Oman pelikokemuksensa herra? Pelaajan valta, toimijuus ja vallan illuusio The Walking Dead -videopelissä

Tutkielma tarkastelee zombiteemaisessa The Walking Dead -videopelissä (Telltale Games 2012) ilmeneviä pelaajan toimijuuden ja vallan ulottuvuuksia sekä niiden merkitystä pelikokemuksille pelianalyysin avulla. Keskiössä ovat pelikokemuksen aikana syntyvät kuvitteellisen vallan tuntemukset. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä merkitys pelissä tehdyillä valinnoilla ja niiden seurauksilla voi pelikokemukselle olla sekä lisäksi pohtia erilaisia konkreettisen vaikuttamisen keinoja. Tutkielma tarkastelee lisäksi niitä tapoja, joilla peli itse osallistuu rakentamaan ja vahvistamaan pelaajan tuntemuksia pelitarinan ja -kokemuksen hallinnasta. Tutkielman aineistona toimivat videopeli sekä Telltale Community -verkkokeskustelupalstalta kerätyt kommentit, jotka avartavat käsiteltyjä näkökulmia sekä tuovat esille pelaajien kokemuksia. Kommenttien perusteella tehty analyysi on laadullista, eikä pyri kattavaan otantaan. Videopeli on aina jossain määrin ennalta rakennettu kokonaisuus, mutta sen tuottamia kokemuksia ei voida koskaan täysin säädellä ennalta. Vaikka pelin valinta- ja etenemismahdollisuudet ovat tarkoin rajattuja, voi peli synnyttää pelaajissa vahvoja vallassa olemisen tunteita sekä uniikkeja pelikokemuksia, joihin muilla pelaajilla ei ole pääsyä. Huomio ei kohdistu yksittäisen pelaajan kokemuksiin vaan nimenomaan siihen, millä kaikilla mahdollisilla tavoilla peli voidaan kokea. Pelissä koetuista valtatuntemuksista tulee kuvitteellisia vasta silloin, jos pelaaja tulee tietoiseksi toimijuutensa rajallisuudesta tai vaikutusvaltansa pinnallisuudesta. Illuusion rikkoutuminen vähentää tunnetta vaikutusvallasta, muttei poista pelikokemuksen ainutlaatuisuutta. Pelaajalla on vapaus päättää pelaamisestaan, tekemistään tulkinnoista sekä siitä, mitkä pelin tapahtumat ovat hänelle tärkeitä. Pelaaja on oman pelikokemuksensa herra, koska hän voi antaa pelin tapahtumille haluamansa merkitykset.

Maan mahtavimmat hybridisankarit. Supersankarit ja sankaruus The Avengers –sarjakuvissa 1970-luvun Yhdysvalloissa.

