1000 resultados para Kuusi, Osmo: Geenitieto kuuluu kaikille
Resumo:
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Amipajaan osallistuneiden voimaantumisen kokemuksia työpajajakson aikana. Aikuisille pitkäaikaistyöttömille suunnattu Amipaja on aikuiskoulutuskeskus Amiedun kehittämishanke. Työn teoreettinen tausta muodostui voimaantumisen näkökulmasta. Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen ja aineistonhankintamenetelmänä käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelun teemojen lähtökohtana olivat Juha Siitosen voimaantumisteorian neljä osaprosessia, joita ovat päämäärät, kyky- ja kontekstiuskomukset, sekä emootiot. Haastateltaviksi valikoitui kuusi Amipajaan osallistunutta henkilöä. Analysoimme saamamme aineiston teemoittelemalla. Saamiemme tulosten mukaan Amipajaan osallistuneet saivat voimaantumisen kokemuksia. Keskeisenä tuloksena oli osallistujan oman sisäisen muutoshalun ja sitoutumisen merkitys voimaantumisen kokemuksessa. Hyvä ilmapiiri, onnistumisen kokemukset, kannustaminen ja vertaistuki vahvistivat voimaantumisen kokemusta. Tärkeää oli osallistujan omien voimavarojen ja vahvuuksien löytäminen yhdessä työpajaohjaajien kanssa. Johtopäätöksenä voimme todeta, että Amipajatoiminta osoittautui varsin merkitykselliseksi työttömän voimaantumisen kokemuksessa. Tämän perusteella Amipajan kaltaisia aikuisten työpajoja olisi hyvä tulevaisuudessa kehittää ja luoda lisää. Saamamme tulokset osoittavat, että työpajatyöskentely on osallistujan voimaantumista vahvistava toimintamuoto. Siinä yhdistyvät konkreettiset työtehtävät ja kokonaisvaltainen ohjaus. Opinnäytetyötämme voidaan hyödyntää aikuisten työpajatoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä, sekä muunlaisen työttömille suunnatun toiminnan suunnittelussa. Tietoa aikuisten työpajatoiminnasta ja osallistujien kokemuksista tarvitaan kehitettäessä työpajatoimintaa yhtenä välityömarkkinoiden muotona. Avainsanat työttömyys, voimaantuminen, aikuisten työpajatoiminta, välityömarkkinat
Resumo:
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla, mitä ADHD-lapsen vanhempien voimaannuttava ohjaus on. Opinnäytetyö kuuluu Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja HUS naisten- ja lastentautien tulosyksikön kolmivuotiseen lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektiin, jonka tavoitteena on kehittää Lapsen, nuoren ja perheen voimaannuttavan ohjauksen toteutumista käytännön hoitotyössä. Opinnäytetyö on tehty soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mallia. Aineisto koostuu 13 lähteestä, joista kaksi on väitöskirjoja, kaksi pro gradu -tutkielmia sekä kahdeksan tieteellisiä tutkimusartikkeleita. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Aineiston mukaan vanhempien hyvinvointi ja vanhemmuuden tukeminen ovat oleellisia asioita voimaannuttavassa ohjauksessa. Vanhemmat tarvitsevat myös riittävästi tietoa kaikista asioista, jotka askarruttavat heitä ADHD:n hoidon suhteen, jotta vanhemmat pystyvät tekemään päätöksiä lasta koskevissa asioissa. Perheen yhdessä oleminen ja tekeminen sekä perheen kotona oleviin ongelmatilanteisiin keskittyvät ohjausmuodot voimaannuttavat ADHD-lasta ja hänen perhettään. Sairaanhoitajalta edellytetään ohjauksessaan mahdollistavaa ja kannustavaa toimintaa sekä tasaarvoisuutta. ADHD-lapsen vanhempien voimaannuttavassa ohjauksessa tärkeää olisi lasten omien voimavarojen ja vahvuuksien löytyminen kotoa sekä lisäksi vanhempien ja lasten välisten suhteiden huomioiminen ja tukeminen. Etenkin alle kouluikäisillä lapsilla vanhempien ja lasten väliset suhteet ja hyvinvointi kotona edistävät voimaantumista.
