Temperaturas para germinação de sementes de Poecilanthe parviflora Bentham (Fabaceae - Faboideae)

Poecilanthe parviflora (coração-de-negro) é uma planta arbórea com potencial para uso em áreas degradadas e no paisagismo. Este trabalho teve por objetivo avaliar condições de temperatura para condução do teste de germinação para as sementes de P. parviflora. Foram realizados dois experimentos paralelos. No experimento 1 foi utilizado o lote denominado de JABOTICABAL que foi submetido à germinação em diferentes temperaturas constantes (10, 15, 20, 25, 30, 35 e 40 ºC) e alternadas (20-30, 25-35 e 20-35 ºC), totalizando 10 tratamentos. No experimento 2 foram utilizados os lotes denominados de USM, SEMEX e JABOTICABAL que foram submetidos à germinação a 25ºC e a 20-30ºC com fotoperíodo de 12 horas, totalizando seis tratamentos. Em cada experimento, foram utilizadas quatro repetições de 25 sementes por tratamento. A protrusão da raiz primária (> 0,5 cm) foi adotada como critério para considerar a semente germinada. Foram analisados os seguintes parâmetros: porcentagem de germinação e de plântulas normais, índice de velocidade de germinação, comprimento de plântulas, matéria fresca e seca de plântulas. O delineamento estatístico utilizado foi o inteiramente casualizado e as médias foram comparadas pelo teste de Scott-Knott a 5% de probabilidade. Concluiu-se que o teste de germinação pode ser conduzido a 25 e a 25-35 ºC, com fotoperíodo de 12 horas, por 21 dias.

Uso de imagens digitais para avaliação de plântulas de feijão

Com o objetivo de observar o crescimento inicial de feijão, utilizando a avaliação de plântulas por meio de imagens digitais, processadas pelo programa Sigma Scan Pro v. 5.0 e pelo método tradicional de laboratório, foi conduzido o experimento avaliando a influência da temperatura, das cultivares e de diferentes lotes de sementes de feijão (Phaseolus vulgaris L.). O experimento foi conduzido em câmaras climatizadas no Laboratório Didático e de Pesquisas em Sementes do Departamento de Fitotecnia - UFSM, onde foram utilizadas as temperaturas constantes de 10, 15, 20, 25 e 30º C, as cultivares Valente e Uirapuru e quatro lotes com diferentes níveis de qualidade fisiológica, obtidos por meio de envelhecimento acelerado durante períodos de zero, 12, 24 e 36 horas (41º C e 100% de UR do ar). A captação de imagens ocorreu concomitantemente à avaliação visual do crescimento das plântulas, utilizando câmera digital (Sony® 3.2 mp). O delineamento experimental utilizado foi inteiramente ao acaso, com quatro repetições e 10 amostras. Os testes realizados foram: comprimento do hipocótilo e da raiz primária de plântulas normais, por meio do método tradicional e da coleta de imagens digitais das mesmas plantas. A partir dos resultados pode-se considerar que as avaliações de crescimento das plântulas por meio da análise de imagens digitais e pelo procedimento tradicional apresentam resultados semelhantes e são eficientes para a avaliação do vigor de sementes de feijão.

Avaliação da viabilidade de sementes de aveia preta pelo teste de tetrazólio

A aveia preta apresenta dormência em sementes recém colhidas, sendo normalmente superada durante o período de armazenamento, o que ressalta a necessidade do desenvolvimento de testes que estimem rapidamente a sua viabilidade. O trabalho teve por objetivo estudar diferentes procedimentos para a condução do teste de tetrazólio em sementes de aveia preta. Foram utilizados quatro lotes de sementes do cultivar Embrapa 29 (Garoa), seguindo os seguintes protocolos: a) hidratação entre folha de papel toalha umedecido e embebição direta em água por 18 h, a 20 ºC; b) coloração por 2 h, sobre papel e imersão direta na solução; c) concentrações de solução de tetrazólio a 0,1 %, 0,5 % e 1,0 %. Paralelamente, foram estudados dois tipos de preparo: corte longitudinal da semente através do embrião, com descarte de uma das metades e imersão da outra na solução de tetrazólio, a 30 ºC, e corte com colocação das duas metades sobre papel filtro umedecido com a solução de tetrazólio, a 40 ºC. Com base nos resultados obtidos, concluiu-se que o teste de tetrazólio é promissor para a avaliação rápida da viabilidade de sementes de aveia preta, mediante o pré - condicionamento por imersão em água (18 h, a 20 ºC), coloração sobre papel por 2 h, a 40 ºC, em solução de tetrazólio a 0,5 % ou 1,0 %.