Tutkielma tarkastelee The Avengers –sarjakuvien supersankareita ja sankaruutta osana amerikkalaisten sankaritarinoiden sekä –myyttien jatkumoa, kiinnittäen erityistä huomiota myös siihen, miten yhteiskunnassa tapahtuvat sosiaaliset ja kulttuuriset murrokset näkyvät aikansa sarjakuvissa. Supersankarit ovat vain yksi, varsin nuori sankaruuden muoto amerikkalaisen populaarikulttuurin historiassa, ja tutkimuksen tarkoitus onkin selvittää, mistä moderni supersankari on saanut inspiraationsa. Supersankari ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, staattinen sankaruuden ilmentymä, vaan se elää ja muuttuu aikansa mukana siinä missä muukin kulttuuri. Tutkimuksen lähdeaineistona ovat kaikki Marvel Comicsin 1970-luvulla julkaisemat The Avengers –sarjakuvat, joita vuosikymmenen aikana ehdittiin julkaista 118 kappaletta. Huomion keskiössä ovat nimenomaan Marvelin supersankarit, joiden uniikki inhimillisyys ja samaistuttava epätäydellisyys aikanaan mullistivat käsityksiä supersankareista ja sankaruudesta ylipäänsä. Tutkielma sijoittuu Yhdysvaltoihin, jossa sarjakuvat alun perin julkaistiin, ja kiinnostuksen kohteena ovat nimenomaan amerikkalaista yhteiskuntaa ravistelleet mullistukset kyseisenä vuosikymmenenä. Pääpainotus tutkielmassa on sarjakuvien kytkeminen amerikkalaisen sankaruuden ja kylmän sodan konteksteihin. Mikään populaarikulttuurin ilmiö ei synny tyhjiössä, eivätkä näin ollen syntyneet Marvelin supersankaritkaan, vaan heidän juurensa voidaan nähdä klassisissa amerikkalaisissa sankaritarinoissa, uuden ajan menestystarinoissa sekä sosiaalisiin ja kulttuurisiin muutoksiin perustuvissa mahdollisuuksien tarinoissa. Myös kylmä sota sekä sen luoma epävarmuuden ja pelon ilmapiiri vaikuttivat siihen, millainen supersankari 1970-luvun sarjakuvissa seikkaili, ja millaiseksi hän vuosikymmenen kuluessa muuttui. The Avengers –sarjakuvien supersankarit voidaan nähdä niin kulttuurisen historiansa kuin aikansakin muovaamina hybrideinä. Ei ole vain yhtä sankarimyyttiä, josta Marvelin supersankarit ovat saaneet inspiraationsa, vaan heissä yhdistyy niin klassisten kuin modernienkin sankaritarinoiden piirteitä. Supersankarit heijastelevat myös vahvasti yhteiskunnan poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia, ottaen niistä oppia ja kasvaen niiden mukana.

”Länsikauppakin meille sentään jotakin merkitsee” – Johan Nykopp Suomen Washingtonin -lähettiläänä 1951–1958.

Tutkielmani aiheena on Johan Nykoppin toiminta Suomen Washingtonin -lähettiläänä vuosina 1951–1958. Tutkimuskirjallisuudessa Nykoppia on kuvailtu länsimieliseksi lähettilääksi, joka pyrki työssään vahvistamaan Suomen läntisiä talousyhteyksiä harvinaisen aktiivisesti. Pelkästään häntä koskevaa tutkimusta ei kuitenkaan aiemmin ole tehty. Työssäni selvitän, miten Nykopp käytännössä edisti tavoitettaan Suomen viennin kasvattamisesta ja sen suuntaamisesta länteen. Lisäksi tarkastelen, miten hän kuvasi raporteissaan Suomen ja Yhdysvaltain suhteita ja millaista politiikkaa hän suositteli niissä kotimaan päättäjille. Lähteinä käytän pääasiassa Nykoppin diplomaattiraportteja sekä kirjeenvaihtoa lähettiläskauden ajalta. Niiden antamaa kuvaa täydennän tutkimus- ja muistelmakirjallisuuden avulla. Osoitan tutkielmassani, että Nykoppilla oli lähettiläskautensa aikana merkittävä panos Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden kehittämisessä. Tutkimustulokseni vahvistavat tulkintaa, jonka mukaan Nykoppin toimintaa Suomen ulkomaankaupan laajentamiseksi ja integroimiseksi läntisille markkinoille on pidettävä poikkeuksellisen oma-aloitteisena ja ahkerana. Hänen toimintansa voi myös nähdä vastapainona ajanjakson yleiselle kehitystrendille, Suomen idänkaupan voimakkaalle kasvulle. Tutkielma täydentää siten kuvaa Suomen ulko- ja kauppapolitiikasta kylmän sodan alkuvuosina sekä Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden kehityksestä 1950-luvulla.

MUDIK! Ekspatriaattien käsityksiä kansallisuudestaan Balille muuton jälkeen.