Resumo:
Tässä työssä kuvataan erilaisia malleja palveluiden hinnoitteluun. Työn tavoitteena on saada kokonaiskuva erilaisista palveluiden hinnoittelumalleista. Lähtökohtana ovat palveluiden, hinnan, hinnoittelun ja kustannusten määritelmät. Malleista kuvataan hinnoittelun peruste, yleisiä käyttökohteita sekä vahvuuksia ja heikkouksia. Eri mallit on jaettu kahteen osaan. Yrityskohtaiset mallit kuvaavat laajasti hinnoitteluprosessia. Yksityiskohtaisemmat palvelukohtaiset mallit on jaettu resurssi-, tuotos-, käyttöoikeus- ja käyttöperusteisiin, sekä hyöty- ja arvoperusteisiin menetelmiin. Täydellistä kaikille palveluille sopivaa hinnoittelumenetelmää ei ole. Jokaisessa mallissa on heikkouksia ja vahvuuksia. Eri menetelmät soveltuvat erilaisiin tilanteisiin ja niitä käytetään yrityksissä usein rinnakkain niin sanottuina hybridimalleina. Lisäksi palveluiden hinnoitteluun liittyy yllättävän paljon intuitiota ja kokemuksellista tietoa.
Resumo:
The aims of this study were 1) to clarify the factors associated with family functioning in cancer patient’s families with dependant children, 2) to examine children’ mental health when they are exposed to parental cancer, 3) to explore the subjective experience of having cancer during pregnancy, and finally, 4) to describe the implementation of a childcentred family intervention for cancer patients’ families with dependant children in an adult oncology setting. The study groups were collected between May 1st 2002 and April 30th 2004. They consisted of one European group collected from six different countries (N = 381) and two Finnish clinical groups (N = 85 and N = 2). The first Finnish clinical group of 85 cancer patient families with dependant children included a sub-sample of 54 families with children aged 11-17 years. The second Finnish clinical group consisted of two pregnant cancer patients. Additionally, a control group (N = 59) consisting of a sub-sample of 49 families with children aged 11-17 years was used. Quantitative methods (FAD, BDI, YSR, SOC, SF-8) and qualitative methods (observation, interviews, diaries, videotapes) were used exclusively and/or in combination. The results can be summarised as follows: 1) cancer “per se “ did not impair family functioning, children’s mental health, early interaction between ill mothers and their infant, 2) maternal depression or the ill parent’s depression were significantly associated with impairment in family functioning, 3) the individual’s good sense of coherence was associated with improvement in family functioning, and 4) a child-centred family intervention, which aims to give space for elaborating on cancer in the family, validates the sense of coherence and children’s feelings, and promotes open communication was welcomed. It is important to note that in the European study group, the prevalence of depression was 35 % (BDI > 16) among ill mothers, and 28% among healthy mothers, 28% among ill fathers, and 13% among healthy fathers. Early screening and effective treatment of depression in cancer patients and their partners is of paramount importance for the mental health of children and the well-being of the family. Pregnant cancer patients are in need of psychosocial support.
Resumo:
Opinnäytetyö on osa KUOSCE-hanketta, jonka tarkoituksena on luoda Helsingin ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusohjelmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle perustason sairaankuljetukseen osaamisen kehittämisen malli. Ensihoitaja-AMK tutkintoon kuuluu kaksi opinnäytetyötä, joista ensimmäisessä kartoitettiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajien aivoverenkiertohäiriöpotilaan (AVH) hoidon osaamista ja toisessa saaduista tuloksista laadittiin posteri. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajien AVH-potilaan hoidon osaamista kartoitettiin Karhun ja Åhsin (2007) Helsingin ammattikorkeakoulun ensihoitaja-AMK tutkinnon opinnäytetyönä OSCE-menetelmän mukaisesti kehittämällä mittarilla. Opinnäytetyön tutkimusjoukon muodostivat Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajat (N=68) ja arviontitilanteet toteutettiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tiloissa keväällä 2007. Arviointitilanteessa havainnoitiin perustason sairaankuljettajien osaamista simuloidussa potilastilanteessa. Opinnäytetyön tutkimusongelmat ovat: 1. Minkälaista on perustason sairaankuljettajien osaaminen aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitotyössä? 1.1. Minkälaista välittömään tilanarvioon liittyvää osaamista on perustason sairaankuljettajilla? 1.2. Minkälaista esitietoihin liittyvää osaamista on perustason sairaankuljettajilla? 1.3. Minkälaista tarkennettuun tilanarvioon liittyvää osaamista on perustason sairaankuljettajilla? 1.4. Minkälaista hoitoon liittyvää osaamista on perustason sairaankuljettajilla? 1.5. Minkälaista kuljetukseen liittyvää osaamista on perustason sairaankuljettajilla? Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja saaduista frekvensseistä ja prosenteista tehtiin pylväsdiagrammikuviot Excel-ohjelmistolla. AVH-potilaan hoidon osaaminen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajilla oli tällä mittarilla arvioituna kohtalaisen hyvää. Mittarin viidestä osa-alueesta keskimäärin parhaiten osattiin välitön tilanarvio ja heikointa osaaminen oli esitiedot osa-alueessa.Tämän opinnäytetyön pohjalta AVH-potilaan hoidon osaamista voidaan lähteä kehittämään niin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella vuorokoulutuksessa kuin Helsingin Ammattikorkeakoululla opetuksessa.
