Guest editorial: End of life law, ethics, policy and practice

The International Conference on End of Life: Law, Ethics, Policy and Practice was held at Queensland University of Technology, Brisbane, Australia in August 2014. It was co-hosted by the Australian Centre for Health Law Research, the Dalhousie Health Law Institute (Canada) and the Tsinghua Health Law Research Center (China). The conference attracted almost 350 delegates from 26 countries and included representation from over a dozen different disciplines with an interest in end of life care.

Mutations in known monogenic high bone mass loci only explain a small proportion of high bone mass cases

High bone mass (HBM) can be an incidental clinical finding; however, monogenic HBM disorders (eg, LRP5 or SOST mutations) are rare. We aimed to determine to what extent HBM is explained by mutations in known HBM genes. A total of 258 unrelated HBM cases were identified from a review of 335,115 DXA scans from 13 UK centers. Cases were assessed clinically and underwent sequencing of known anabolic HBM loci: LRP5 (exons 2, 3, 4), LRP4 (exons 25, 26), SOST (exons 1, 2, and the van Buchem's disease [VBD] 52-kb intronic deletion 3'). Family members were assessed for HBM segregation with identified variants. Three-dimensional protein models were constructed for identified variants. Two novel missense LRP5 HBM mutations ([c.518C>T; p.Thr173Met], [c.796C>T; p.Arg266Cys]) were identified, plus three previously reported missense LRP5 mutations ([c.593A>G; p.Asn198Ser], [c.724G>A; p.Ala242Thr], [c.266A>G; p.Gln89Arg]), associated with HBM in 11 adults from seven families. Individuals with LRP5 HBM ( approximately prevalence 5/100,000) displayed a variable phenotype of skeletal dysplasia with increased trabecular BMD and cortical thickness on HRpQCT, and gynoid fat mass accumulation on DXA, compared with both non-LRP5 HBM and controls. One mostly asymptomatic woman carried a novel heterozygous nonsense SOST mutation (c.530C>A; p.Ser177X) predicted to prematurely truncate sclerostin. Protein modeling suggests the severity of the LRP5-HBM phenotype corresponds to the degree of protein disruption and the consequent effect on SOST-LRP5 binding. We predict p.Asn198Ser and p.Ala242Thr directly disrupt SOST binding; both correspond to severe HBM phenotypes (BMD Z-scores +3.1 to +12.2, inability to float). Less disruptive structural alterations predicted from p.Arg266Cys, p.Thr173Met, and p.Gln89Arg were associated with less severe phenotypes (Z-scores +2.4 to +6.2, ability to float). In conclusion, although mutations in known HBM loci may be asymptomatic, they only account for a very small proportion ( approximately 3%) of HBM individuals, suggesting the great majority are explained by either unknown monogenic causes or polygenic inheritance.

Zaburoni HIV case: The law can sometimes be an ass, but not in this case

Lana Nowakowski's opinion piece on the High Court decision in the Zaburoni HIV case attacks "Queensland's absurd necessity to prove intention on transmission" and argues that "changes to the law are long overdue". Both claims are wrong...

(Failed) voluntary euthanasia law reform in Australia: Two decades of trends, models and politics

Within Australia, there have been many attempts to pass voluntary euthanasia (VE) or physician-assisted suicide (PAS) legislation. From 16 June 1993 until the date of writing, 51 Bills have been introduced into Australian parliaments dealing with legalising VE or PAS. Despite these numerous attempts, the only successful Bill was the Rights of the Terminally Ill Act 1995 (NT), which was enacted in the Northern Territory, but a short time later overturned by the controversial Euthanasia Laws Act 1997 (Cth). Yet, in stark contrast to the significant political opposition, for decades Australian public opinion has overwhelmingly supported law reform legalising VE or PAS. While there is ongoing debate in Australia, both through public discourse and scholarly publications, about the merits and dangers of reform in this field, there has been remarkably little analysis of the numerous legislative attempts to reform the law, and the context in which those reform attempts occurred. The aim of this article is to better understand the reform landscape in Australia over the past two decades. The information provided in this article will better equip Australians, both politicians and the general public, to have a more nuanced understanding of the political context in which the euthanasia debate has been and is occurring. It will also facilitate a more informed debate in the future.