Tutkimuksen tarkoituksena on käsitellä ekspatriaatin käsitystä omasta kansallisuudestaan muuton jälkeen toiseen maahan. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota kansallisuuteen, etniseen identiteettiin ja Balin saareen indonesiassa. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on kertoa millaisena ekspatriaatit kokevat identiteettinsä ja kansallisuutensa muutettuaan Balin saarelle vuoden asumisen jälkeen. Työ pyrkii vastaamaan myös kysymykseen siitä, millaisena ekspatriaatti kokee identiteettinsä ja millaisia asioita hän arvostaa eri maista. Tutkimusaineistona työssä toimii kysely ja kyselyn kautta laadittu vastausaineisto. Kysely toteutettiin 19 ekspatriaatille, jotka olivat asuneet Balin saarella yli vuoden ajan. Työn tutkimustulosten mukaan elämä Balin saarella ei ole yksiselitteistä ja siihen kuuluu monta ulottuvuutta. Indonesian sekä Balin oma kulttuuri on myös vahva ja sitä säätelee useat yhteydet kielten ja paikkojen välillä. Ekspatriaattien mukaan kieli on ehdottoman tärkeä edellytys elämiselle saarella. Tutkimus osoittaa erityisesti, että ekspatriaatin kielen osaaminen ja kulttuurin merkitys on edellytys integraatioprosessissa uuteen maahan. Jos ekspatriaatti ei integroidu uuteen maahan, eihän myöskään kykene kokemaan yhteenkuuluvuutta mikä on edellytys jäämiselle. Toiseksi työssä tulee ilmi, että balilaisuus on jotain erityistä joka kuuluu vain balilaiselle, josta ekspatriaatti jää ulkopuolelle. Siihen voi vain kasvaa mutta siihen ei voi tulla ulkopuolisena osaksi. Kolmanneksi tutkimuksesta selvisi, että vaikka ekspatraatit eivät kokeneet voivansa olla balilaisia, suurin osa vastaajista silti koki kuuluvansa silti Balille ja vastaajat olivat kuitenkin tyytyväisiä päätöksestään muuttaa saarelle eivätkä kaivanneet lähtömaastaan mitään ja muuttoa Balille pidetiiin elämän parhaana päätöksenä.

Narrative transportation in global brand content

People understand life and events around them through narratives. Narratives are a new way for marketers to convey messages to consumers about their brands and products. Brand narratives are an effective way to reach out to people due to their influential nature. Narratives have a power to change beliefs and attitudes, making them relevant and interesting for any marketer. The power of narratives has to do with narrative transportation, which narratives can trigger in people. A transported person is more likely to perceive brand or product in a more positive light. The creators of the narrative are able to influence the content of the narrative through message factors that work as antecedents for narrative transportation. This study explored narrative transportation qualities of well established advertisements. The study uses qualitative content analysis to analyze and identify narrative transportation antecedents among Cannes Lion grand prix winners in the film category between years 2005 to 2015 (15 in total). The narrative transportation antecedents are identifiable characters, imaginable plot and verisimilitude, which were used in the analysis of the data. The study analyzes the winners to make judgment on whether they can trigger narrative transportation or not. It was found that the Cannes Lion grand prix winner advertisement mostly had identifiable narratives in them. In most of the advertisement (ten out of fifteen) at least two out of three antecedents were found, thus most of them are able to trigger narrative transportation. The study also found that most narratives in the advertisement were able to be linked to the main brand narrative of the advertiser. In four of the advertisements the link to the brand narrative was not able to be established. The study concludes by discussing certain factors and aspects of the advertisements that were identified to further enhance the narrative transportation qualities of the advertisement.