Germinação e armazenamento de sementes de Nidularium innocentii (Lem.)

Em razão do crescente aumento do uso de bromélias no paisagismo brasileiro, elevada quantidade de plantas vem sendo retirada das matas de maneira não sustentável e, como consequência, algumas espécies já se encontram ameaçadas de extinção. A propagação sexuada pode ser uma alternativa para evitar o extrativismo de Nidularium innocentii, bromélia nativa do litoral do Estado do Paraná, que apresenta elevado potencial ornamental, razão pela qual é bastante procurada por extratores. Entretanto, estudos sobre a qualidade das sementes desta espécie ainda não foram desenvolvidos. O trabalho foi realizado com o objetivo de estabelecer a temperatura adequada para a condução do teste de germinação de sementes de Nidularium innoncetii e determinar condições favoráveis para o seu armazenamento. O estudo da germinação foi realizado com quatro subamostras de 25 sementes por tratamento, semeadas em caixas plásticas transparentes (11,0 x 11,0 x 3,5 cm), sobre duas folhas de papel mata borrão, umedecidas com água na quantidade de 2,5 vezes a massa do substrato, sendo testadas três temperaturas de incubação (20 ºC, 25 ºC e 20-30 ºC). Para o armazenamento das sementes, foram utilizados dois tipos de embalagens (polietileno e papel), duas temperaturas (4 ºC e 18 ºC) e quatro períodos de armazenamento (0, 30, 60 e 90 dias). Determinou-se ainda o índice de velocidade de germinação e o peso de mil sementes. Pelos resultados obtidos concluiu-se que o teste de germinação pode ser conduzido utilizando-se as temperaturas de 20 ºC, 25 ºC ou 20-30 ºC; o armazenamento a 4 ºC, por um período de até 90 dias, é eficaz para a manutenção da viabilidade das sementes, podendo se empregar embalagens de polietileno ou papel.

Superação de dormência de sementes de Piptadenia moniliformis Benth

O angico-de-bezerro (Piptadenia moniliformis Benth.) é uma espécie arbórea melífera, de crescimento rápido, característica da caatinga do nordeste brasileiro, onde é muito abundante e com dispersão contígua e irregular. Seus ramos finos, junto com as folhas, servem como alimento para animais. Como suas sementes apresentam dormência por impermeabilidade do tegumento à água, objetivou-se neste trabalho avaliar a eficiência de tratamentos pré-germinativos para superar a dormência de suas sementes visando maximizar e uniformizar o processo de germinação. Foram estudados 28 tratamentos pré-germinativos: imersão em água a 70, 80, 90 ºC e fervente por 1, 2, 3, 4 e 5 minutos e imersão em ácido sulfúrico concentrado por 1, 5, 10, 15, 20, 25 e 30 minutos, além da testemunha. A semeadura foi realizada sobre papel em temperatura alternada de 20-30 ºC, utilizando-se quatro repetições de 25 sementes. Foram avaliadas as porcentagens de germinação das sementes considerando a protrusão da raiz primária, de plântulas normais e de sementes duras e o índice de velocidade de germinação. O delineamento experimental utilizado foi o inteiramente casualizado e as médias comparadas pelo teste de Scott-Knott a 5% de probabilidade. Os tratamentos de imersão em água, independentemente da temperatura e do período de imersão, aumentaram a porcentagem de germinação das sementes, comparativamente ao tratamento controle, mas foram menos eficientes que os tratamentos em ácido sulfúrico nos maiores períodos de imersão. Desta forma, a imersão por 20, 25 e 30 minutos em ácido sulfúrico é recomendada para a superação da dormência de sementes de Piptadenia moniliformis Benth.

Estresse salino e temperaturas na germinação e vigor de sementes de Chorisia glaziovii O. Kuntze

Chorisia glaziovii O. Kuntze, espécie nativa do Nordeste brasileiro, pertencente à família Bombacaceae têm usos diversificados na medicina popular, na recomposição de áreas degradadas e na indústria de estofados. Assim, objetivou-se com o trabalho avaliar o efeito do estresse salino e temperaturas na germinação e vigor das sementes de C. glaziovii. As soluções salinas foram preparadas utilizando-se como soluto o NaCl, nas concentrações: 0,0 (controle); 1,5; 3,0; 4,5 e 6,0 dS.m-1 diluídas em água destilada e deionizada. Posteriormente as sementes foram distribuídas no substrato e postas para germinar nas temperaturas constantes de 25 °C, 30 °C, 35 °C e alternada de 20-30 °C. O delineamento experimental utilizado foi o inteiramente ao acaso, com os tratamentos distribuídos em esquema fatorial 5 x 4 (níveis de salinidade e temperaturas), em quatro repetições de 25 sementes. Avaliou-se a porcentagem, primeira contagem e índice de velocidade de germinação, bem como o comprimento de plântulas (raiz e parte aérea). O aumento da concentração salina no substrato provocou redução na germinação e no vigor das sementes de C. glaziovii, especialmente na temperatura de 30 °C e 35 °C. Na temperatura de 25 °C e 20-30 °C a germinação e o vigor das sementes são menos afetados pelo estresse salino. O estresse salino ocasionado por NaCl até o potencial de 4,5 dS.m-1 não afeta o desempenho germinativo de sementes de C. glaziovii, a qual desenvolveu elevada tolerância à salinidade.

