Conspectus scientiae pastoralis, in usum Seminarii theologici

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, G-H8.

Primordia juris comitiorum priscis Sveciae incolis proprii

Errata.

De tonis combinationis

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, E4 F2.

Conspectus scientiae pastoralis, in usum Seminarii theologici

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, E-F8, Painovuosi nimekkeestä.

De celeritate soni in aëre atmosphaerico propagati

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A4 B3.

Primordia juris comitiorum priscis Sveciae incolis proprii

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A-B4 C1.

De pondere corporum specifico ad normalem gradum caloris reducendo

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A-B4 C1.

Conspectus scientiae pastoralis, in usum Seminarii theologici

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, N-O8 P2.

Arkkiveisututkimusta musiikkitieteellisestä näkökulmasta

Kirjallisuusarvostelu

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiollisen historian opus magnum

Kirjallisuusarvostelu

Monestiko maakunta syntyy?

Kirjallisuusarvostelu

Química na poesia e poesia na química

Goethe's novel 'Elective Affinities', published in 1809, uses Bergmann's concept of 'Elective Attractions', from 1775, as a metaphor for social relations. Its analysis demonstrates the possibility of describing chemical theories, characterised by an anthropomorphic language, using poetic means. Due to the inherently poetic nature of chemical language, Nobel Laureate Roald Hoffmann (2002) suggests relaxing strictures against expressing emotions and personal motives in scientific publications, thus enabling the use ofing poetry to understand and communicate science. Based on the analysis of Goethe's novel and Hoffmann's essay, this article discusses the possibility of using poetic means to help understand chemistry and communicate its research results.

Jäähyväiset, joita ei koskaan kunnolla sanottukaan

Kirjallisuusarvostelu

Diagnoosi vai sairauskertomus?

Kirjallisuusarvostelu

Revizor : komedija v pjati dejstvijah / sotš. N. Gogolja

Pultavan kuvernementista, Ukrainan alueelta kotoisin oleva Nikolai Gogol (1809-1852) kävi kahdeksan vuotta Nizhynin taidekoulua. Sinä aikana hän alkoi myös kirjallisen työnsä. Vuonna 1828 hän muutti Pietariin ja tutustui Venäjän kirjalliseen aristokratiaan, mm. Alexander Pushkiniin. Vuonna 1831 ilmestyi ensimmäinen nide Ukrainaan liittyvistä kertomuksista, Vetshera na hutore bliz Dikanki. Gogol oli syvästi kiinnostunut Ukrainan historiasta ja pyrki Kiovan yliopiston historian osaston virkaan. Silloinen Venäjän opetusministeri Sergei Uvarov ja Pushkin tukivat häntä, mutta Kiovan byrokraatit pitivät Gogolia epäpätevänä. Kiovan sijaan Gogol sai vuonna 1834 viran Pietarin yliopiston keskiajan historian professorina, jossa virassa hän todella olikin epäpätevä. Gogol erosi virasta jo seuraavana vuonna. Gogol alkoi uskoa omiin kirjallisiin kykyihinsä, kun hänen komediansa Revizor esitettiin huhtikuussa 1836. Teos on rankkaa satiiria Venäjän provinssien byrokraateista, ja se saatiin esittää vain Nikolai I:n väliintulon kautta. Näytelmä esitti koko Venäjän yhteiskunnan kaikkine ongelmineen, ja oli selvää, että se aiheutti kiistoja. Näitä Gogol pakeni ulkomaille, ja Roomassa syntyivät ensimmäiset osat teoksista Kuolleet sielut sekä Päällysnuttu.