Resumo:
Opinnäytetyö on osa lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia ja se on tehty yhteistyössä Jorvin sairaalan lasten infektio-osasto L3:n kanssa. Työn tarkoituksena on kartoittaa jo olemassa olevaa tietoa käsihygieniasta ja sen toteuttamisesta sekä ohjaamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on koota yhteenveto aiheesta vanhempien käsihygieniaohjaus sairaalaolosuhteissa. Työmme on suunnattu hoitohenkilökunnalle ja sen avulla pyrimme lisäämään hoitajien ohjausvalmiuksia ja antamaan näkökulmia vanhempien käsihygieniaohjaukseen. Opinnäytetyö tehtiin soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Ainestoksi hyväksyttiin väitöskirjat, pro gradu -tutkimukset, lisensiaattitutkimukset ja muut tieteelliset tutkimukset. Katsaukseemme valikoitu aineisto on vuosilta 1996-2008. Kehittyneissä maissa tämän hetken suurimpia infektio-ongelmia ovat sairaalainfektiot, joiden yleisin tartuntatie on käsien välityksellä tapahtuva kosketustarunta. Tämän vuoksi käsihygienia muodostuu tärkeimmäksi osaksi sairaalainfektioiden torjuntaa. Asianmukainen käsihygienia kuuluu hoitotyöntekijöiden velvollisuuksiin, mutta tämä ei estä vielä infektioiden leviämistä, sillä myös vierailijat voivat tuoda mukanaan tartunnan aiheuttajia ja levittää niitä sairaalan sisällä. Tästä syystä hoitohenkilökunnan tulee oman käsihygienian toteuttamisen lisäksi pyrkiä ohjaamaan myös potilaana olevien lasten vanhempia toteuttamaan asianmukaista käsihygieniaa.
Resumo:
Opinnäytetyö selvittää, minkälaisia verkkosovelluksia kulttuurialan tapahtumatuotanto-organisaatiot käyttävät projektinhallintansa apuvälineinä. Miten sovelluksia hyödynnetään ja minkälaisia haasteita niistä mahdollisesti aiheutuu käyttäjille? Työssä käydään myös läpi verkkosovellusten käytön ja muutenkin organisaatioiden verkottumisen myötä tulleita haasteita ja ratkaisumalleja. Verkkosovelluksista keskitytään vain kaikille vapaisiin ja ilmaisiin sovelluksiin. Esitellyt sovellukset ovat helppokäyttöisiä ja helposti muokattavissa moneen eri käyttötarkoitukseen. Web 2.0 -maailma on tuonut mukanaan monenlaisia monikäyttöisiä verkkosovelluksia. Kulttuuritapahtumatuotanto-organisaatiot ovat alkaneet ottaa sovelluksia käyttöön myös projektinhallintatehtävissään. Monet sovelluksista tarjoavat hyvän apuvälineen pienelle tai vähän suuremmallekin tapahtumatuotanto-organisaatiolle, jolla ei välttämättä riittäisi resursseja isompaan projektinhallintatyökaluohjelmistoon. Pääasiallisena aineistona on käytetty kahta kulttuuritapahtumatuotantoalan ammattilaisen haastattelua. Tapausesimerkeiksi valitut kaksi organisaatiota ovat keskenään hieman erilaisia. Toinen edustaa perinteisemmin toimivaa organisaatiota ja toinen kollaboratiivisemmin toimivaa, verkottuneempaa organisaatiota. Työ havainnollistaa, kuinka verkkosovelluksista on eri tavoin hyötyä molemmille organisaatiotyypeille. Haastattelujen tavoitteena oli saada syvempää tietoa kyseisten kulttuuritapahtumatuotanto-organisaation projektinhallinnasta yleensä ja verkkosovellusten roolista siinä. Verkkosovellusten mahdollistamat hyödyt eivät ole laajasti eri alojen ammattilaisten tiedossa. Molempien työssä esiteltyjen organisaatioiden työryhmät ovat levittäytyneet moniin eri kaupunkeihin tai maihin. Työssä esitellään organisaatioiden eri paikoissa olevien jäsenten toimintaa ja verkkosovellusten hyötyä työryhmän välisessä työskentelyssä. Verkkosovellusten kanssa työskennellessään organisaatiot kohtaavat mahdollisesti uudenlaisia henkilöstöhallinnallisia haasteita. Työryhmän motivointi ja osallistaminen ovat yksi muutenkin tärkeä haaste, joka verkottuneesti toimivien organisaatioiden työskentelyssä tulee entistä vahvemmin esille.