Julkisen tilan kontrollin ulottuvuuksia : tapaustutkimus Stop Töhryille -projektista.

Tämä tutkielma keskittyy julkisen kaupunkitilan kontrollin eri muotoihin. Ihmiset käyttävät kaupunkitilaa eri tavoin ja eri tarkoituksiin. Tilan sallitut ja kielletyt käyttömuodot ovat aina erilaisten toiveiden yhteensovittamista: yhteisen neuvottelun tulos. Tilaa myös kontrolloidaan vastaamaan erilaisia toiveita ja odotuksia. Tutkielmassa julkisen tilan kontrollin muodot on jaettu kolmeen: tilan fyysinen muokkaaminen, tilan valvonta ja asenteisiin vaikuttaminen esimerkiksi politiikkaohjelmilla. Tärkeimpänä kiinnostuksen kohteena on tilanne, jossa jokin toiminta kielletään kokonaisuudessaan. Tutkielmassa käytetään konkreettisena esimerkkinä yrityksestä kontrolloida tilaa Helsingin kaupungin Stop Töhryille -projektia: kyseessä on tapaustutkimus em. projektista. Projekti toteutettiin vuosina 1998–2008 Helsingin kaupungin rakennusviraston sekä yleisten töiden lautakunnan alaisuudessa. Projektin tavoitteena oli vähentää ja poistaa kaupunkitilassa näkyviä graffiteja. Keinoina tähän oli tekninen siivous, valvonta ja viestintä. Graffitit voidaan nähdä yhtenä keinona vallata tilaa itselle. Tutkimuksen ongelmanasettelun taustalla on pohdinta siitä, kohdistuuko julkisen tilan kontrolli jonkin tietyn toiminnon ei-toivottavuuteen vai kohdistuuko kontrolli tiettyjen toimijoiden ei-toivottavuuteen. Tavoitteena on selvittää, minkälainen tilan kontrolliin tähtäävä ohjelma Stop Töhryille -projekti oli. Tutkimuskysymykset liittyvät siihen, miksi projekti toteutettiin, mihin projektin toimenpiteet kohdistuivat ja miten nollatoleranssi määriteltiin projektissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu Jock Youngin määritelmälle nollatoleranssista, nollatoleranssin kritiikille sekä Henri Lefebvren, Don Mitchellin, Andrea Sharkeyn ja Rob Shieldsin kirjoituksiin oikeudesta tilaan. Aineistona käytetään yleisten töiden lautakunnan kokousten esityslista- ja pöytäkirjamateriaalia sekä haastatteluja projektissa mukana olleille tai projektiin vaikuttaneille tahoille (N=4). Analyysin menetelmänä sovelletaan diskurssianalyysiä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että projektissa hyödynnettiin laajasti erilaisia kontrollin keinoja. Projektin toimenpiteet keskittyivät alussa enemmän toimintoon (graffitien puhdistamiseen ja ehkäisyyn), mutta viimeisinä vuosina painopiste siirtyi enemmän toimijaan (graffitintekijään). Aineiston analyysissä yhtenä olennaisena toimijaryhmänä esille nousivat nuoret ja nuoriso, jotka mainittiin useaan otteeseen graffitintekijöinä. Tutkielmassa tätä ilmiötä pohditaan Mike Presdeen nuoruuden kriminalisointi -käsitteen sekä Zygmunt Baumanin ulossulkemisen paradigman kautta. Nollatoleranssiretoriikka on löydettävissä projektista kolmella tasolla: ideologisella, toiminnallisella sekä viestinnällisellä. Nollatoleranssia perusteltiin ideologisella tasolla rikottujen ikkunoiden teesillä: pieniä sosiaalisia häiriöitä poistamalla voidaan ehkäistä suuria rikoksia. Tämä perustelu vietiin toiminnalliselle tasolle, jossa häiriökäyttäytyjiä valvottiin ja heille vaadittiin kovia rangaistuksia. Viestinnällä pyrittiin madaltamaan kansalaisten sietokykyä graffiti-ilmiöön ja edesautettiin mahdollisimman laajan kansalais- ja asukasyhteistyön syntymistä. Lisäksi projektissa luotiin aktiivisesti tiedon ja kielen politiikkaa, joissa tuotetaan käsitystä siitä että graffitit lisäävät turvattomuutta ja konstruoidaan sellainen kieli, jossa graffitit nähdään ongelmana.

