Yhteistä turvallisuutta rakentaen : poliisi- ja upseeriprofessioiden yhteiskehittelyn mahdollisuuksista

Poliisin rakenneuudistus Pora III ja Puolustusvoimauudistus 2011–2015 ovat olleet viime vuosien esimerkkejä julkisen sektorin työn tehostamisen vaatimuksista. Sekä Puolustusvoimilla että poliisilla, kahdella turvallisuusalan viranomaistaholla, on lakisääteiset tehtävänsä, jotka tulee työn tehostamisen vaatimuksista huolimatta suorittaa. Turvallisuusala yksityistyy vauhdilla, ja keskustelua käydään siitä, mitä tehtäviä viranomainen hoitaa itse, mitä annetaan kaupallisen toimijan tai järjestöjen hoidettavaksi ja mistä kansalainen vastaa itse jatkossa. Resurssi- ja tehostamisvaatimuksia mietittäessä nousee esille upseereiden kohdalla koko maan puolustus ja turvaaminen. Kyetäänkö tämän tehtävän täyttämiseen mahdollisessa sotatilanteessa enää nykyisellä tai mahdollisesti vähenevällä resursoinnilla? Poliisitoimen osalta vasteajat eri puolilla Suomea puhuttavat, samoin se, miten tehtäviä priorisoidaan hoidettavaksi. Saavatko kansalaiset enää perusoikeuksiinsa kuuluvaa arjen turvallisuutta, jonka vielä tänä päivänä katsotaan kuuluvan valtion perustehtäviin? Viranomaisten pitäisi tutkimukseen valittujen aineistojen sekä lakien perusteella hoitaa tehtävänsä laadukkaasti ja tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa. Nykyiset sisäistä ja ulkoista turvallisuutta käsittelevät asiakirjat, esimerkiksi strategiat, puhuvat laajasta turvallisuuskäsityksestä, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajojen hämärtymisestä globalisoitumisen seurauksena ja lisääntyvästä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä toimintaa ohjaavana ajattelumallina. Viranomaisyhteisyötä tulisi lisätä osana normaalia toimintaa, samoin yhteistyötä järjestöjen, elinkeinoelämän ja jokaisen kansalaisen kanssa. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa (2013) peräänkuulutetaan uusia, innovatiivisia tapoja hoitaa sekä valtion että kuntien tehtäviä. Yhteisen toiminnan kohteen eli laajan turvallisuuskäsityksen viitekehyksessä on mahdollisuus pohtia uudenlaista turvallisuusalan viranomaisyhteistyötä, eli etsiä perusteluja upseeri- ja poliisiprofession syvemmälle yhteistyölle – yhteiskehittelylle. Tutkimukseni tavoitteena on herätellä keskustelua siitä, onko yhteisen toiminnan kohteen löytymiselle edellytyksiä. Nähtävissä on, että valtiolle kuuluvia toimintoja tehostetaan jatkossakin. Yksi järkevä tapa tehostamisessa on löytää töiden rajapintoja ja yhdistää resurssit näiden osalta. Jotta toiminta olisi tehokasta, sen pitää olla osa jokapäiväistä toimintaa eikä perustua vain muutamiin yhteistoimintaharjoituksiin tai jo tapahtuneiden poikkeustilanteiden hoitoon. Suurin osa kriisiajan toiminnasta perustuu normaaliolojen toimintaan, jolloin sen lähtökohdat voisivat olla yhteisessä työssä ja alkaa jo koulutuksesta, mikä nostetaan tässä työssä yhtenä mahdollisuutena esille. Koulutuksellinen yhteistyö ja liikkuvuus ovat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perusteella mahdollista myös kahden eri hallinnonalan koulutuksessa. Tällaista koulutuksen tehostamista haetaan tällä hetkellä muualla yhteiskunnassa. Mutta halutaanko omasta toiminnasta ja tehtävistä luopua edes osittain ja tehdä yhteistyötä mahdollisesti oman työn hallinnan, vallan tai resurssien menettämisen pelossa? Vai onko kyse vain siitä, että yhteistyön syventämiselle ei ole nähty kovinkaan suurta tarvetta tai hyötyä eikä yhteistyö näytä tuovan mitään uutta ammattikuntien osaamiseen? Tutkimuksen aineisto koostuu valtionhallinnon aineistoista, kuten strategioista, mietinnöistä ja raporteista niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden alalta. Aineistona käytetään myös upseeri- (n=71) ja poliisipäällystöopiskelijoille (n=65) suunnattua kyselyä ja kirjoitelmaa tulevaisuuden turvallisuusasiantuntijuudesta vuonna 2030. Lisäksi opiskelijavastauksista tehtyä analyysia syvennetään molempien korkeakoulujen (Maanpuolustuskorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu) rehtoreiden sekä molempien hallinnonalojen (puolustusministeriö sekä sisäministeriö) kansliapäälliköiden haastatteluilla. Aineistojen avulla pyritään herättelemään ajatuksia siitä, voisiko yhteisiä töitä löytyä yhteistyön pohjaksi. Tarkoituksena on perustella, miksi yhteistyötä kannattaa tehdä ja ikään kuin vastata etukäteen vastaväitteisiin, miksi sitä ei voitaisi tehdä. Strategioiden yhteistyön tahtotilaa verrataan muihin strategioiden toimenpide ehdotuksiin ja sitä kautta vielä kyselyaineistoon. Opiskelijakyselyllä haetaan näkemyksiä tulevaisuuden turvallisuusasiantuntijuudesta ja mahdollisesta yhteistyöstä sekä sen painopisteistä. Muilla asiantuntijahaastatteluilla haetaan korkeakoulujen sekä ministeriön tason näkemyksiä opiskelijoiden mielipiteisiin. Opiskelijakyselyn avulla on haluttu selvittää sitä, mitä jo työelämässä olleet mutta vaihteeksi opiskelevat sotatieteiden maisteriopiskelijat Maanpuolustuskorkeakoulussa ja poliisin päällystötutkinnon opiskelijat Poliisiammattikorkeakoulussa ajattelevat turvallisuusalan ja -asiantuntijuuden muutoksesta. Minkälaisena he näkevät oman tulevan työnsä ja yhteistyökentän muiden viranomaisten kanssa? Selvää opiskelijavastausten mukaan on se, että turvallisuus halutaan pitää jatkossakin viranomaisen vastuulla ja välttää viimeiseen asti yksityisen sektorin liiallista vastuuta enempää kuin on pakko. Yhteistyötä halutaan edelleen lisätä, ja erityisesti tämä koskee viranomaisten välistä yhteistyötä. Tutkimus on tietoisesti rajattu koskemaan kahta turvallisuusalan viranomaistoimijaa, ammattikorkeakoulutuksen käyneitä poliiseja ja Puolustusvoimien Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevia upseereita, joiden tehtävistä ja koulutuksesta on löydettävissä yhteisiä rajapintoja ja yhteistyön alueita. Kiinnostus syventyä valittuun kahteen ammattialaan johtuu myös siitä, että usein esimerkiksi sisäasianhallinnon strategioissa Puolustusvoimat jätetään ulkopuolelle varsinkin normaaliolojen yhteistyötä tarkasteltaessa tai vain yksittäisen maininnan asteelle. Sama huomio on havaittavissa puolustushallinnon strategioista. Tämä nousee esille erityisesti alueellista yhteistyötä tai viranomaisyhteistyötä pohdittaessa. Silti sekä sisäministeriön että puolustusministeriön hallinnonalan strategiat ym. perustuvat laajaan turvallisuuskäsitykseen, ja usein eri ammattikuntia analysoitaessa puhutaan tehtävistä, joita tekevät useat ammattikunnat ja professiot. Puhutaan niin sanotuista harmaista alueista. Ministeriöiden tahtotilassa ja toiminnassa on tutkimukseni mukaan nähtävissä ristiriita. Koulutuksen osalta yhteistyön lisääminen on mahdollista etenkin nyt, kun Poliisiammattikorkeakoulussa peruskoulutus on muuttunut ammattikorkeakoulutasoiseksi ja näin tämän ammattikunnan professioasema koulutuksen näkökulmasta on vahvistunut entisestään. Käsittelenkin tutkimuksessani kahta professiota professiotutkimuksen perinteisiä kriteereitä käyttäen, eli rinnastaessani näitä kahta ammattia. Rinnastettavuus koulujen kesken on tullut mahdolliseksi sekä tutkintojen että osaamisen tarkastelun näkökulmasta. Tämän myötä myös molempia korkeakouluja hyödyttävää yhteistyötä olisi mahdollista miettiä osana muutakin hallinnon tehostamista ja rauhan ajan viranomaistoimintaa.

