Opinto-opas 2013 : sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot : 100./83. kadettikurssi : SM4-kurssi : SMOHJ13-kurssi : SMSIV13 : EUK 66

Kädessäsi on Maanpuolustuskorkeakoulun kaikkia eri tutkintotasojen opiskelijoita koskeva opinto-oppaan yleinen osa. Yleisessä osassa esitetään opiskelijoille välttämätöntä perustietoutta Maanpuolustuskorkeakoulusta, opiskelusta ja tutkinnoista. Muille lukijoille opas on hyvä tietolähde. Opinto-oppaan neljäs luku on opiskelujen kannalta tärkein, koska siinä määritetään sotatieteelliset oppiaineet ja niiden tavoitteet tutkintotasoittain. Opas on laadittu koskemaan jokaista Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa, siviiliopiskelijat mukaan luettuna. Oppaasta löytyy tarpeellista tietoa muun muassa opintohallinnosta, opiskeluoikeuksista ja opintoneuvonnasta sekä toimimisesta Santahaminan sotilasalueella. Yleisen osan lisäksi sinun on tunnettava opinto-oppaan eriytyvät osat ja niihin sisältyvät oman tutkintotasosi opintojaksokuvaukset. Lue opinto-oppaat huolella. Näin saat kokonaisvaltaisen kuvan tulevien vuosiesi työskentelystä ja opintojesi tavoitteista. Yksityiskohtaisempia tietoja saat kurssinjohtajalta, oman tutkintotasosi koulutussuunnittelijalta ja ainelaitoksilta. Oppaaseen on koottu opiskeluun liittyviä tärkeitä yhteystietoja helpottamaan opiskelijan arkea. Oppaasta löydät myös Santahaminan kampusalueen kartan. Jos et saa oppaasta tarvitsemaasi tietoa, tai jos jokin asia jää sinulle epäselväksi, otathan yhteyttä Opintoasiainosaston henkilökuntaan. On myös toivottavaa, että annat palautetta opinto-oppaasta Opintoasiainosaston henkilöstölle. Näin voimme kehittää opasta edelleen. Parhaimman opetuksen saanut asevelvollinen ansaitsee parhaimman opetuksen saaneen kouluttajan ja upseerin, sinut.

Brainstem auditory-evoked potential in Boxer dogs

Brainstem auditory-evoked potential (BAEP) has been widely used for different purposes in veterinary practice and is commonly used to identify inherited deafness and presbycusis. In this study, 43 Boxer dogs were evaluated using the BAEP. Deafness was diagnosed in 3 dogs (2 bilateral and 1 unilateral) allowing the remaining 40 Boxers to be included for normative data analysis including an evaluation on the influence of age on the BAEP. The animals were divided into 2 groups of 20 Boxers each based on age. The mean age was 4.54 years (range, 1-8) in group I, and 9.83 years (range, 8.5-12) in group II. The mean latency for I, III, and V waves were 1.14 (±0.07), 2.64 (±0.11), and 3.48 (±0.10) ms in group I, and 1.20 (±0.12), 2.73 (±0.15), and 3.58 (±0.22) ms in group II, respectively. The mean inter-peak latencies for the I-III, III-V and I-V intervals were 1.50 (±0.15), 0.84 (±0.15), and 2.34 (±0.11) ms in group I, and 1.53 (±0.16), 0.85 (±0.15), and 2.38 (±0.19) ms in group II, respectively. Latencies of waves I and III were significant different between group I and II. For the I-III, III-V and I-V intervals, no significant differences were observed between the 2 groups. As far as we know, this is the first normative study of BAEP obtained from Boxer dogs.

Mä meen niille sanoon, et älkää puhuko höpöjä! Verbit ja lauserakenteet lapsen kielenkehityksen kuvaajina iässä 1;8–3;8