Kuntalaisten osallistaminen ja karttapohjaisen kyselypalvelun käytettävyys

Tämä tutkimus selvittää, miten vuorovaikutteinen karttakäyttöliittymä (PPGIS) soveltuu aineistonkeräysmenetelmäksi kuntien maankäytön suunnittelussa, millaiseksi käyttöliittymän käyttäjät kokevat sovelluksen käytön ja miten sen käytettävyyttä voidaan kehittää. Tutkimusongelmaa lähestytään kansalaisosallistumisen ja osallistavan suunnittelun sekä käyttöliittymien käytettävyysarviointien näkökulmista. Tutkimuksen taustalla on julkisessa hallinnossa käynnissä oleva suunnitteluparadigman muutos, kun suunnittelussa panostetaan yhä enemmän paikallisten äänen kuuluvaksi tekemiseen. Teorian pohjalta luodaan arviointikehikko, jolla vuorovaikutteista karttakäyttöliittymää ja sen käytettävyyttä arvioidaan sekä itse karttakäyttöliittymän näkökulmasta että suunnittelijan näkökulmasta. Suunnittelijan näkökulmassa huomioon otetaan prosesseihin mukaan saatavat kuntalaiset, jotka osallistumalla kertovat omat näkökulmansa elinympäristöstään. Suunnittelijan näkökulmaa edustaa myös prosesseissa kerätyn tiedon laatu. Mitä tarkempaa kerätty tieto on luonteeltaan, sitä helpompi sitä on jatkojalostaa itse suunnittelutyöhön käytettäväksi. Käyttöliittymää arvioidaan yleisten karttasovellusten suunnitteluohjeiden perusteella siten, että suunnitteluohjeiden aiheet on sisällytetty teemoihin, jotka koskevat karttakäyttöliittymän sisältöä, yleistä käytettävyyttä sekä kartalla navigointia ja järjestelmän hallintaa. Tutkimuksessa annetut kehitysehdotukset karttakäyttöliittymän käytettävyyden parantamiseksi koskevat esimerkiksi karttasovelluksen kartan optimointia, työkalujen ja kartta-aineistojen lisäämistä sekä ohjeiden täydentämistä. Osallistavassa suunnittelussa pyritään tukemaan kuntalaisten osallisuutta ja vuorovaikutteinen karttakäyttöliittymä on keino tavoitteen saavuttamiseksi. Sen vuoksi on tärkeää, että karttakäyttöliittymien käytettävyyttä arvioidaan ja parannetaan. Vuorovaikutteinen karttakäyttöliittymä on kustannustehokas tiedonkeräysmuoto, joka tarjoaa uuden kanavan tuottaa paikallista tietoa suunnittelun tueksi. Uutena menetelmänä se vaatii kuitenkin aikaa, jotta kuntalaiset oppivat käyttöliittymän sujuvan käytön ja kerätty tieto käytetään aidosti hyödyksi suunnittelussa. Se, miten suunnittelija käyttää tietoa, jota hän on kuntalaisilta kerännyt, voi vaikuttaa tulevaisuuteen ja kuntalaisten halukkuuteen osallistua suunnitteluun

