Ford-vaihtojärjestelmä säästää teille rahaa noin 50 %

kuv., 22 x 14 cm

Kestomagneettitahtigeneraattorin kannattavuustarkastelu vesivoimalaitoksen saneerauksen yhteydessä

Työssä vertaillaan kestomagneettitahtigeneraattorin kannattavuutta suhteessa perinteiseen erillismagnetoituun tahtigeneraattoriin. Sähkön markkinahinnan nousu tulevaisuudessa, pakottaa etsimään uusia ratkaisuja jo olemassa olevien vesivoimalaitosten hyötysuhteen parantamiseksi. Hyötysuhteeseen vaikuttavat laitoksen mekaaniset ja sähköiset häviöt. Työn kohteena olevan vesivoimalaitoksen saneeraus on ajankohtainen lähivuosina, ja samalla avautuu mahdollisuus vaihtaa myös vanha erillismagnetoitu tahtigeneraattori uudempaan kestomagneeteilla toteutettuun. Työssä tarkastellaan kalliimman investoinnin kannattavuutta suhteessa kasvavaan energian tuotantoon. Tarkastelujaksolla lisääntyneen vuosituotannon osuuden rahallista arvoa verrataan investointihetken kustannuksiin. Työn edetessä havaittiin, että virtaamamäärän lisäyksellä on vahva rooli kannattavuutta laskettaessa. Pienillä virtaamilla ei saavuteta riittävää tuottoa ilman mekaanisen hyötysuhteen parantamista. Pelkästään generaattorityypin vaihto ei tällä hetkellä kannata, kun nykyisellä generaattorilla on käyttöaikaa jäljellä kymmeniä vuosia. Tilanne voi muuttua kannattavaksi esimerkiksi äkillisen generaattorivaurion myötä.

Sähköavusteisen polkupyörän energian talteenotto lineaarigeneraattorilla

Sähköavusteisten polkupyörien määrä on kasvussa. Kasvua hidastavana tekijänä voidaan pitää niiden keskimäärin yli 1000 euron hintaa, josta suurin osa johtuu akustosta. Tämän työn tarkoituksena on selvittää lineaarigeneraattorin hyödynnettävyyttä sähköavusteisissa polkupyörissä. Lisäksi työssä kuvataan vaiheittain prototyypin suunnittelu ja rakentaminen. Mikäli lineaarigeneraattori-avusteisella sähköpolkupyörällä saavutetaan huomattava pidennys toimintamatkaan, voidaan pyörät varustaa halvemmilla ja kapasiteetiltään pienemmillä akuilla. Lineaarigeneraattorin hankintaa kannustaisi se, että se maksaisi vähemmän kuin vaihto suurempikapasiteettiseen akustoon.

"Vain toimitusjohtaja voi ymmärtää toimitusjohtajaa" - käytäntöyhteisö uuden tiedon luomisessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten käytäntöyhteisö edistää tiedon jakamista ja uuden tiedon luomista. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus toimitusjohtajien keskinäisestä käytäntöyhteisöstä. Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla, lisäksi on hyödynnetty havainnointia ja kirjallista materiaalia. Aineisto on analysoitu abduktiivisesti sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksen tulosten mukaan käytäntöyhteisössä tietoprosessien edellytyksinä on sekä sosiaalisia ja vuorovaikutukseen liittyviä että tiedolliseen monimuotoisuuteen ja yhtenevään tietoperustaan liittyviä tekijöitä. Tulokset tuovat esiin mekanismeja tiedon jakamisen ja uuden tiedon luomisen edistämiseksi käytäntöyhteisöissä. Käytäntöyhteisöön osallistumista ohjaavat pääasiassa sisäiset motiivit, joista korostuivat vertaistuki, verkostoituminen ja informaation vaihto. Osa sisäisistä hyödyistä johtaa toisiin sisäisiin hyötyihin ja osa myös ulkoisiin hyötyihin.

