resistência à flexão, ao arrancamento de parafuso e à tração perpendicular. O tipo de partícula afetou significativamente apenas a resistência à tração perpendicular e o inchamento em espessura. As chapas produzidas com partículas provenientes de cavacos (coeficiente de esbeltez menor) tiveram maior resistência à tração perpendicular. Contudo, apresentaram valores mais elevados de inchamento em espessura.

Avaliação da madeira de Eucalyptus camaldulensis Dehnh e Eucalyptus urophylla S.T. Blake em ensaios de usinagem, visando à produção moveleira

Este estudo teve como objetivo avaliar a potencialidade de uso da madeira de clones de Eucalyptus urophylla S. T. Blake, de 6 e 8 anos, e Eucalyptus camaldulensis Dehnh, de 10 anos, no que tange aos processos de usinagem, visando ao seu uso na indústria de móveis. A madeira utilizada originou-se de plantios comerciais cultivados em sistema de consórcio agrossilvipastoril, proveniente da Votorantim Metais Zinco S/A, situada no Município de Vazante, no Estado de Minas Gerais. Utilizaram-se seis árvores por clone, totalizando 18 exemplares. Foram realizados os seguintes ensaios de usinagem: corte paralelo às fibras, corte transversal às fibras, fresagem, aplainamento, furação, furação para espiga, furação para cavilha e moldura. Os resultados mostraram-se satisfatórios, com destaque para o clone de Eucalyptus urophylla com 8 anos, principalmente nos ensaios de corte paralelo e furação para espiga, apresentando grande potencial de uso da espécie para produção de móveis. A madeira dos clones testados apresentou bom desempenho na realização dos ensaios de usinagem, no que se refere à trabalhabilidade, não havendo entraves na sua utilização como fonte de matéria-prima na indústria moveleira.

Alocação de recursos (carboidratos) no desenvolvimento inicial de plântulas de Schizolobium parahyba (Vell.) S.F. Blake (Fabaceae - Caesalpinioideae)

Utilizou-se Schizolobium parahyba, objetivando analisar a alocação dos teores de açúcares solúveis totais e de reserva (amido) e biomassas no desenvolvimento das plântulas. Após a quebra de dormência, 200 sementes foram semeadas em substrato composto por casca de arroz carbonizada e areia. Em cada coleta foram utilizadas 10 amostras para dosagem de açúcares solúveis totais e amido e 10 para mensuração das massas frescas e secas (MS e MF) no 7º, 14º, 21º, 28º, 35º e 42º dia após a germinação (DAG). As sementes apresentaram 94,5% de germinação. Os açúcares solúveis totais estão em maiores quantidades nas raízes, hipocótilo e epicótilos. Os cotilédones apresentaram maiores teores de amido, já que este é um órgão de reserva. O aumento da MF é diretamente proporcional ao incremento de açúcares solúveis e amido nas estruturas analisadas. As relações de biomassa e teores de açúcares solúveis totais e amido encontrados ressaltaram a mobilização dos compostos de reserva dos cotilédones nas outras partes da planta, à medida que a redução da biomassa e de açúcares dos cotilédones reflete o aumento na produção de biomassa de epicótilos, hipocótilos e raízes da plântula.

Bactérias extremófilas facultativas melhorando a germinabilidade de sementes de Eucalyptus urophylla S.T. blake

Neste estudo, avaliou-se o efeito da microbiolização de sementes com bactérias extremófilas facultativas (Bacillus sp. e Enterobacter sp.), isoladas, em trabalhos anteriores, a partir de condições extremas de pH e NaCl e capazes de levar ao incremento na fitomassa de eucalipto, na germinação de Eucalyptus urophylla S.T. Blake. Para avaliar a germinabilidade, foram mensurados o tempo médio, a velocidade e o coeficiente de velocidade de germinação. O delineamento experimental foi inteiramente casualizado com 11 tratamentos (cinco estirpes de Bacillus sp., cinco de Enterobacter sp. e uma testemunha sem bactéria), formados por oito repetições com 25 sementes cada. Os resultados do estudo indicaram que as estirpes UnB 1366 e UnB 1374 de Bacillus sp. reduziram, significativamente, menor tempo médio e maiores coeficientes e velocidades de germinação em relação às demais estirpes.