Bellum iustum : Ciceron käsitys oikeudenmukaisesta sodasta

Pro gradu -tutkielmassani käsittelen Marcus Tullius Ciceron käsitystä oikeuden­mukaisesta sodasta (bellum iustum). Analysoin hänen filosofisia ja valtio-opillisia teoksiaan, puheitaan sekä kirjeitään tämän asian selvittämiseksi. Aiemmassa tutkimusperinteessä nykytutkijat ovat joko asettuneet puolusta­maan Theodor Mommsenin teoriaa, jonka mukaan roomalaisten sotatoimet mää­ri­teltiin puolus­tavaksi imperialismiksi tai asettuneen sitä vastaan. Tämän toisen kä­sityk­sen merkittävä edustaja on William V. Harris, jonka mukaan rooma­laisilla ei ollut mitään vastaavaa käsitystä varhaisena aikana. Vasta tultuaan osal­liseksi kreikka­laisesta maailmasta, he alkoivat perustella käsityksiään kreikkalai­selle ylei­sölle. Sen jälkeenkään ei käsityksellä välttämättä ollut mitään käytännön vai­ku­tusta roo­malais­ten päätöksentekoon sotaan ja rauhaan liittyvissä asioissa. Tutkimuksessa osoitettiin, että Cicero oli ensimmäinen ajattelija, joka mainitsi eksplisiittisesti bellum iustum-käsitteen. Hänen käsityksensä perustuu roomalai­seen fetiaalioikeuteen ja kreikkalaiseen filosofiaan. Ciceron käsitys oikeudenmu­kaisesta sodasta ei ollut pelkästään formalistinen, vaan hänellä oli selvä eettinen käsitys siitä, että sodan tulee olla oikeudenmukainen. Tämä käsitys ulottuu toimiin niin sotaan lähtiessä, sodan aikana ja sen jälkeen. Cicerolle oli erittäin tärkeää, että sodalla tuli olla pätevä syy (causa). Sotaan tuli lähteä ainoastaan aikomuksena puolustaa Roomaa tai sen liittolaisia. Tämä to­teu­tui Ciceron aikana käytännössä roomalaisten puolustaessa kreikka­laisia liit­to­laisiaan Mithridateen hyökkäystä vastaan tai Caesarin puolustaessa heeduja Galli­assa. Tällä tavalla roomalaiset ylläpitivät luottamussuhdetta (fides) liittolais­tensa kanssa. Cicero ymmärtää tämän laajemmin si­ten, että puolustami­seen kuului se, että Rooma saattoi ennaltaehkäisevästi käydä sotaa sellaista vihollista vas­taan, joka saat­taisi tu­levaisuudessa uhata heitä vakavasti. Ciceron käsitys oikeudenmukaisesta sodasta ei ollut pelkkä teoreettinen käsi­tys, vaan hän aidosti uskoi roomalaisilla olevan käsitys oikeudenmukaisesta so­dasta ja myös käyvän niitä. Näin oli ainakin ennen hänen aikaisiaan si­sällissotia. Hän niin ikään toivoi roomalaisten toimivan oikeudenmukaisesti sodassa.

Kieli ja vuorovaikutus suomalaisten Youtube-videoiden kommenttikentissä

Tutkin pro gradu -työssäni kieltä ja vuorovaikutusta suomalaisten Youtube-videoiden kommenttikentissä. Tutkimusaineistonani on 1248 kommenttia 12 eri videosta, Webropol-kysely sekä yhden videon väestötietoraportti. Keräsin puolet kommenteista videoblogeista eli vlogeista ja puolet musiikkivideoista. Tutkimukseni nojautuu diskurssianalyysiin. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, minkälaista kieltä Youtube-videoita kommentoitaessa käytetään. Tutkin, minkälaisiin kielellisiin normeihin sivuston käyttäjät orientoituvat ja minkälaista keskustelua kommenttikentissä käydään. Vertailin vlogeista kerättyjä ja musiikkivideoista kerättyjä kommentteja toisiinsa ja pyrin löytämään eroja niiden väliltä. Kyselyn ja väestötietoraportin avulla selvitin, keitä videoiden kommentoijat ovat. Tulosten perusteella Youtube-kommenteissa käytetty kieli on puheenomaista, kuten verkkojuttelukielen on todettu olevan. Aineistossa esiintyy runsaasti puhekielisyyksiä, mutta kommenteissa on myös kirjoitetulle kielelle tyypillisiä piirteitä, kuten lyhenteitä (esimerkiksi t. ja p.s.). Vlogeihin kirjoitettujen ja musiikkivideoihin kirjoitettujen kommenttien väliltä löytyi eroja. Musiikkivideoiden kommentit noudattavat useammin normitetun yleiskielen normeja ja ne ovat pidempiä kuin vlogeihin kirjoitetut kommentit. Eroja löytyy kommenttikentissä käytävästä keskustelusta. Musiikkivideoiden kommenttikentissä annetaan palautetta videolla soivasta kappaleesta, videolla esiintyvästä artistista tai videon yleisilmeestä. Vlogien kommentit taas ovat useimmiten vastauksia vloggaajan esittämiin kysymyksiin tai mielipiteitä videolla käsiteltävästä aiheesta. Musiikkivideota voikin pitää enemmän puheenaiheena ja arvostelun kohteena, vlogia taas keskustelun aloittavana puheenvuorona. Kyselyyn vastasi yhteensä 934 henkilöä. Kyselyn ja väestötietoraportin perusteella voi päätellä, että kommentoijat ovat useimmiten 13–24-vuotiaita. Kyselyn vastaajista 47,1 prosenttia ilmoittaa kirjoittavansa ja 95,5 prosenttia lukevansa kommentteja. Kommenttien lukeminen on siis selvästi osa videoiden katsomiskokemusta. Vaikka käyttäjä ei itse kirjoittaisi kommentteja, hän kuitenkin lukee niitä.