2005-2006 State Accountability Report for Trident Technical College

Trident Technical College is required to submit an annual accountability report to the Governor and General Assembly that contains the school’s mission, objectives to accomplish the mission, and performance measures that show the degree to which objectives are being met. Also included are an executive summary, organizational profile and elements of the Malcolm Baldridge Award criteria.

2006-2007 State Accountability Report for Trident Technical College

Trident Technical College is required to submit an annual accountability report to the Governor and General Assembly that contains the school’s mission, objectives to accomplish the mission, and performance measures that show the degree to which objectives are being met. Also included are an executive summary, organizational profile and elements of the Malcolm Baldridge Award criteria.

THE EFFECT OF SCHOOL CLIMATE (STUDENT AND TEACHER ENGAGEMENT) ON STUDENT PERFORMANCE

Title of Dissertation: THE EFFECT OF SCHOOL CLIMATE (STUDENT AND TEACHER ENGAGEMENT) ON STUDENT PERFORMANCE Kenneth L. Marcus, Doctor of Education, 2016 Directed By: Dr. Thomas Davis, Assistant Professor, Education Policy and Leadership, Department of Teaching and Learning, Policy and Leadership This quantitative research study was designed to compute correlations/relationships of student engagement and student achievement of fifth grade students. Secondary information was collected on the relationship of FARMS, type of school, hope, and well-being on student achievement. School leaders are charged with ensuring that students achieve academically and demonstrate their ability by meeting identified targets on state and district mandated assessments. Due to increased pressure to meet targets, principals implement academic interventions to improve student learning and overlook the benefits of a positive school climate. This study has provided information on the impact of school climate on student achievement. To conduct this study, the researcher collected two sets of public fifth grade data (Gallup Survey student engagement scores and DSA reading, mathematics, and science scores) to determine the relationship of student performance and school climate. Secondary data were also collected on teacher engagement and the percentage of students receiving FARMS to determine the effect on students. The findings from this study reinforced the belief that school climate can have a positive effect on student achievement. This study contributed quantitative data about the relationship between school climate and school achievement.

Predictors of feelings of depression among Asian American college students

The purpose of this study is to explore the relationship between various collegiate experiences including substance use, religiosity, campus climate, academic life, social life, self-concept, satisfaction with college, and perceived feelings of depression among Asian American college students compared to other racial groups. Employing Astin’s (1993) I-E-O model, the study utilized the 2008 Cooperative Institutional Research Program (CIRP) the Freshman Survey (TFS) and the follow up College Senior Survey (CSS) in 2012 with the final sample of 10,710 students including 951 Asian American students. Descriptive analysis, cross-tabulations, blocked hierarchical multiple regression analysis, the equality of the unstandardized beta coefficients from the regression analyses, and a one-way ANOVA were conducted for the data analysis. Asian American students who are female, from low SES backgrounds, academically less achieved, frequent substance users, less religiously involved, and less satisfied with overall college experiences showed higher levels of feeling depressed. For the rate of feeling depressed across racial groups, Asian American college students showed the highest rate of feeling depressed while White students reported the lowest rate of feeling depressed. For Asian American college students, feeling depressed in high school, hours spent per week on studying and homework, and self-confidence in intellectual ability were the most significant predictors of feelings of depression while drinking beer, drinking liquor, spirituality, failing to complete homework on time, hours spent per week on socializing, self rated self-confidence in social ability, and satisfaction with overall college experiences were significant predictors of feelings of depression. Asian American college students spent the longest hours on studying and homework, reported the highest GPA, but showed the lowest self-confidence on intellectual ability. For all four racial groups, feeling depressed in high school and self-confidence in intellectual ability were significant predictors of feelings of depression in common. Implications for practice and directions for future research emphasize the need for better understanding the unique cultural background and impact of academic life associated with feelings of depression among Asian American college students and developing customized psycho-educational and outreach programs to meet unique needs for psychological well-being for each racial group on campus.