Efectos de la temperatura, el ambiente lumínico y la escarificación sobre la germinación de semillas de Bromelia serra Griseb. (Bromeliaceae)

Bromelia serra Griseb. (Bromeliaceae) es una hierba terrestre que habita en el sotobosque de bosques abiertos del Chaco y el Cerrado. En este trabajo se analizó el efecto de la temperatura, el clima lumínico y la escarificación sobre la germinación de semillas. Se evaluaron dos regímenes de temperatura (15/20 ºC y 20/30 ºC), tres ambientes lumínicos (Luz, Filtro y Oscuridad; 100% luz y 0.65 R:FR, 100% luz y 0.09 R:FR y sin luz respectivamente) y dos tratamientos de escarificación (Escarificación durante 1 min. con H2SO4 al 30% y Control sin escarificar). La temperatura fue un factor clave ya que solo se registró germinación (una reducida fracción de las semillas y en forma lenta) en el tratamiento a 20/30 ºC. Las semillas fueron indiferentes a la intensidad de luz, germinando tanto en condiciones de luz como de oscuridad. La calidad de la luz afectó la germinación, registrándose mayores porcentajes de germinación a altas relaciones R:FR. No se detectaron efectos de la escarificación en la germinación de las semillas. Los resultados de este trabajo aportan información básica sobre la germinación de semillas, que resultan útiles para el manejo de la especie.

Aliupseerien osaamisen ja työssä oppimisen kehittäminen perusyksikössä- Tapaustutkimus Kaartin Jääkärirykmentissä

Aliupseeristo Puolustusvoimien henkilöstöryhmänä uudistettiin vuosien 2004–2007 välillä. Aliupseeristolla oli tarkoitus korvata lakkautettavan opistoupseereiden henkilöstöryhmän jättämä vaje varusmieskoulutuksen kärkiosaajista. Jotta aliupseereiden ammatillinen osaaminen saataisiin riittävälle tasolle, on Puolustusvoimissa laadittu monia työssä oppimista ohjaavia normeja, joilla tämä tehtävä saataisiin suoritettua. Tutkimuksessa tutkimusongelmana on selvittää missä tilassa työssä oppiminen ja aliupseereiden osaamisen kehittäminen ovat Kaartin Jääkärirykmentissä. Kolmen tutkimuskysymyksen avulla on tarkoitus selvittää vastaukset tutkimusongelmaan: 1. Miten aliupseereiden työssä oppiminen ja sen ohjaus toteutuu Kaartin Jääkärirykmentin perusyksiköissä? 2. Miten aliupseerit kokevat osaamisen ja työssä oppimisen kehittämisen Kaartin Jääkärirykmentin perusyksiköissä? 3. Mitä ongelmakohtia aliupseerit ovat huomanneet osaamisen ja työssä oppimisen kehittämiseen liittyen Kaartin Jääkärirykmentin perusyksiköissä? Tutkimusongelmaa lähestyttiin Kaartin Jääkärirykmentissä työskentelevien aliupseereiden avulla, teettämällä avoin kysely kuudelle aliupseerille. Vastaajat valittiin mahdollisimman kattavan otannan saamiseksi koko aliupseerien henkilöstöryhmästä Kaartin Jääkärirykmentissä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Yksi tärkeimmistä havainnoista on, että Kaartin Jääkärirykmentissä työssä oppiminen ei toteudu ollenkaan työssä oppimisen normien määrittämällä tavalla. Aliupseerit pitivät van-hempien kouluttajien antamaa tukea ja oppijan oma-aloitteisuutta tärkeinä elementteinä osaamisen kehittämisen kannalta. Työssä oppimisen onnistumisen kannalta ongelmakohtina pidettiin kiireistä aikataulua työpaikalla ja esimiesten suhtautumista aliupseereihin. Kyselyn pohjalta voidaan kuitenkin tulkita, että vaikka tuntemusta työssä oppimisen kokonaisuudesta aliupseereilla ei ollutkaan, tapahtui Kaartin Jääkärirykmentissä työssä oppimi-sen periaatteiden mukaisia asioita. Koulutussektorin tai esikunnissa työskentelevien työssä oppimisen ohjaajien tulisi ottaa suurempi vastuu perusyksiköiden työssä oppimisen toteuttamisesta opastamisen ja ohjaamisen osalta. Työpaikkaohjaajat tulisi määrittää selkeämmin, jotta kaikilla perusyksikössä toimivilla olisi selkeää kenen puoleen kääntyä työssä oppimiseen liittyvissä asioissa.