DENDROCRONOLOGIA DE ÁRVORES DE Schizolobium parahyba(Vell.) S. F. Blake DE OCORRÊNCIA NA REBIO DE TINGUÁ-RJ

O Schizolobium parahyba (Vell.) Blake, popularmente conhecido por “guapuruvu”, apresenta anéis de crescimento distintos, evidenciados por maior espessamento de suas paredes no lenho tardio e pela presença de parênquima em faixa marginal. Neste contexto, o objetivo deste estudo foi construir a cronologia dos anéis de crescimento de árvores de S. parahyba de ocorrência na ReBio de Tinguá, RJ, visando gerar conhecimento sobre a dinâmica de crescimento da espécie, bem como sobre a sensibilidade da formação dos anéis de crescimento por fatores climáticos. Das 30 árvores selecionadas foram coletadas quatro amostras radiais do tronco, utilizando-se uma sonda Pressler. As amostras passaram por polimento mecânico para melhor visualização dos anéis de crescimento e posterior delimitação e mensuração da largura deles. Para verificar a sincronização da largura dos anéis de crescimento e gerar uma série mestra da cronologia para a espécie, foi utilizado o programa estatístico COFECHA. A espécie apresenta ótimo potencial dendrocronológico, confirmado por elevada correlação da largura dos anéis de crescimento dentre e entre árvores. Além disso, exibe elevado coeficiente de sensibilidade média, que demonstra resposta às variações ambientais. O crescimento da espécie é correlacionado com a precipitação na estação seca.

William Nylanderin fiktiivinen päiväkirja

Kirjallisuusarvostelu

Allegorisches Oratorium "Sieg der Zeit und der Wahrheit", Fassung 1757 : 2. Akt

Konserttitaltiointi Händelfestspiele Göttingen -festivaaleilta 1976.

Markkinoiden muodonmuutoksia. Turun markkinat vuoden 1827 suurpalosta markkinajärjestelyihin 1867

Tutkielmani käsittelee Turun markkinoiden kehitystä ja merkitystä kaupungin suurpalosta 1827 vuoden 1867 markkinajärjestelyihin saakka. Turun markkinoilla on pitkät perinteet aina keskiajalta saakka. Markkinoilla oli suuri merkitys ihmisten elämässä, kun elettiin suuressa määrin omavaraistalouden aikaa. Markkinat Suomessa kehittyivät samaan tahtiin kuin emämaassa Ruotsissa. Venäjän liittäessä Suomen Suuriruhtinaskuntanan itseensä Suomessa alkoi elämä uuden isäntämaan ohjastuksessa. Tutkimuksessani tarkastellaan markkinoiden ”loistovuosia” ja samalla vaatimuksia markkinoiden lopettamisesta. 1700-luvun lopulta lähtien väitettiin, etteivät markkinat enää vastanneet tarkoitustaan. Ne olivat muodostuneet pääosin huvittelutilaisuuksiksi. Mark-kinat olivat kuitenkin kaupungille ja sen kauppiaille tärkeä tulonlähde, joten oli ymmärrettävää, ettei niitä käyty hanakasti lopettamaan. Jo 1800-luvun alussa oli yritetty voimakkaasti puuttua asioihin, mutta markkinain järjestely-yritykset eivät onnistuneet. Vuonna 1821 senaatti totesi, etteivät maa- ja pitäjämarkkinat ole täyttäneet tarkoitustaan ja lopetti ne. Kaupunkimarkkinoihin senaatti ei sen sijaan vielä tällöin puuttunut. Vasta vuosien 1863-1864 säätyvaltiopäivillä oltiin valmiit toden teolla supistamaan markkinoita. Uusi markkinajärjestely astui voimaan vuoden 1867 alusta. Mikä oli se voima, joka oli vuosisadat vetänyt kansaa markkinoille? Markkinat olivat niin syöpyneet kansan mieliin, että niitä vielä vuoden 1867 jälkeenkin järjestettiin ”vanhasta” muistista. Markkinoiden merkitystä analysoitaessa on tarkasteltu tuotteiden tori- ja verohintojen muodostumista. Markkinoilta saatiin selville kulloisetkin hinnat, mikä oli talonpojille tärkeää, kun muitakaan tietolähteitä ei kovin paljon löytynyt. Tuotteiden tori- ja markkinahinnat antoivat pohjan myös verohintaluetteloille. Verotuksen pohjana oli vielä 1800-luvullakin tuotteiden verohinnat. Ne vahvistettiin vuosittain ja niistä laadittiin verohintaluettelo. Markkinat olivat verottajalle tärkeitä niin kauan kuin verotus pohjautui markkinahintoihin. Tutkimuksen pohjana ovat olleet aihetta käsitelleet historiankirjoitukset, erilaiset hintatilastot sekä 1800-luvulla ilmestyneiden sanomalehtien digiaineistot. Aina 1800-luvun alkupuolelta lukien lehtikirjoitukset olivat tuoneet julki markkinoiden varjopuolia. Toimittajien kirjoituksin ja ”kristillissiveellisten” mielipideilmaisuin vaadittiin markkinoiden lopettamista taikka saattamista muuten asiallisempaan järjestykseen.