Tämän tutkimuksen aiheena on yhden lapsen kielenkehitys kahden vuoden tarkastelujakson aikana. Tutkimus on aloitettu lapsen ollessa vuoden ja kahdeksan kuukauden (1;8) ikäinen. Kielenkehitystä seurataan ikään kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta (3;8). Tutkimusaineisto jakautuu neljään eri tarkastelujaksoon (ikä 1;8–2;0, 2;6–2;7, 3;0–3;1 ja 3;7–3;8). Olen seurannut informanttini kielenkehitystä syntymästä alkaen ja havainnut, että lapsen kielessä voi tapahtua jo hyvin lyhyessäkin ajassa huomattavaa edistymistä. Toisaalta jotkin lapsenkielelle tyypilliset piirteet, kuten ongelmat astevaihtelussa (näkit ’näit’), voivat säilyä vielä pitkäänkin lapsen puheessa. Aineisto koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja lapsen puheesta tehdyistä nauhoituksista, jotka on litteroitu. Työn tavoitteena on selvittää, miten lapsen verbit ja lauserakenteet kehittyvät. Lisäksi tuon esiin jokaisena tarkasteltavana ikäkautena joitakin kyseiselle iälle tyypillisiä kielen piirteitä, kuten murteellisuutta ja uudissanoja. Aineistoa analysoidaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Tutkimus kuuluu lapsenkielen tutkimuksen alaan. Tutkimustulokset osoittavat, että informanttini kielenkehitys noudattelee suomalaislapselle tyypillisiä kehityspolkuja. Informanttini ensimmäisinä omaksumat verbinmuodot esimerkiksi ovat yksikön 2. persoonan imperatiivi (iskä päisty ’väisty’) ja yksikön 3. persoonan indikatiivin preesens (Aada tottaa ’ottaa’). Persoona-, modus- ja tempuskategoriat monipuolistuvat iän karttuessa. Esimerkiksi iässä 2;6 informantti käyttää jo kaikkia muita moduksia paitsi potentiaalia. Iässä 3;0 lapsi on omaksunut kaikki persoonamuodot. Ikään 3;8 mennessä lapsi käyttää myös kaikkia tempuksia. Infinitiivejäkin puheessa esiintyy jo varhain (nykätä ’tykätä’, nukkumassa). Toisaalta variaatio voi olla samanikäistenkin lasten välillä varsin suurta, vaikka kehitys olisi täysin ikäkaudelle ominaista. Siksi jokainen lapsenkielen tutkimus antaa arvokasta tietoa kielenkehityksestä, joka on hyvin yksilöllistä. Tutkimustulokset tuovat esiin monia lapsenkielelle tyypillisiä piirteitä, kuten analogiamuotojen (hakes ’haki’) ja lapsenkielisten sanojen (sylkky ’syli’) esiintymistä puheessa. Toisaalta lapsen puheessa esiintyy alusta asti aikuiskielelle ominaisesti esimerkiksi niin konkreettisia verbejä (mennä, tulla), mentaalisia verbejä (haluta, puhua) kuin sekundaariverbejäkin (voida, täytyä). Toisaalta verbin vaatimat pakolliset täydennykset voivat toisinaan erityisesti tutkittavan ajanjakson alussa olla vielä puutteellisia. Esimerkiksi subjekti saattaa puuttua sitä edellyttävästä lauseesta (peekää tota ’Aada pelkää tuota’). Toisaalta aikuistenkin puhekielelle ovat ominaisia muun muassa yksisanaiset ilmaukset ja verbittömät lauseet. Puhekieli ja alueellinen variaatio tulisikin aina huomioida myös tutkittaessa lapsenkieltä. Nopeasti lapsen lauseet kuitenkin monipuolistuvat ja lauseissa alkaa täydennysten lisäksi esiintyä runsaasti vapaita määritteitä. Lapsen yhdyslauseet ja konjunktioiden käyttö lisääntyvät erityisesti iästä 2;6 alkaen. Lapsen lauserakenteet monipuolistuvat sanaston ja erilaisten verbilekseemien ja verbinmuotojen lisääntyessä.

Composição florística de um trecho de floresta ripária na Mata Atlântica em Picinguaba, Ubatuba, SP

O presente trabalho trata do estudo florístico da vegetação arbórea que ocorre ao longo de um trecho das margens do rio da Fazenda, localizado no Parque Estadual da Serra do Mar, Núcleo de Picinguaba, no litoral norte do estado de São Paulo, município de Ubatuba (44°48' W e 23°22' S). Para a realização do levantamento, foram alocadas 40 parcelas de 10 m x 10 m, ao longo de um trecho do rio, sendo amostrados todos indivíduos com perímetro à altura do peito maior ou igual a 20 cm (DAP = 6,36 cm). Os 673 indivíduos amostrados distribuíram-se entre 120 espécies, 83 gêneros e 37 famílias. Myrtaceae foi a família de maior riqueza, com 28 espécies, seguida por Fabaceae (11), Rubiaceae e Lauraceae (8 cada uma). Euterpe edulis Mart. (Arecaceae), Chrysophyllum flexuosum Mart. (Sapotaceae), Coussarea nodosa Müll. Arg. (Rubiaceae) e Sloanea guianensis Benth. (Elaeocarpaceae) foram as populações com maior número de indivíduos. O índice de diversidade de Shannon encontrado foi H' = 4,07 nats/indivíduo, mostrando a grande diversidade da vegetação na área de estudo. As informações obtidas neste trabalho ressaltam a alta complexidade da Floresta Pluvial Tropical da Encosta Atlântica ao longo de sua extensão e fornecem dados para estudos comparativos com outros trechos de Mata Atlântica ou mesmo com outras formações florestais.