Crescimento econômico e liquidez externa no Brasil após 1970

Economic growth and foreign liquidity in Brazil after 1970. This paper assesses the relationship between the capital account and the Brazilian economic growth according to balance-of-payments constraint approach. The Thirlwall (1979)'s simple rule is extended to take into consideration capital account and several empirical evidence using time series analysis are shown. Conversely to the simple rule when fitted rates of balance-of-payment equilibrium economic growth average bellow the observed ones, fitted rates of growth using the rule extended to international liquidity are consistently greater than the observed ones. It is fair to conclude that, first, the Brazilian economy grows better during abundant international liquidity and, second, the economy sub utilizes such advantage growing far less than it could grow.

Psykososiaalisten haittojen ja mielialan yhteys ikäkuuloon – potilaan näkökulma

Ikäkuulo on iän myötä hitaasti etenevä parantumaton aistivika, joka ilmenee huonokuuloisuutena. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä myös ikäkuuloisten määrä kasvaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla keski-ikäisten sekä ikääntyvien ikäkuuloisten kokemia kuulo-ongelmasta johtuvia psykososiaalisia haittoja ja heidän mielialaansa sekä sitä onko näillä tekijöillä yhteyttä toisiinsa. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa ikäkuulon aiheuttamista haittatekijöistä, jotta hoitotyössä opittaisiin tunnistamaan ikäkuuloiset potilaat entistä varhaisemmassa vaiheessa, ja siten pystyttäisiin tukemaan heidän hyvää elämänlaatuaan. Kyseessä oli kuvaileva, korrelatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla, käyttäen esitietolomaketta, kahta itsearviointimittaria (HHIE-S- ja Kaksi kysymystä masennuksesta -mittari) ja uusimman kuulokäyrän BEHL(0,5-1-2-4kHz) -arvoa. Aineisto kerättiin yhden yliopistosairaalan kuulontutkimusyksikön asiakkailta kesä-marraskuun 2015 aikana (n= 64, vastausprosentti 80 %). Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastotieteen menetelmin tutkien yhtäläisyyksiä, eroavaisuuksia ja riippuvuussuhteita. Analysointivaiheessa vastaajat jaettiin kahteen ikäluokkaan: työikäisiin, 50–65-vuotiaat ja eläkeikäisiin, 66–82-vuotiaat. Tulosten mukaan 60 %:lla vastaajista todettiin lievä kuulovika. Työikäisistä 41 % ja eläkeikäisistä 65 % kokivat itsensä huonokuuloisiksi. Hieman yli puolelle (54 %) itsensä huonokuuloiseksi kokevista kuulo-ongelma aiheutti vaikeita psykososiaalisia haittoja. 43 % vastaajista kärsi enemmän kuulo-ongelman aiheuttamista sosiaalisista ja 24 % enemmän emotionaalisista haitoista. Vastaajista 29 % oli kokenut masennusta tai mielenkiinnon puutetta viimeisen kuukauden aikana, eläkeikäiset työikäisiä ja naiset miehiä useammin. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä havaittiin itsensä huonokuuloiseksi kokemisen ja psykososiaalisten haittatekijöiden kesken (rho=0,50; p=0,001), psykososiaalisten haittatekijöiden ja masennuksen kokemuksen kesken (rho=0,27; p=0,002) ja mielenkiinnon puutteen kesken (rho=0,28; p=0,001) sekä masennuksen ja mielenkiinnon puutteen kesken (rho=0,68; p=0,001). Tutkimus toi tietoa eri-ikäisten ikäkuuloisten eroavaisuuksista psykososiaalisten haittatekijöiden kokemisessa. Tietoa tulisi hyödyntää varhaisen vaiheen tunnistamisen apuna työterveyshuollossa, perusterveydenhuollossa ja myöhemmin kokonaisvaltaisen kuulonkuntoutuksen suunnittelussa.

Aprender a filosofar ou aprender a filosofia: Kant ou Hegel?