Essays in Market Design

In this dissertation, I study three problems in market design: the allocation of resources to schools using deferred acceptance algorithms, the demand reduction of employees on centralized labor markets, and the alleviation of traffic congestion. I show how institutional and behavioral considerations specific to each problem can alleviate several practical limitations faced by current solutions. For the case of traffic congestion, I show experimentally that the proposed solution is effective. In Chapter 1, I investigate how school districts could assign resources to schools when it is desirable to provide stable assignments. An assignment is stable if there is no student currently assigned to a school that would prefer to be assigned to a different school that would admit him if it had the resources. Current assignment algorithms assume resources are fixed. I show how simple modifications to these algorithms produce stable allocations of resources and students to schools. In Chapter 2, I show how the negotiation of salaries within centralized labor markets using deferred acceptance algorithms eliminates the incentives of the hiring firms to strategically reduce their demand. It is well-known that it is impossible to eliminate these incentives for the hiring firms in markets without negotiation of salaries. Chapter 3 investigates how to achieve an efficient distribution of traffic congestion on a road network. Traffic congestion is the product of an externality: drivers do not consider the cost they impose on other drivers by entering a road. In theory, Pigouvian prices would solve the problem. In practice, however, these prices face two important limitations: i) the information required to calculate these prices is unavailable to policy makers and ii) these prices would effectively be new taxes that would transfer resources from the public to the government. I show how to construct congestion prices that retrieve the required information from the drivers and do not transfer resources to the government. I circumvent the limitations of Pigouvian prices by assuming that individuals make some mistakes when selecting routes and have a tendency towards truth-telling. Both assumptions are very robust observations in experimental economics.

ANNUAL REPORT of LANDER COLLEGE TO THE GOVERNOR AND GENERAL ASSEMBLY July 1, 1979-June 30, 1980

Each year Lander University produces an annual accountability report for the South Carolina General Assembly and the Budget and Control Board. Included is an executive summary, agency discussion and analysis, and strategic planning documents.

ANNUAL REPORT of LANDER COLLEGE TO THE GOVERNOR AND GENERAL ASSEMBLY July 1, 1973-June 30, 1974

Each year Lander University produces an annual accountability report for the South Carolina General Assembly and the Budget and Control Board. Included is an executive summary, agency discussion and analysis, and strategic planning documents.

ANNUAL REPORT of LANDER COLLEGE TO THE GOVERNOR AND GENERAL ASSEMBLY July 1, 1974-June 30, 1975

Each year Lander University produces an annual accountability report for the South Carolina General Assembly and the Budget and Control Board. Included is an executive summary, agency discussion and analysis, and strategic planning documents.

ANNUAL REPORT of LANDER COLLEGE TO THE GOVERNOR AND GENERAL ASSEMBLY July 1, 1975-June 30, 1976

Each year Lander University produces an annual accountability report for the South Carolina General Assembly and the Budget and Control Board. Included is an executive summary, agency discussion and analysis, and strategic planning documents.

ANNUAL REPORT of LANDER COLLEGE TO THE GOVERNOR AND GENERAL ASSEMBLY July 1, 1976-June 30, 1977

Each year Lander University produces an annual accountability report for the South Carolina General Assembly and the Budget and Control Board. Included is an executive summary, agency discussion and analysis, and strategic planning documents.

ANNUAL REPORT of LANDER COLLEGE TO THE GOVERNOR AND GENERAL ASSEMBLY July 1, 1977-June 30, 1978

Each year Lander University produces an annual accountability report for the South Carolina General Assembly and the Budget and Control Board. Included is an executive summary, agency discussion and analysis, and strategic planning documents.

ANNUAL REPORT of LANDER COLLEGE TO THE GOVERNOR AND GENERAL ASSEMBLY July 1, 1978-June 30, 1979

Each year Lander University produces an annual accountability report for the South Carolina General Assembly and the Budget and Control Board. Included is an executive summary, agency discussion and analysis, and strategic planning documents.

ANNUAL REPORT of LANDER COLLEGE TO THE GOVERNOR AND GENERAL ASSEMBLY July 1, 1980-June 30, 1981

Each year Lander University produces an annual accountability report for the South Carolina General Assembly and the Budget and Control Board. Included is an executive summary, agency discussion and analysis, and strategic planning documents.

ANNUAL REPORT of LANDER COLLEGE TO THE GOVERNOR AND GENERAL ASSEMBLY July 1, 1982-June 30, 1983

Each year Lander University produces an annual accountability report for the South Carolina General Assembly and the Budget and Control Board. Included is an executive summary, agency discussion and analysis, and strategic planning documents.