@titmeister Twitterissä. Henkilöbrändin rakentuminen Arman Alizadin Twitter-profiilissa.

Tutkielmassa perehdytään esiintyjänä ja tuottajana tunnetun Arman Alizadin henkilöbrändiin ja sen rakentumiseen hänen Twitter-profiilinsa kautta. Henkilöbrändäys voidaan tässä käsittää itsensä esilletuonnin strategiaksi, joka tähtää esimerkiksi näkyvyyden ja taloudellisen hyödyn saavuttamiseen. Tarkoitukseni on selvittää millaisena Alizadin henkilöbrändi Twitterissä näyttäytyy ja millaisia keinoja hän käyttää henkilöbrändinsä rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tarkastelen myös sitä, miten Alizadin henkilöbrändi suhteutuu henkilöbrändäykseen liitettyihin vaatimuksiin ja ominaisuuksiin. Lisäksi käsittelen henkilöbrändäyksen suhdetta työhön ja mediatyön murrokseen. Pohdin Alizadin ja hänen Twitter-seuraajiensa välistä vuorovaikutusta ja sen vaikutusta Alizadin henkilöbrändiin. Tutkimusaihettani kehystää mediakonvergenssin käsite, joka voidaan ymmärtää medioiden, tuottajien ja vastaanottajien lähentymisenä ja yhdentymisenä. Tutkielman aineisto koostuu Alizadin twiiteistä ja uudelleentwiittauksista kolmen kuukauden ajalta keväältä 2015. Aineisto on käyty läpi ja kategorisoitu käyttäen metodina sisällönanalyysia.

Synthesis, characterization and chemical vapor deposition of transition metal di(tert-butyl)amido compounds