Tulta tekemiseen – Mikä liike-elämän seminaarissa motivoi? Case: Nordic Business Forum 2012

Muuttuvassa työelämässä suoriutuminen vaatii yksilöltä jatkuvaa itsensä kehittämistä ja ammatillista pätevöitymistä. Erinäisten koulutusten ja seminaarien rooli niihin osallistuvien yksilöiden työmotivaation lisäämisessä ja energian uudelleensuuntaamisessa voi olla merkittävä. Aidolla tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilalla onkin keskeinen rooli niin yksilön itsensä kuin organisaatioiden menestyksessä. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on kysymys siitä, mikä liike-elämän seminaarin työmotivaatioon sidottu lisäarvo on. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä liike-elämän seminaarista kokonaisuutena ja siitä, mikä siellä mahdollisesti motivoi ja innostaa. Tutkimuksessa kuvataan liike-elämän seminaarin motivoivaa vaikutusta tarkastelemalla case-organisaation järjestämän seminaarin aikana koettuja työmotivaatiota lisääviä tekijöitä. Tämä tutkimus on toimeksianto Nordic Business Forum Oy:ltä. Päätutkimusongelma on asetettu kysymyksen muotoon seuraavasti: ”Mikä vuoden 2012 Nordic Business Forum -seminaarissa motivoi?” Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen case-tutkimus, jossa pyritään kuvailevaan tutkimusotteeseen. Tutkimuksessa keskitytään yksittäiseen tapaukseen ja sitä kuvataan laadullisen tutkimusaineiston pohjalta. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta, case-organisaation, vuoden 2012 seminaariosallistujan teemahaastattelusta. Aineistoa pyritään jäsentelemään teemoittelua käyttäen ja analysoimaan teoriasidonnaisesti. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan tapauksena olevan liike-elämän seminaarin tyypilliseksi osallistujaksi määritellä jatkuvasta itsensä- ja ammattitaitonsa kehittämisestä motivoituvaksi, kokeneeksi ja korkeasti koulutetuksi asiantuntijaksi. Liike-elämän seminaarin motivoiva vaikutus nähdään rakentuvan verkostoitumisen, uuden oppimisen ja kehittymisen, innostavan ja inspiroivan ilmapiirin sekä seminaaripuheenvuorojen kokonaisuuksista. Tapahtumana liike-elämän seminaari motivoi tarjotessaan osallistujille mahdollisuuden muodostaa uusia verkostoja, saavuttaa uutta tietoa ja päivittää osaamista oivaltavan oppimisen kautta. Aktiivinen ajatusten vaihto ja mahdollisuus yhteisölliseen innovointiin sekä uusien ajatus- ja käyttäytymismallien jäsentäminen omaan toimintaan luovat osallistujissa uutta innostusta omaa työssä suoriutumista kohtaan. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan lisäksi todeta seminaariosallistujan proaktiivisen luonteen ja vastuun olevan tärkein edellytys seminaarin aikana saadun, uuden innostuksen ja työmotivaation omaan toimintaan juurruttamisessa.

Käyttöpääoman hallinta kolmessa kaupanalan case-yrityksessä 2008-2012

Käyttöpääoman tehokkuuden tarve on ajanut yritykset suunnittelemaan hankintojaan entistä tarkemmin, sillä käyttöpääomaan suuruuteen vaikuttavat ratkaisut tehdään yrityksen osto- ja myyntitoiminnoissa. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan hankintatoimen merkitystä ja vaikutusta yrityksen käyttöpääomaan kolmen kaupanalan case-yrityksen avulla. Hankintatoimen hallintaa yrityksissä tarkastellaan käyttöpääoman sitoutumisella vaihto-omaisuuden varastoihin, osto- ja myyntisaamisiin sekä näiden kiertoaikoja. Tutkimus on toteutettu kirjallisuustutkimuksena hyödyntäen samalla valikoitujen pörssinoteerattujen case-yritysten tilinpäätöksiä ja vuosikertomuksia. Tutkimuksen empiirinen osa suoritetaan tilinpäätösanalyysinä, analysoiden valittujen caseyritysten tilinpäätöslukuja.