Julkisen tilan kontrollin ulottuvuuksia. Tapaustutkimus Stop Töhryille -projektista.

Tämä tutkielma keskittyy julkisen kaupunkitilan kontrollin eri muotoihin. Ihmiset käyttävät kaupunkitilaa eri tavoin ja eri tarkoituksiin. Tilan sallitut ja kielletyt käyttömuodot ovat aina erilaisten toiveiden yhteensovittamista: yhteisen neuvottelun tulos. Tilaa myös kontrolloidaan vastaamaan erilaisia toiveita ja odotuksia. Tutkielmassa julkisen tilan kontrollin muodot on jaettu kolmeen: tilan fyysinen muokkaaminen, tilan valvonta ja asenteisiin vaikuttaminen esimerkiksi politiikkaohjelmilla. Tärkeimpänä kiinnostuksen kohteena on tilanne, jossa jokin toiminta kielletään kokonaisuudessaan. Tutkielmassa käytetään konkreettisena esimerkkinä yrityksestä kontrolloida tilaa Helsingin kaupungin Stop Töhryille -projektia: kyseessä on tapaustutkimus em. projektista. Projekti toteutettiin vuosina 1998–2008 Helsingin kaupungin rakennusviraston sekä yleisten töiden lautakunnan alaisuudessa. Projektin tavoitteena oli vähentää ja poistaa kaupunkitilassa näkyviä graffiteja. Keinoina tähän oli tekninen siivous, valvonta ja viestintä. Graffitit voidaan nähdä yhtenä keinona vallata tilaa itselle. Tutkimuksen ongelmanasettelun taustalla on pohdinta siitä, kohdistuuko julkisen tilan kontrolli jonkin tietyn toiminnon ei-toivottavuuteen vai kohdistuuko kontrolli tiettyjen toimijoiden ei-toivottavuuteen. Tavoitteena on selvittää, minkälainen tilan kontrolliin tähtäävä ohjelma Stop Töhryille -projekti oli. Tutkimuskysymykset liittyvät siihen, miksi projekti toteutettiin, mihin projektin toimenpiteet kohdistuivat ja miten nollatoleranssi määriteltiin projektissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu Jock Youngin määritelmälle nollatoleranssista, nollatoleranssin kritiikille sekä Henri Lefebvren, Don Mitchellin, Andrea Sharkeyn ja Rob Shieldsin kirjoituksiin oikeudesta tilaan. Aineistona käytetään yleisten töiden lautakunnan kokousten esityslista- ja pöytäkirjamateriaalia sekä haastatteluja projektissa mukana olleille tai projektiin vaikuttaneille tahoille (N=4). Analyysin menetelmänä sovelletaan diskurssianalyysiä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että projektissa hyödynnettiin laajasti erilaisia kontrollin keinoja. Projektin toimenpiteet keskittyivät alussa enemmän toimintoon (graffitien puhdistamiseen ja ehkäisyyn), mutta viimeisinä vuosina painopiste siirtyi enemmän toimijaan (graffitintekijään). Aineiston analyysissä yhtenä olennaisena toimijaryhmänä esille nousivat nuoret ja nuoriso, jotka mainittiin useaan otteeseen graffitintekijöinä. Tutkielmassa tätä ilmiötä pohditaan Mike Presdeen nuoruuden kriminalisointi -käsitteen sekä Zygmunt Baumanin ulossulkemisen paradigman kautta. Nollatoleranssiretoriikka on löydettävissä projektista kolmella tasolla: ideologisella, toiminnallisella sekä viestinnällisellä. Nollatoleranssia perusteltiin ideologisella tasolla rikottujen ikkunoiden teesillä: pieniä sosiaalisia häiriöitä poistamalla voidaan ehkäistä suuria rikoksia. Tämä perustelu vietiin toiminnalliselle tasolle, jossa häiriökäyttäytyjiä valvottiin ja heille vaadittiin kovia rangaistuksia. Viestinnällä pyrittiin madaltamaan kansalaisten sietokykyä graffiti-ilmiöön ja edesautettiin mahdollisimman laajan kansalais- ja asukasyhteistyön syntymistä. Lisäksi projektissa luotiin aktiivisesti tiedon ja kielen politiikkaa, joissa tuotetaan käsitystä siitä että graffitit lisäävät turvattomuutta ja konstruoidaan sellainen kieli, jossa graffitit nähdään ongelmana.