Although the transition metal chemistry of many dialkylamido ligands has been well studied, the chemistry of the bulky di(tert-butyl)amido ligand has been largely overlooked. The di(tert-butyl)amido ligand is well suited for synthesizing transition metal compounds with low coordination numbers; such compounds may exhibit interesting structural, physical, and chemical properties. Di(tert-butyl)amido complexes of transition metals are expected to exhibit high volatilities and low decomposition temperatures, thus making them well suited for the chemical vapor deposition of metals and metal nitrides. Treatment of MnBr₂(THF)₂, FeI₂, CoBr₂(DME), or NiBr₂(DME) with two equivalents of LiN(t-Bu)2 in benzene affords the two-coordinate complex M[N(t-Bu)₂]₂, where M is Mn, Fe, Co, or Ni. Crystallographic studies show that the M-N distances decrease across the series: 1.9365 (Mn), 1.8790 (Fe), 1.845 (Co), 1.798 Å (Ni). The N-M- N angles are very close to linear for Mn and Fe (179.30 and 179.45°, respectively), but bent for Co and Ni (159.2 and 160.90°, respectively). As expected, the d⁵ Mn complex has a magnetic moment of 5.53 μΒ that is very close to the spin only value. The EPR spectrum is nearly axial with a low E/D ratio of 0.014. The d⁶ Fe compound has a room temperature magnetic moment of 5.55 μΒ indicative of a large orbital angular momentum contribution. It does not exhibit a Jahn-Teller distortion despite the expected doubly degenerate ground state. Applied field Mössbauer spectroscopy shows that the effective internal hyperfine field is unusually large, Hint = 105 T. The magnetic moments of Co[N(t-Bu)₂]₂ and Ni[N(t-Bu)₂]₂ are 5.24 and 3.02 μΒ respectively. Both are EPR silent at 4.2 K. Treatment of TiCl₄ with three equivalents of LiN(t-Bu)2 in pentane affords the briding imido compound Ti₂[μ-N(t-Bu)]₂Cl₂[N(t-Bu)₂]₂ via a dealkylation reaction. Rotation around the bis(tert-butyl)amido groups is hindered, with activation parameters of ΔH‡ = 12.8 ± 0.6 kcal mol-1 and ΔS‡ = -8 ± 2 cal K-1 ·mol-1, as evidenced by variable temperature 1H NMR spectroscopy. Treatment of TiCl₄ with two equivalents of HN(t-Bu)₂ affords Ti₂Cl₆[N(t-Bu)₂]₂. This complex shows a close-contact of 2.634(3) Å between Ti and the carbon atom of one of the CH₃ substituents on the tert-butyl groups. Theoretical considerations and detailed structural comparisons suggest this interaction is not agostic in nature, but rather is a consequence of interligand repulsions. Treatment of NiI₂(PPh3)₂ and PdCl₂(PPh₃)₂ with LiN(t-Bu)₂in benzene affords Ni[N(t-Bu)₂](PPh₃)I and Pd₃(μ₂-NBut₂)2(μ₂-PPh₂)Ph(PPh₃) respectively. The compound Ni[N(t-Bu)₂](PPh₃)I has distorted T-shape in geometry, whereas Pd₃(μ₂-NBut₂)₂(μ₂-PPh₂)Ph(PPh₃) contains a triangular palladium core. Manganese nitride films were grown from Mn[N(t-Bu)₂]₂ in the presence of anhydrous ammonia. The growth rate was several nanometers per minute even at the remarkably low temperature of 80⁰C. As grown, the films are carbon- and oxygen-free, and have a columnar morphology. The spacings between the columns become smaller and the films become smoother as the growth temperature is increased. The composition of the films is consistent with a stoichiometry of Mn₅N₂.

Anarchism and abolitionism in restorative justice: from promises to subjugated discourses.

Over the past 40 years, restorative justice (RJ) has slowly emerged as one of the most promising novelties within western contemporary penality, a relentlessly growing field of research able to inspire concrete actions within, outside or against many and diverse criminal justice systems. The Directive 2012/29/EU (i.e. Victims’ Directive) is just the last and most evident effort in this direction, with its emphasis on RJ as a victim service...

The growth prerogative: how does an objective of economic growth influence local planning policy?

This research aimed to explore the privileging of growth and its influence on planning in England. The research examined two contrasting case studies: Middlesbrough Borough Council and Cambridge City Council. The analysis of growth privileging is rooted within a constructionist ontology which argues that planning is about the way in which people construct value relative to the function of land. This perspective enables the research to position growth privileging as a social construction; a particular mental frame for understanding and analyzing place based challenges and an approach which has been increasingly absorbed by the UK planning community. Through interviews with a range of planning actors, the first part of the research examined the state of planning in the current political and economic context and the influence that a privileging of growth has on planning. The second part of the research investigated the merits and feasibility of the capabilities approach as an alternative mental frame for planning, an approach developed through the work of Amartya Sen and Martha Nussbaum. The research results disaggregate the concept of economic growth, based on the responses of interviewees and conclude that it is characterized by homogeneity. Growth is valued, not only because of its economic role, for example, supporting jobs and income but its potential in creating diversity, enriching culture and precipitating transformative change. Pursuing growth as an objective has a range of influences upon planning. In particular, it supports a utilitarian framework for decision-making which values spatial decisions on their ability to support aggregate economic growth. The research demonstrates the feasibility and merits of the capabilities approach as a means with which to better understand the relationship between planning and human flourishing. Based on this analysis, the research proposes that the capabilities approach can provide an alternative ‘mental frame’ for planning which privileges human flourishing as the primary objective or ‘final end’ instead of economic growth.