Resumo:
Työssä on tavoitteena saada tarkastuksilla käytettävä tarkastuslista, jonka avulla tarkastuksista saadaan laadukas ja yhtenäinen tuote. Työssä käydään läpi pääpiirteittäin koneturvallisuuteen vaikuttavat lait, standardit ja direktiivi. Käsitellään lain ja sen pohjalta annettujen säädöksien kehitys ja nykypäivä. Lisäksi selvitetään, kenelle kuuluu, kussakin koneen elinkaaren vaiheessa, vastata turvallisuudesta ja kuinka sitä tulee seurata, sekä mitä vaaditaan säädöksien yhteensovittamiselta. Pääpaino on sähköjärjestelmien koneturvallisuutta koskevissa vaatimuksissa ja siinä mitä sähköjärjestelmiltä vaaditaan. Käsitellään lyhyesti, kenen tulee missäkin koneen kehitysvaiheessa tehdä turvallisuustoimenpiteisiin vaadittava riskien arviointi. Sähköjärjestelmien vaatimukset jaotellaan työssä kahteen ryhmään eli sähköisiin vaatimuksiin ja ohjauspiireille asetettuihin vaatimuksiin. Sähköiset vaatimukset on jaoteltu kuuteen alakohtaan, siten kun ne on järjestetty standardissa. Ohjauspiirit on vastaavasti jaoteltu seitsemää alakohtaa standardin mukaisesti. Tarkastuksen vaatimukset ovat esitetty kussakin kohdassa, kuten ne on esitetty standardissakin. Työhön on liitetty työkalu, minkä avulla koneen tarkastamiseen liittyvät alueet eivät ole pelkästään muistin varassa. Työkalulla saadaan yhtenäistettyä tarkastajien suorittamat tarkastukset, siten että ne vastaavat työturvallisuuslain mukaista tarkastusta. Työn aikana on suoritettu yksi todellinen koneeseen kohdistuva tarkastus, mikä on anta-nut työkalun kehittymiselle oman todellisuuspohjansa. Tarkastus on suoritettu Saint-Gobain Isover Oy:n tehtaalla.
Resumo:
Opinnäytetyömme on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen KUOSCE-hanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa perustason sairaankuljettajien eri potilasryhmien hoidon osaamista sekä luoda perustason osaamisen kehittymisen malli Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle ja hyödyntää tuloksia ensihoidon koulutusohjelmassa. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ensihoitajakoulutukseen kuuluu kaksi opinnäytetyötä. Ensimmäisen opinnäytetyömme tarkoituksena on kartoittaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustasolla työskentelevien sairaankuljettajien elvytyspotilaan hoidon osaamista aikaisemmin kehitetyn ja testatun osaamista arvioivan mittarin avulla. Osaamisen arviointimenetelmistä tutustuimme kirjallisuuden avulla OSCE-menetelmään sekä simuloituun tutkimustilanteeseen, havainnointiin ja ääneen ajatteluun. Sairaankuljettajien osaamista arvioimme simuloidussa potilastilanteessa Antti-nuken avulla, otoksena 68 sairaankuljettajaa. Toinen opinnäytetyömme on tuloksia esittelevä posteri. Osaamisen arvioinnin tulokset olivat vaihtelevia osa-alueesta riippuen. Osaaminen oli vahvinta painelemisen osaamisessa kun taas osaamisvajeita ilmeni eniten esitietojen kartoittamisen osaamisessa. Havaitsimme arviointimittarissa olevan vielä kehittämishaasteita, jotta tuloksista saataisiin luotettavia ja käyttökelpoisia. Arvioitavien väittämien runsas määrä ja tulkinnanvaraisuus aiheuttivat ongelmia arviointitilanteissa.