Toimittajakoulutus ja sukupuoli 1960-1980-lukujen Suomessa

Teema: Sukupuolihistoria.

Suden puolustus

Kirjallisuusarvostelu

Siiveniskuja ihmismielessä

Kirjallisuusarvostelu

Kertomuksentutkimuksen liikkuvat käsitteet

Kirjallisuusarvostelu

Reliability and validity of the interactive observation scale for psychiatric inpatients applied by nursing aides in daily ward practice

The main characteristic of the nursing Interactive Observation Scale for Psychiatric Inpatients (IOSPI) is the necessity of interaction between raters and patients during assessment. The aim of this study was to evaluate the reliability and validity of the scale in the "real" world of daily ward practice and to determine whether the IOSPI can increase the interaction time between raters and patients and influence the raters' opinion about mental illness. All inpatients of a general university hospital psychiatric ward were assessed daily over a period of two months by 9 nursing aides during the morning and afternoon shifts, with 273 pairs of daily observations. Once a week the patients were interviewed by a psychiatrist who filled in the Brief Psychiatric Rating Scale (BPRS). The IOSPI total score was found to show significant test-retest reliability (interclass correlation coefficient = 0.83) and significant correlation with the BPRS total score (r = 0.69), meeting the criteria of concurrent validity. The instrument can also discriminate between patients in need of further inpatient treatment from those about to be discharged (negative predictive value for discharge = 0.91). Using this scale, the interaction time between nursing aides and patients increased significantly (t = 2.93, P<0.05) and their opinion about the mental illness changed. The "social restrictiveness" factor of the opinion scale about mental illness showed a significant reduction (t = 4.27, P<0.01) and the "interpersonal etiology" factor tended to increase (t = 1.98, P = 0.08). The IOSPI was confirmed as a reliable and valid scale and as an efficient tool to stimulate the therapeutic attitudes of the nursing staff.

Sex hormone modulation of serotonin-induced coronary vasodilation in isolated heart

The present study was designed to evaluate the differences in the coronary vasodilator actions of serotonin (5-HT) in isolated heart obtained from naive or castrated male and female rats that were treated with either estrogen or testosterone. Hearts from 12 groups of rats were used: male and female naive animals, castrated, castrated and treated with 17ß-estradiol (0.5 µg kg-1 day-1) for 7 or 30 days, and castrated and treated with testosterone (0.5 mg kg-1 day-1) for 7 or 30 days. After treatment, the vascular reactivity of the coronary bed was evaluated. Baseline coronary perfusion pressure (CPP) was determined and dose-response curves to 5-HT were generated. Baseline CPP differed between male (70 ± 6 mmHg, N = 10) and female (115 ± 6 mmHg, N = 12) naive rats. Maximal 5-HT-induced coronary vasodilation was higher (P<0.05) in naive female than in naive male rats. In both sexes, 5-HT produced endothelium-dependent coronary vasodilation. After castration, there was no significant difference in baseline CPP between hearts obtained from male and female rats (75 ± 7 mmHg, N = 8, and 83 ± 5 mmHg, N = 8, respectively). Castration reduced the 5-HT-induced maximal vasodilation in female and male rats (P<0.05). Estrogen treatment of castrated female rats restored (P<0.05) the vascular reactivity. In castrated male rats, 30 days of estrogen treatment increased (P<0.05) the responsiveness to 5-HT. The endothelium-dependent coronary vasodilator actions of 5-HT are greater in female rats and are modulated by estrogen. A knowledge of the mechanism of action of estrogen on coronary arteries could aid in the development of new therapeutic strategies and potentially decrease the incidence of cardiovascular disease in both sexes.

Effect of a Brazilian regional basic diet on the prevalence of caries in rats

The aim of the present study was to determine the effect of a regional basic diet (RBD) on the prevalence of caries in the molar teeth of rats of both sexes aged 23 days. The animals were divided into six groups of 10 rats each receiving the following diets for 30 and 60 days after weaning: RBD, a cariogenic diet, and a commercial diet. The prevalence and penetration of caries in the molar teeth of the rats was then analyzed. The RBD produced caries in 37.5% of the teeth of animals fed 30 days, and in 83.4% of animals fed 60 days, while the cariogenic diet produced caries in 72.5% and 77.5% of the teeth of animals fed 30 and 60 days, respectively. Rats fed the RBD for 30 days had caries in the enamel in 38% of their teeth, 48% had superficial dentin caries, and 7.5% moderate dentin caries. The effect of the RBD did not differ significantly from that of the cariogenic diet in terms of the presence of caries in rats fed 60 days. The penetration depth of the caries produced by the RBD was the same as that produced by the cariogenic diet. Our results show that the RBD has the same cariogenic potential as the cariogenic diet. Since the RBD is the only option for the low-income population, there should be a study of how to compensate for the cariogenicity of this diet.