Luomukysely 2013 : Varsinais-Suomen luomutuottajat liputtavat laadun ja yhteistyön puolesta

MTK – Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen ELY- keskuksen maaseutupalvelut - yksikkö sekä ProAgria Länsi-Suomi toteuttivat vuonna 2013 alussa alueen maataloustuottajille suunnatun luonnonmukaista tuotantoa koskevan kyselyn, jolla selvitettiin luomutuottajien näkemyksiä neuvonta- ja viranomaismenettelystä luomutuotannon toimintaedellytysten edelleen kehittämiseksi. Kysely osoittautui tarpeelliseksi, sillä parannusmahdollisuuksia ja yhteistoimintamuotojen kehittämistä esitettiin aktiivisesti. Palautetta asiakaspalvelun ja viranomaismenettelyn laadusta annettiin runsaasti. Luomutuotannon kehittämisedellytysten painopisteet ovat tämän kyselyn perusteella erityisesti tiedon ja vertaistiedon jakamisessa, markkinoinnissa ja neuvontapalveluissa sekä viranomaismenettelyjen selkeyttämisessä. Luomuyhteistyöverkostossa suuri merkitys on luottamuksella, joka luo myönteisiä ja rahanarvoisia sosiaalisia pääomaresursseja ja hyödyttää luonnonmukaisen tuotannon kehitystä yleisesti ja eri luomutoimijoiden välistä yhteistyötä. Luomutuottajien keskeinen pyrkimys on toimia suomalaisen maatalouden parhaaksi yhdessä asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa, sekä tuottaa kuluttajille mahdollisimman laadukkaita ja puhtaita elintarvikkeita, luoda kestävää maataloutta sekä edistää kuluttajien ruokatietoisuutta.

Maisemaselvitys : Tietoa maisemasta ja suuntaviivoja suunnittelun tueksi :

Maisemassa ilmenee kulttuuri- ja luontoperintömme monimuotoisuus. Suomen maisemien vanhinta kerrostumaa edustavat luonnonhistoriallisten ilmiöiden, jääkauden ja muinaisen Itämeren vaiheiden jäljet tuhansien vuosien takaa. Maisema on muodostanut edellytykset ihmisen toiminnalle. Suomelle ominaisia maisemia ovat esimerkiksi järvimaisemat, metsät ja maatalousmaisemat. Arvokkaita erityispiirteitä ovat esimerkiksi saaristomeri, tunturialueet ja maannousemarannikko. Maisemamme ominaisluonne ja erityispiirteet ovat meidän yhteistä omaisuuttamme, josta olemme vastuussa.

Finna – tietoa tarvitseville ja elämyksiä etsiville

Kristiina Hormia-Poutasen esitys Finna-päivässä 22.10.2013 Helsingissä.

Vihreän kasvun Häme : Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueellinen maaseutusuunnitelma 2014–2020

Hämeen ELY-keskuksen alueellisessa maaseutusuunnitelmassa luodaan pohja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toteutukselle alueella. Laajapohjaisen osallistavan strategiatyön kautta ohjelmassa nousi esille neljä painopistealuetta ja kaksi läpikäyvää teemaa: 1. Ruokaketju 2. Metsä- ja puutuoteala, metsästä saatava energia ja muu metsään liittyvä yritystoiminta 3. Matkailu ja siihen liittyvä palveluliiketoiminta 4. Asuminen 5. Biotalous – läpikäyvä teema 6. Yrittäjyys – läpikäyvä teema. Suunnitelman visio on, että Hämeen maaseutu on vuonna 2020 elinvoimainen, vihreän kasvun ja hyvinvoinnin edelläkävijä. Maaseutua kehitetään monimuotoisena, houkuttelevana asuinmaaseutuna, joka tarjoaa toimeentulon lisäksi riittävät palvelut ja muut viihtyisän ja hyvinvoivan pysyvän ja vapaa-ajanasumisen edellytykset. Hämeestä kehitetään vihreän talouden edelläkävijä. Hämeen erinomainen saavutettavuus ja pääkaupungin läheisyys hyödynnetään. Hämeen kilpailukykyä parannetaan osaamispääomaa hyödyntämällä ja innovaatioympäristöjä kehittämällä. Suunnitelmassa tuodaan kultakin painopistealueelta esille nykytila ja mahdollisuudet sekä tavoitteet ja esimerkkejä toimenpiteistä.