Resumo:
Diplomityössä perehdyttiin taajuusmuuttajien toimintaan ja ohjaukseen. Lisäksi työssä tarkasteltiin vaihtosuuntaajan nopeiden transienttitilojen aiheuttamaa moottorin ylijännitettä. Moottorikaapelin heijastuksia käsiteltiin vertaamalla moottorikaapelia siirtolinjaan ja todennettiin ylijännitteen syyt. Ylijännitteen vähentämiseksi on kehitetty useita suodatusmenetelmiä. Työssä vertailtiin näitä menetelmiä ja kartoitettiin kaupallisia vaihtoehtoja. Taajuusmuuttajan ohjaus on tähän päivään asti tehty yleensä käyttäen mikroprosessoria sekä logiikkapiiriä. Tulevaisuudessa ohjaukseen käytetään todennäköisesti uudelleenohjelmoitavia FPGA-piirejä (Field Programmable Gate Array). FPGA-piirin etuihin kuuluu uudelleenohjelmoitavuus sekä ohjauksen keskittäminen yhdelle piirille.
Resumo:
Ohjelmistotestauksen avulla voidaan tarkastella sovelluksen vastaavuutta vaatimuksiin. Tavoitteena on löytää sovelluksesta virheitä, ja siten parantaa sovelluksen laatua. Sovelluksen laatu voidaan määritellä useilla mittareilla, kuten esimerkiksi testattavuudella. Tässä työssä tarkastellaan WWW-sovelluksen automatisoidun testauksen toteutusta, jossa käytetään apuna testauskehystä. Automatisoituun testaukseen kuuluu testitapausten suunnittelu sekä toteutus, joiden lopputuloksena on uudelleenajettavia testitapauksia. Testaus keskittyy sovelluksen toiminnallisuuteen ja jättää tietokantaan päivitettävien tietojen tarkastamisen tekemättä. Testaus suoritetaan ilman tarkempaa tietoa sovelluksen sisäisestä toiminnasta. Testattava sovellus on Mobilding-hankkeessa toteutettu WWW-sovellus, jonka avulla hallinnoidaan rakennuksen elementtejä. Työssä vertaillaan WWW-sovelluksen käyttöliittymän testaukseen soveltuvia testauskehyksiä, ja pyritään tuomaan esille niiden ominaispiirteitä. Työn tuloksena on uudelleensuoritettavia testitapahtumia. Lisäksi pohditaan ohjelmointikäytäntöjä, joilla voidaan edistää automatisoitua testausta. Ohjelmointikäytännöt perustuvat työn toteutuksen aikana havaittuihin ongelmiin.