Grain Floatation During Equiaxed Solidification of an Al-Cu Alloy in a Side-Cooled Cavity: Part II-Numerical Studies

In this article, a single-phase, one-domain macroscopic model is developed for studying binary alloy solidification with moving equiaxed solid phase, along with the associated transport phenomena. In this model, issues such as thermosolutal convection, motion of solid phase relative to liquid and viscosity variations of the solid-liquid mixture with solid fraction in the mobile zone are taken into account. Using the model, the associated transport phenomena during solidification of Al-Cu alloys in a rectangular cavity are predicted. The results for temperature variation, segregation patterns, and eutectic fraction distribution are compared with data from in-house experiments. The model predictions compare well with the experimental results. To highlight the influence of solid phase movement on convection and final macrosegregation, the results of the current model are also compared with those obtained from the conventional solidification model with stationary solid phase. By including the independent movement of the solid phase into the fluid transport model, better predictions of macrosegregation, microstructure, and even shrinkage locations were obtained. Mechanical property prediction models based on microstructure will benefit from the improved accuracy of this model.

Grain Floatation During Equiaxed Solidification of an Al-Cu Alloy in a Side-Cooled Cavity: Part I-Experimental Studies

Experimental studies were performed to investigate the role and influence of grain movement on macrosegregation and microstructure evolution during equiaxed solidification. Casting experiments were performed with a grain-refined Al-Cu alloy in a rectangular sand mold. For the aluminum alloy studied, the equiaxed grains are lighter than the bulk melt and thus float up. Experiments were designed to investigate floatation phenomena of equiaxed grains in the presence of thermosolutal convection. Cooling curves were recorded at key locations in both the casting and the chill. Quantitative image analysis and spatial chemical analysis were performed on the solidified casting to observe the chemical and microstructural inhomogeneity created by the melt convection and solid floatation. Several notable features that can be attributed to grain movement were observed in temperature histories, macrosegregation patterns, and microstructures. In our experiments, the floatation of grains influences the thermal conditions and the overall flow direction in the casting cavity. In some cases, the induced flow resulting from the grain movement caused a flow reversal. This in turn influences the solidification direction, microstructure evolution, and the overall macrosegregation behavior.

Tutorial: implementing a pedestrian tracker using inertial sensors

Shoe-mounted inertial sensors offer a convenient way to track pedestrians in situations where other localization systems fail. This tutorial outlines a simple yet effective approach for implementing a reasonably accurate tracker. This Web extra presents the Matlab implementation and a few sample recordings for implementing the pedestrian inertial tracking system using an error-state Kalman filter for zero-velocity updates (ZUPTs) and orientation estimation.

Climatic variability in Central Indian Himalaya during the last similar to 1800 years: Evidence from a high resolution speleothem record

Stable isotopes from a U/Th dated aragonite stalagmite from the Central Kumaun Himalaya provide evidence of variation in climatic conditions in the last similar to 1800 years. The delta O-18 and delta C-13 values vary from -4.3 parts per thousand to -7.6 parts per thousand and -3.4 parts per thousand to -9.1 parts per thousand respectively, although the stalagmite was not grown in isotopic equilibrium with cave drip water, a clear palaeoclimatic signal in stalagmite delta O-18 values is evident based on the regional climate data. The stalagmite showed a rapid growth rate during 830-910 AD, most likely the lower part of Medieval Warm Period (MWP), and 1600-1640 AD, the middle part of Little Ice Age (LIA). Two distinct phases of reduced precipitation are marked by a 2 parts per thousand shift in 8180 values towards the end of MWP (similar to 1080-1160 AD) and after its termination from similar to 1210 to 1440 AD. The LIA (similar to 1440-1880 AD) is represented by sub-tropical climate similar to modern conditions, whereas the post-LIA was comparatively drier. The Inter Tropical Convergence Zone (ITCZ) was located over the cave location during wetter/warmer conditions. When it shifted southward, precipitation over the study area decreased. A prominent drop in delta O-18 and delta C-13 values during the post-LIA period may also have been additionally influenced by anthropogenic activity in the area. (C) 2013 Elsevier Ltd and INQUA. All rights reserved.