Tevallako tulevaisuuteen : Selvitys muoti- ja designalan hyödyntämättömistä voimavaroista ja potentiaalista

TEVALLAKO TULEVAISUUTEEN –selvitys kartoittaa muoti- ja designalan pienten yritysten tulevaisuuden tarpeita sekä toimialan kehittämistä Uudellamaalla, missä suurin osa alan yrityksistä tätä nykyä sijaitsee. Suomessa alan painopiste on perinteisesti ollut ja on yhä edelleen vahvasti tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa eli nk. tevateollisuudessa sen sijaan että alaa tarkasteltaisiin muoti- ja designalana, jossa painopiste on luovalla työllä teollisen työn sijaan. Muoti- ja design alaan kohdistuvaa kasvu- ja vientipotentiaalia ei näin ollen ole vielä riittävässä määrin kyetty tunnistamaan. Luovien muoti- ja designalan yritysten toimintaedellytyksiä kannattaisi kuitenkin tukea ja kehittää: niistä löytyy innovatiivisia toimintatapoja, vahvoja tarinoita sekä potentiaalia kasvaa kansainvälisiksi brändeiksi. Selvitys kartoittaa ensin vaatetus- ja muotialan nykytilannetta, yritystoimintaa ja toimintaympäristöä Suomessa. Tyypillistä ovat mm. muotialan yritysten pieni koko ja suunnittelijavetoisuus. Suomesta puuttuvat suuret brändit – hyvänä vertailukohtana on vaikkapa naapurimme Ruotsi, jossa vahvat kansainväliset merkit toimivat myös esikuvina muille. Alalle myös mm. koulutetaan paljon uusia suunnittelijoita, joiden työllistymismahdollisuudet ovat kuitenkin heikot. Selvitys listaa muutamia olennaisia alan kehittämistoimenpiteitä. Alan konventiot tulisi haastaa, koulutusta kohdentaa sekä rahoitusmalleja ja mentorointia kehittää. Yhteistyötä ja verkottumista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti tulisi lisätä.

Liikunta- ja elämyspalveluala Uudellamaalla - ennakointityö

Liikunta- ja elämyspalvelualan ennakointityö ennakoi alan yritysten tulevaisuutta ja toimintaedellytysten sekä -ympäristön muutoksia Uudellamaalla. Liikunta-ala on moniulotteinen ja hajanainen. Ennakointityö koskee laajaa kuvaa alasta, joka pitää sisällään myös elämyspalvelut. Tässä työssä elämyspalveluita on lähestytty liikunnan näkökulmasta, jolloin suuri osa elämyspalvelualasta kuten kulttuurin, kulinarismin ja median kulutuksen aiheet on jätetty työn ulkopuolelle. Liikunta- ja elämyspalveluala on yksi luovista aloista voimakkaimmin kasvava ala. Alan kasvu ei ainoastaan tuota yhteiskunnalle suoraa talouskasvua, vaan toiminnan kasvu lisää välillisesti myös kansalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Alan ovat työntäneet Uudellamaalla kasvuun erityisesti laatutietoiset kuluttajat, jotka ovat tietoisia terveydestään ja kiinnostuneita hyvinvoinnistaan, mutta myös liikunta- ja urheiluseuratoiminnan murros. Ennakointityön tarkoituksena oli löytää alalta heikkoja signaaleja, joiden avulla alan kasvun alkuvaiheessa Uudenmaan ELYkeskus voisi valmistautua toimenpiteillä tulevaisuuteen. Tavoitteena oli vastata kysymyksiin: millaisia menestymisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia liikunta- ja elämyspalvelualalla on olemassa? Mitkä ovat alan tulevaisuuden trendit ja mitä alan tukemiseksi tulisi tehdä? Työn perusteella osaamista tulisi kehittää erityisesti tuotteistamisessa, hinnoittelussa, myynnissä ja markkinoinnissa. Toimiala on suhteellisen sisäänpäin kääntynyt, mikä voi olla este alan todelliselle menestykselle. Hyvinvointia ovat edistämässä myös sosiaali- ja terveys- sekä matkailualan ja muiden luovien alojen toimijat ja näiden kaikkien tahojen kesken on syytä voimistaa vuoropuhelua. Tällä hetkellä yrittäjien asiakkaina ovat lähinnä paljon liikkuvat aikuiset, kun potentiaalisia asiakkaita on monissa muissakin suurissa ryhmissä. Välittäjäorganisaatioita ei Suomessa alalla juuri ole, joten heidän toimintansa pilotointiin tulee saada kannusteita. Suomen kansainvälisen viennin kehittäminen vaatii eri verkostot. Kansainvälinen vienti tulee tehdä monialaisesti ja uudenlaisin menetelmin.

RDA:n suhteet (funktiotermit) ja Melinda

Ulla Ikäheimon esitys Asiantuntijaseminaarissa 26.11.2013 Helsingissä.