Resumo:
Viestinnän kokoelma tukee sekä viestintää pääaineenaan perustutkintoa suorittavia opiskelijoita sekä jatko-opintoja ja tieteellistä tutkimusta. Systemaattisen satunnaisotannan perusteella vajaa 40% nimekkeistä on tieteellistä kirjallisuutta. Hieman pienempi osa voidaa luokitella yleistajuiseksi kirjallisuudeksi. Runsas neljännes kokoelmasta on joko suoraan oppikirjoiksi kirjoitettuja tai sellaisina pidettäviä. Kokoelma on luotu oppiaineen perustamisesta alkaen 1968. Alkuaan kokoelman nimenä oli Hv Tiedotusoppi. Sitä ennen tieteenalan kirjallisuutta oli kirjaston muiden tieteenalojen kokoelmissa. Kokoelman painopiste on joukkoviestinnässä ja organisaatioviestinnässä. Runsaasti edustettuina ovat myös media, journalismi, työyhteisöjen viestintä, organisaatiokulttuurit sekä verkkoviestintä ja populaarikulttuuri (etenkin elokuva). Kuvailussa on otettu otettu huomioon vain vain hyllyluokassa Hv Viestintä olevat monografiat eli sarjakokoelmissa oleva aineisto, lehdet sekä elektroniset aineistot ovat arvioinnissa jätetty pois. Kokoelmaan kuuluu 2846 nimikettä. Kokoelman nimekkeiden mediaani on 1988. Kirjoista 1782 (46%) on julkaistu vuonna 1990 tai sen jälkeen. Julkaisuvuosien mediaani on 1988. Reilut nimekkeistä puolet eli 58% prosenttia on englanninkielisiä. Suomeksi julkaistuja on 834 (29%) ja ruotsiksi 204 (7%). Kokoelman teoksista 508 eli 18% on ilmestynyt vuonna 2000-2008. 1990-luvulla ilmestyneiden osuus on 789 eli 28% ja 1980-luvulla ilmestyneitä on 1014 eli 36%. Alle viidennes eli 18% on julkaistu ennen vuotta 1980. Kokoelman kartuntaan voi saattaa vaikuttaa se, että viestinnän laitoksella on oma laitoskirjastonsa, jonne hankitaan tutkijoiden ja opettajien tarvitsemaa kirjallisuutta.
Resumo:
Presidentti Urho Kekkosen (1900-1986) suuresta kirjastosta osa on Oulun yliopiston Pääkirjastossa. Kokoelman pääosa on tullut Kekkosen elinaikana. Ensimmäinen kirjaerä saapui v.1964, viimeinen keväällä 1988. Kokoelmaan kuuluu runsaat 4000 nidettä, ja se sisältää niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin. Valtaosa kirjoista on Kekkoselle lahjoitettuja, joten mukana on runsaasti erikoissidoksia ja omistuskirjoituksilla varustettuja teoksia. Osa kirjoista on kuulunut Sylvi Kekkoselle (1900-1974). Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä, Helsingissä, on Kekkosten kirjoja hieman yli 3000 niteen kokoelma.
Resumo:
Tämän työn tavoite oli selvittää miten rumpukalvoilla ja virittämisellä voidaan vaikuttaa rumpujen soundiin. Voiko samasta rumpusetistä saada hyvän soundin niin rockin kuin jazzinkin soittoon? Miten kannattaa menetellä jos konsertissa soitetaan tyyliltään hyvin erilaisia kappaleita? Lähtökohtana oli yksi rumpusetti jolla testattiin neljäkymmentäyksi uutta rumpukalvoa erilaisin virein. Kaikki kokeilut tehtiin studiossa ja niistä äänitettiin näytteet. Miri Miettinen toimi yhteistyökumppanina käytännön studiotyössä toimien äänittäjänä sekä toi pidemmän kokemuksen tuomaa osaamista virittämiseen. Kirjoitin aiheesta tiivistetyn artikkelin Riffi-lehteen. Artikkeli on julkaistu numerossa 4/2006. Lehti on liitteenä työssä. Tämä soveltava tutkimus voi olla myös esimerkki muille kuinka perehtyä omiin rumpuihinsa. Empiirinen kokemus tällaisesta työsta helpottaa toimintaa rumpalina. Rummut saa nopeammin ja helpommin kuulostamaan siltä kuin pitäisi. Tulos-osiossa käsitellään rumpujen virittämistä. Tutkimuksen myötä tulin tulokseen että käytettävä rumpukalvo antaa soundille ominaisen sävynsä, virityksellä se saadaan kuulostamaan musiikkityyliin sopivalta. Jotkut kalvot soveltuvat ominaisuuksiensa puolesta tiettyyn tyylin paremmin kuin toiset. Rumpujen virittämisen lisäksi tulos-osion kolme tärkeintä pääryhmää ovat pop/rock -soundi, jazz-soundi ja all-around -soundi. Niissä pohditaan soundia historian merkittävien rumpalien kautta. Jokaiseen pääryhmään kuuluu näyte-osio jossa esitellään tutkimuksessa saatuja tuloksia. Kahta saman kuuloista kalvoa ei tullut vastaan, toisin sanoen kalvot vaikuttaa merkittävästi rumpujen soundiin. Työn mukana on näyte-cd jolta voi kuunnella kaikki ääninäytteet. Raitalistan avulla jokainen voi vertailla kalvoja mieleisessään järjestyksessä. Kuuntelemalla samalla viretasolla tehtyjä eri kalvojen näytteitä peräkkäin, kuulee selkeästi niiden soundien eron.
