Äidin raskaudenaikaisen masennusoireilun ja vanhemmuuteen liittyvän stressin yhteys imetyksen kestoon

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia äidin raskaudenaikaisten ja synnytyksenjälkeisten masennusoireiden vaikutuksia imetyksen kestoon ja vanhemman kokemukseen ruokailutilanteista lapsen ollessa yhden vuoden ikäinen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten äidin synnytyksenjälkeinen vanhemmuuteen liittyvä stressi vaikuttaa imetyksen kestoon ja kokemuksiin ruokailutilanteista vauvan kanssa. Tämä syventävien opintojen tutkielma on tehty FinnBrainin syntymäkohortin pilottiaineistosta, johon osallistui 203 äitiä ja lasta. Tutkimukseen rekrytoitiin vapaaehtoisia raskaana olevia naisia kumppaneineen Turusta, lähikunnista ja Ahvenanmaalta 12. raskausviikon ultraäänitutkimuksen yhteydessä. Tutkimusaineisto on kerätty kyselykaavakkeilla raskausviikoilla 18–22, 32–34, sekä lapsen ollessa kolmen ja kuuden kuukauden ikäinen. Tutkimusjoukon muodostivat henkilöt, jotka palauttivat kyselyn vähintään kerran raskauden aikana ja kuuden kuukauden kohdalla synnytyksestä. Masennusoireilua mitattiin Edinburgh Postnatal Depression Scale –kyselyllä ja synnytyksenjälkeistä vanhemmuuteen liittyvää stressiä lyhyellä versiolla The Swedish Parenthood Stress Questionnairesta. Sekoittavina tekijöinä tutkittiin äidin ikää, koulutusta, tupakointia ja synnytysten määrää. Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä raskaudenaikaisen ja synnytyksenjälkeisen masennuksen ja imetyksen keston tai vanhempien vauvan kanssa hankaliksi kokemien ruokailutilanteiden väliltä. Myöskään synnytyksenjälkeinen vanhemmuuteen liittyvä stressi ei ollut yhteydessä imetyksen kestoon tai hankaliin ruokailutilanteisiin lapsen kanssa. Aineistomme on pieni ja merkittäviä masennusoireita oli vain muutamalla äidillä. Raskaudenaikainen ja synnytyksenjälkeinen masennusoireilu oli lähes tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä imetyksen kestoon, mutta tutkimuksen voima ei ollut riittävä. Masennusoireilun yhteys vanhemman kokemiin hankaliin ruokailutilanteisiin lapsen kanssa oli lähellä tilastollisesti merkitsevää. Pilottiaineiston tulokset viittaavat siihen, että tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä saattaa löytyä, kun tutkittavien määrä kasvaa. Masennusoireista ja vanhemmuuteen liittyvästä stressistä kärsivät äidit on tärkeää löytää, jotta oireiluun voidaan puuttua ajoissa ja tukea imetyksen jatkamista.

Palveluprosessien kehittäminen asiakaslähtöisestä näkökulmasta

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan palveluprosessien kehittämistä asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Asiakas on osa palveluprosessia ja siksi onkin tärkeä osallistaa asiakasta prosessien kehittämiseen ja innovointiin. Teoriaosassa esitellään keskeisimmät palveluprosessien kehitykseen vaikuttavat elementit ja pureudutaan käyttäjien sekä asiakkaiden rooliin ja motivaatioon kehittämishankkeissa. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin toimintatutkimusta. Tutkimustulosten voidaan todeta tukevan teoreettista viitekehystä. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että käyttäjillä ja asiakkailla on paljon ns. hiljaista tietoa, jonka esiin saaminen vaatii interventiota, puuttumista. Henkilökohtainen keskustelu on hyvä keino saada selville asiakkaiden mielipiteitä ja odotuksia palvelua kohtaan. Tutkimukseen osallistuneiden asiakkaiden palautteen perusteella myöskin voidaan todeta, että asiakkaiden motivaatio osallistua kehittämiseen vastaa teoriaosuudessa esitettyjä perusteluja.

Dynamic capabilities as enablers of value co-creation between an MBA school and its students

This study presents an understanding of how a U.S. based, international MBA school has been able to achieve competitive advantage within a relatively short period of time. A framework is built to comprehend how the dynamic capability and value co-creation theories are connected and to understand how the dynamic capabilities have enabled value co-creation to happen between the school and its students, leading to such competitive advantage for the school. The data collection method followed a qualitative single-case study with a process perspective. Seven semi-structured interviews were made in September and October of 2015; one current employee of the MBA school was interviewed, with the other six being graduates and/or former employees of the MBA school. In addition, the researcher has worked as a recruiter at the MBA school, enabling to build bridges and a coherent whole of the empirical findings. Data analysis was conducted by first identifying themes from interviews, after which a narrative was written and a causal network model was built. Thus, a combination of thematic analysis, narrative and grounded theory were used as data analysis methods. This study finds that value co-creation is enabled by the dynamic capabilities of the MBA school; also capabilities would not be dynamic if value co-creation did not take place. Thus, this study presents that even though the two theories represent different level analyses, they are intertwined and together they can help to explain competitive advantage. The MBA case school’s dynamic capabilities are identified to be the sales & marketing capabilities and international market creation capabilities, thus the study finds that the MBA school does not only co-create value with existing students (customers) in the school setting, but instead, most of the value co-creation happens between the school and the student cohorts (network) already in the recruiting phase. Therefore, as a theoretical implication, the network should be considered as part of the context. The main value created seem to lie in the MBA case school’s international setting & networks. MBA schools around the world can learn from this study; schools should try to find their own niche and specialize, based on their own values and capabilities. With a differentiating focus and a unique and practical content, the schools can and should be well-marketed and proactively sold in order to receive more student applications and enhance competitive advantage. Even though an MBA school can effectively be treated as a business, as the study shows, the main emphasis should still be on providing quality education. Good content with efficient marketing can be the winning combination for an MBA school.

Kuka teki modernin?

Kirjallisuusarvostelu

Ihanteista irrallaan mutta silti osa yhteisöä

Kirjallisuusarvostelu

Hauraita työmarkkina-asemia ja marginaalisia mahdollisuuksia

Kirjallisuusarvostelu