Luokatonta lyriikkaa? Yhteiskuntaluokka Asan, Palefacen ja Julman Henrin rap-sanoituksissa

Tutkimuksen tavoitteena on yhteiskuntaluokan näkökulmasta tutkia, miten ja miksi suomalaisissa rap-sanoituksissa tehdään eroa eri ihmisryhmien välille? Työssä tarkastellaan luokan tuottamista kolmen rap-artistin teksteissä. Asan Leijonaa metsästän (2005), Julman Henrin Al Queda Finland (2007) ja Palefacen Helsinki –Shangri-La (2010) ovat kaikki albumeita, joissa yhteiskuntaluokka nousee tavalla tai toisella korostuneesti esiin. Yhteistä albumien teksteille on vahva yhteiskunnallinen eetos, joka alleviivaa ihmisryhmien välisiä eroja ja valta-asetelmia. Luokka nähdään tutkimuksessa erona, joka nivoutuu yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja valtaan. Luokka on korostuneesti orgaaninen ilmiö. Se ei ole mikään jumalallinen ilmoitus, vaan se syntyy kerta toisensa jälkeen uudestaan kokemusten kautta. Tutkimuksessa tarkastellaankin sitä, millainen määräysvalta subjektilla on omaan luokkaansa. Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden painottuminen sanoituksissa määrittää sitä, millaiseksi puhujien suhde omaan luokkaansa muodostuu. Rap-sanoitusten lisäksi työn aineistona toimivat 1970-luvun poliittisen laululiikkeen kärkiryhmän, Agit Propin sanoitukset. Agit-Propin kokoelmalevyn Agit-Prop 1970- 1977 (1995) tekstit luovat rap-sanoituksille niin sanotun ymmärtämisen kontekstin. Työväenlaulujen sanoitukset osoittavat, että 2000-luvun suomalaisen rap-musiikin luokkapuhe ei suinkaan ole historiatonta – rap-sanoitusten anti-kapitalistinen luokka käy vuoropuhelua poliittisen laululiikkeen työväenluokan kanssa. Rap-sanoitusten luokkapuhe kurottaa moneen suuntaan. Tarkoituksena on osoittaa, miten tekstien puhujien identiteetti on osin riippuvainen luokasta ja miten sanoitusten anti-kapitalistinen luokka syntyy vapaudettomuudesta, jonka puhujat kohtaavat. Kun kapitalistinen järjestelmä näyttää rap-tekstien alistetuille subjekteille nurjemman puolensa, syntyy oidipaalinen halu. Puhujat haluavat hyökätä heidät kuluttajina synnyttäneeseen kapitalistiseen järjestelmään ja suistaa kapitalistisen koneen raiteiltaan. Oidipaalinen halu kasvattaa vihan tunteen, joka toimii luokan koossapitävänä voimana. Yhteiskuntaluokkaa tuotetaan teksteissä monin tavoin. Keskeisiä kysymyksiä ovat, miten luokan rajat sanoituksissa kerrotaan ja miten subjektit merkitään symbolisen kamppailun myötä luokkiensa edustajiksi. Luokan tuottamisen erilaiset tavat tuovat esiin selkeitä eroja rap-sanoitusten luokkaprosesseissa.

Kansallinen kirjastojen käyttäjäkysely 2013 : Tampereen kaupunginkirjaston tuloksia

Susanna Lampola-Aution esitys Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi -seminaarissa Helsingissä 3.12.2013.

Osaa ja työllisty : Selvitys korkeasti koulutettujen tulevaisuuden aloista ja työllistymisestä

Innolink Research Oy on laatinut Pirkanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta selvityksen korkeasti koulutettujen tulevaisuuden aloista sekä työttömyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Korkeasti koulutettujen ryhmä muodostuu raportissa alemman ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneista sekä tutkijakoulutusasteen ryhmästä. Raportti jakautuu neljään osaan: tilastoosioon, kirjallisuuskatsaukseen, sosiaalisen median sisällönanalyysiin ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Koulutusalojen perusteella Suomen kolme suurinta korkeasti koulutettujen työtöntä ryhmää valmistuu ammattikorkeakouluista. Ylivoimaisesti suurin työttömien ryhmä on tradenomit. Ammattikorkeakouluista valmistuneista insinööreistä ennakoidaan olevan tulevaisuudessa ylitarjontaa, niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Uusien työpaikkojen arvioidaan tulevaisuudessa syntyvän välillisesti aloille, joilla tietämyksen jalostamisella on suuri merkitys. Tällaisesta alasta hyvä esimerkki on sosiaali- ja terveysala. Sosiaali- ja terveysalalle on Ruotsissa jo syntynyt DNA-kartoituspalveluita. DNA-kartoitus liittyy kiinteästi tulevaisuuden räätälöityihin lääkkeisiin. Tulevaisuuden uudet työpaikat ovat sidoksissa nopeasti kasvavaan tiedon määrään ja sen käsittelyyn. Työllistymisessä korkeasti koulutetun työllistymisen kannalta merkittävimmiksi tekijöiksi muodostuvat yksilön osaaminen ja suhdeverkostot. Korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu kuvastaa myös työmarkkinoiden muutosta. Työelämästä ennakoidaan tulevan entistä sirpaleisempaa, ja yksilön halu vaikuttaa omaan elämänlaatuunsa korostuu. Työuraa ei välttämättä nähdä ylöspäin vaan vaakatasoon suuntautuneena. Verkostojen merkityksen ymmärtäminen auttaa suunnittelemaan palveluita, joita korkeakoulutetut tarvitsevat valmistuessaan ja työttömyyden kohdatessaan. Korkeakoulututkinto voidaan nähdä ikään kuin perustutkintona, joka antaa nuorelle avaimet työelämän alkuun. Tulevaisuudessa tarvitaan monenlaisia osaajia. Työllistymiseen liittyvien eri osapuolten, kuten koulujen, yhteiskunnan, työnantajien ja työnhakijoiden tulisi hyväksyä jatkuva muutos ja mukauttaa toimensa joustaviksi vastaamaan muutosta.