Resumo:
Tämä opinnäyte on tutkielma rytmimusiikin kitaraopetuksesta. Tutkielman taustalla oli kitaransoiton opetussuunnitelman uudistamisprojekti Pop & Jazz Konservatoriossa, jonka työryhmään allekirjoittanut kuuluu. Tavoittena oli tarkastella rytmimusiikin kitaransoitonopetuksen erityisiä kysymyksiä, jotta uuden opetussuunnitelman taustalla olevia näkemyksiä voitaisiin ymmärtää paremmin. Erityisesti oli tarkoitus pohtia oppilaslähtöisyyden ja opettajan asiantuntijuuden välistä suhdetta, eli miten ne voivat täydentää toisiaan eikä olla ristiriidassa keskenään. Työn toteuttamismenetelmät olivat alan kirjallisuuden lukeminen, opetuskokemusten analysointi eli itsereflektio, sekä opetussuunnitelman uudistamisprojektin tarkasteleminen. Teoreettisen osuuden keskeisin sisältö oli, että koska musiikki on erittäin abstrakti taidemuoto ja itseilmaisun keino, on myös kitaransoiton oppiminen hyvin yksilöllisesti etenevä prosessi. Opettamisen näkökulmasta katsottuna tämä tukee oppilaslähtöisyyttä eli oppilaan huomioimista varsinkin opetusmateriaalin valitsemisessa, ja tälle löydettiin perusteita musiikkipedagogiikkaa, sähkökitaransoittoa ja psykologiaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Tärkeimmiksi käsitteiksi muodostuivat sisäinen motivaatio, musiikki ns. self-objektina, sisäinen kuuleminen ja konstruktivismi. Todettiin, että tehokkaassa soitonopetuksessa oppilaslähtöisyyden rinnalle tarvitaan aina opettajan luotettavaa musiikkillista ammattitaitoa. Teoreettisen osuuden lopussa esitettiin toimintamalli, jossa oppilaslähtöisyys ja asiantuntijuus toteutuvat yhdessä, toisiaan täydentäen vailla ristiriitaa. Tiedonhakua internetistä käytettiin opetusprosessin metaforana, jossa oikea hakusana on oppilaalle elämyksiä tuottava musiikki, hakuohjelma on opettaja, internet on opettajan musiikillinen ammattitaito, hakutulos on opettajan ammatillinen näkemys oppilaalle elämyksiä tuottavasta mu-siikista ja eteneminen materiaalista toiseen tapahtuu linkkien avulla eli musiikillisten yhteyksien kautta, eikä välttämättä ennaltamäärätyssä järjestyksessä. Yhdeksästä tapauskertomuksesta kävi ilmi, miten oppilaslähtöisyys ja asiantuntijuus toteutuivat yhdessä. Yhteinen havainto oli, että kyseinen toiminta on edellyttänyt oppilaalta aktiivisuutta ja kovaa työtä sekä tuottanut tyydyttäviä tuloksia hyvän edistymisen ja opintosuoritusten muodossa. Oppilaat pystyivät täyttämään musiikin perusopetuksen vaatimukset opintotasonsa mukaisesti ja saamaan heiltä edellytettävät valmiudet samalla kun he toteuttivat omia musiikillisia mieltymyksiään. Opetussuunnitelman uudistamisessa tämä lähestymistapa ilmeni siten, että työryhmä laati listan kitaransoitossa esiintyvistä ilmiöistä, jotka kaikilta oppilailta vaaditaan. Tämä edusti asiantuntijuutta. Oppilaslähtöisyys mahdollistettiin ensinnäkin päättämällä, että ohjelmisto, jossa ilmiöitä opiskellaan ja sovelletaan on täysin vapaavalintainen, ja toiseksi sillä, että opiskelun eteneminen voi tapahtua vapaassa järjestyksessä soitettavan ohjelmiston mukaisesti. Lopuksi todettiin, että oppilaslähtöisyyden ja asiantuntijuuden välinen vuorovaikutus on kitaransoiton opetuksessa mahdollista ja tarkoituksenmukaista.