O presente artigo pretende mostrar uma dupla perspectiva do ensino da filosofia proposto de forma disjuntiva: aprender a filosofar ou aprender a filosofia, representada, respectivamente, por Kant e por Hegel. A análise dessa questão será desenvolvida dentro do contexto da filosofia kantiana, nela destacando três aspectos: a) o ideal de perfectibilidade do gênero humano; b) o preceito da Aufklärung do pensar por si mesmo e o exercício crítico da razão, e c) a necessidade da coação como instrumento para o cumprimento do caráter normativo da conduta humana. Estes aspectos serão, também, abordados na filosofia de Hegel, bem como as suas conseqüências para o ensino da filosofia, e da possibilidade de uma escolha não disjuntiva de uma ou de outra perspectiva.

Kirjallisuuskatsaus sydäninfarktin mekaanisista komplikaatioista

Tämä työ on kirjallisuuskatsaus sydäninfarktin mekaanisista komplikaatioista, joita ovat kammioväliseinämän repeämä, papillaarilihaksen repeämästä johtuva mitraalivuoto sekä vapaa vasemman kammion repeämä. Katsauksessa käydään läpi uusimmat ja potilasaineistoiltaan laajimmat tutkimukset aiheeseen liittyen. Sydäninfarktin mekaaniset komplikaatiot ovat suhteellisen harvinaisia, niiden esiintyvyys vaihtelee 0,2-0,5 %:n välillä kaikista sydäninfarktin sairastaneista (2,4,45,46). Nykyaikaiset reperfuusio- ja liuotushoidot ovat vähentäneet näiden komplikaatioiden esiintyvyyttä (2,21,22,45,46). Sydäninfarktin mekaanisen komplikaation saanut potilas on tavallisesti kriittisessä tilassa. Kaikille näille komplikaatioilla yhteisiä oireita ovat hengenahdistus sekä hemodynaaminen shokki (22,58,61). Diagnostiikan kulmakivi on UÄ-tutkimus, jonka sensitiivisyys ja spesifisyys ovat erinomaista luokkaa (9,25,52,61). Hoito on poikkeustapauksia lukuunottamatta kirurginen; konservatiivisen hoidon tarkoitus on lähinnä tukea potilaan hemodynamiikkaa leikkaukseen asti (19,30). Operatiivisesti hoidettujen potilaiden kuolleisuus 30 päivän sisällä leikkauksesta vaihtelee 19-63 %:n välillä komplikaatiosta riippuen (1,2,47). Konservatiivisesti hoidettujen potilaiden ennuste on huono, kuolleisuus on jopa 100 % (19).

Green diesel synthesis by hydrodeoxygenation of lipids extracted from Chlorella algae in supercritical hexane

Lipids were extracted from Chlorella algae with supercritical hexane. The high lipids yield of approximately 10% was obtained at optimum conditions of 300 rpm stirring speed and 2 h duration compared to the total contents of lipids being 12%. Furthermore, an easiness of hexane recovery may be considered as economically and ecologically attractive. For the first time, in the current work catalytic hydrodeoxygenation (HDO) of Chlorella algal lipids was studied over 5 wt% Ni/H-Y-80 and 5 wt% Ni/SiO2 at 300 C and under 30 bar total pressure in H2. A comparative HDO of stearic acid was carried out under similar conditions. The conversion of lipids was about 35% over 5 wt% Ni/H-Y-80 after 6h, whereas, 5 wt% Ni/SiO2 was totally deactivated after 60 min. The selectivity to hydrocarbons (C15-C18) is 6%. As a comparison, complete conversion of stearic acid over 5 wt% Ni/H-Y-80 was achieved in 6 h. The transformation of lipids proceeded mostly via hydrogenation and hydrolysis with formation of free fatty acid (FFA). The lower activity might be attributed to deactivation of catalysts caused by chlorophylls and carotenoids. Even though the conversion is low, future studies in HDO of lipids extracted from other algae species having higher lipid content could be proposed. Coke resistant catalyst might be considered to improve catalytic activity.

Työvoimakoulutusraportti Pirkanmaa 2016 : Seuranta- ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun

Työvoimakoulutusraportti Pirkanmaa 2016 – Seuranta- ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun on Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Ramboll Management Consulting Oy:n yhteistyössä laatima selvitys ammattialojen ja työllisyyden kehitysnäkymistä. Raportti toimii työvoimakoulutuksen suunnittelun tukena tarjoten seurantatietoa Pirkanmaalla järjestetystä työvoimakoulutuksesta. Lisäksi raportti kokoaa yhteen ennakointitietoa ja ennusteita toimialojen ja ammattien tulevaisuudesta.