Omistajanvaihdosasiantuntijuus ja sen kehittäminen

Omistajanvaihdosten valtakunnallisen koordinoinnin tavoitteena on tukea yritysten omistajanvaihdospalvelujen ja palveluprosessien kehittymistä erityisesti mikro- ja pienten yritysten tarpeisiin. Elinkeinopolitiikan linjausten uudistamisen yhteydessä omistajanvaihdokset ovat tulossa olennaiseksi osaksi yritysten kehittämistä ja kasvua. Erityisen ajankohtainen haaste suomalaiselle yrityspalvelujen kehittämistyölle on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Omistajanvaihdospalvelujen tarve on kasvamassa ja niitä tarvitsevat myös mikro- ja pienet yritykset. Omistajaa vaihtaneiden liiketoimintojen kehittymisen edellytyksenä on ammattimaisesti toteutettu onnistunut omistajanvaihdos. Kehittämistyössä on huomioitava sekä ostajien että myyjien tarpeet ja omistajanvaihdosten moninaisuus: sukupolvenvaihdokset, yritysten väliset kaupat, henkilöiden väliset kaupat jne. Tarvitaan osaava ja koko Suomen kattava palveluverkosto, jossa ovat mukana yhteistyössä julkiset ja yksityiset toimijat. Selvityksen tavoitteena on kuvata sekä omistajanvaihdosasiantuntijuuden että omistajanvaihdosten palveluprosessin nykytilaa ja kehittämistarpeita. Huomion kohteina ovat omistajanvaihdostutkintoon, omistajanvaihdosasiantuntijoiden auktorisointiin ja sertifiointiin, omistajanvaihdosasiantuntijuuden luvanvaraisuuteen sekä omistajanvaihdosten palveluprosessiin liittyvät alan asiantuntijoiden näkemykset. Selvityksen tulosten pohjana olevan kyselyn vastausten laadusta ja määrästä olemme erittäin ilahtuneita. Kyselyyn vastasi edustava joukko yksityisiä ja julkisia toimijoita. Tässä yhteydessä haluamme kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita ja toivomme toimijoiden välisen vuoropuhelun jatkuvan ja vahvistuvan.

"Tässä on nyt todellakin meidän panos!" Tapaustutkimus kolmen nuoren kasvuhakuisen yrittäjätiimin minä, minun, me ja meidän -diskursseista

Tässä tutkimuksessa yhdistän tiimiyrittäjyyden, sosiaalisen identiteetin ja kollektiivisen psykologisen omistajuuden akateemisia keskusteluja. Tavoitteenani on kuvailla millaisia minä, minun, me ja meidän -diskursseja yrittäjätiimien jäsenet puhuvat kuvatessaan yrittäjyyttään. Tutkimuksen aineistona on nuorten, kasvuhakuisten yrittäjätiimien jäsenten puolistrukturoidut teemahaastattelut. Näkökulmana hyödynnän sosiaalista konstruktionismia ja analysoin aineiston diskurssianalyysillä. Tulkitsen neljä erilaista diskurssia, jotka liittyvät eri tavoin yrittäjätiimien me-identiteettiin. Ensimmäisessä diskurssissa yrittäjät puhuvat omasta roolistaan suhteessa tiimiin. Toisessa diskurssissa yrittäjät luovat oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuullisuuden normeja, joilla rakennetaan me-orientoitumista. Kolmannessa diskurssissa he puhuvat me-muodossa. Puheessa me on kokija, toimija, kollektiivinen psykologinen omistaja ja merkityksen antaja. Neljännessä diskurssissa me-identiteettiä rakentavat yrittäjyyden representaatiot ja toiminta. Meidän -puhetta liitetään asioihin, joihin tiiminä on yhdessä panostettu. Meidän -kokemukset näyttäytyvät puheessa voimallisena yrittäjyyden toiminnan merkityksellistämisen tapana.