Prediction of market switching and delisting events from OMX First North Nordic multilateral stock exchange

This thesis studies the predictability of market switching and delisting events from OMX First North Nordic multilateral stock exchange by using financial statement information and market information from 2007 to 2012. This study was conducted by using a three stage process. In first stage relevant theoretical framework and initial variable pool were constructed. Then, explanatory analysis of the initial variable pool was done in order to further limit and identify relevant variables. The explanatory analysis was conducted by using self-organizing map methodology. In the third stage, the predictive modeling was carried out with random forests and support vector machine methodologies. It was found that the explanatory analysis was able to identify relevant variables. The results indicate that the market switching and delisting events can be predicted in some extent. The empirical results also support the usability of financial statement and market information in the prediction of market switching and delisting events.

Venäjän federaation kansalaisten ennakkokäsitykset suomalaisista rajaviranomaisista

Ennakkokäsitykset ovat osa ihmisten ryhmäkäyttäytymistä. Viranomaiset joutuvat työssään päivittäin kohtaamaan erilaisia ennakkokäsityksiä. Rajanylittäjien ennakkokäsitykset voivat johtaa esimerkiksi aiheettomaan tarkempaan rajatarkastukseen. Tutkielmalla on tarkoitus saada rajaviranomaisille tietoa siitä, miten ennakkokäsitykset syntyvät ja millaisia ennakko-käsityksiä venäläisillä rajanylittäjillä on Suomen rajaviranomaisista. Tutkielman tuomaa tie-toa voidaan käyttää rajaviranomaisten (Poliisi, Rajavartiolaitos ja Tulli) peruskoulutuksessa ja sillä saadaan lisäarvoa esimerkiksi profilointiin. Tutkielmassani pyrin vastaamaan kahteen erilaiseen ongelmaan. Ensiksi halusin pohtia mistä ennakkokäsitykset johtuvat ja toiseksi millaisia ennakkokäsityksiä venäläisillä on Suomeen saapuessaan suomalaisista rajaviranomaisista. Osaongelmana pohdin Venäjän median vaiku-tusta ennakkokäsitysten syntymiseen tai niiden vahvistamiseen. Pyrin myös selvittämään ovatko rajanylittäjien Venäjän federaation viranomaisiin kohdistuneet ennakkokäsitykset siir-tyneet mahdollisesti sellaisenaan Suomen rajaviranomaisiin. Tutkielman aineisto on kerätty sähköisellä lomakekyselyllä, joka on toteutettu yhdessä Sai-maan ammattikorkeakoulun kanssa. Lomakekysely lähetettiin 299 tutkinto- ja vaihto-opiskelijalle, joista 12,4 prosenttia eli 37 vastasi tähän kyselyyn. Ennakkokäsitys voi olla joko positiivinen tai negatiivinen, yleensä asenteisiin tai kokemuk-siin sidonnainen käsite. Venäläisillä rajanylittäjillä on paljon ennakkokäsityksiä suomalaisista rajaviranomaisista ja ne ovat enimmäkseen positiivisia. Negatiiviset ennakkokäsitykset liit-tyivät useasti viranomaisten toimintataktiikkaan. Venäjän media esittää rajanylittäjien mu-kaan Suomen viranomaiset lainkuuliaisina ja oikeudenmukaisina. Rajanylittäjien Venäjän fe-deraation viranomaisiin kohdistuneet ennakkokäsitykset voivat siirtyä sellaisinaan Suomen rajaviranomaisiin, varsinkin jos rajanylittäjällä ei ole rajanylityskokemuksia.

Kuorimarummun kantokehän ja lohkon valmistuksen ja vaihdon kriittiset menestystekijät

TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Sami Suvanto Kuorimarummun kantokehän ja lohkon valmistuksen ja vaihdon kriittiset menestystekijät. Diplomityö 2014 64 sivua, 16 kuvaa, 5 taulukkoa, 1 liite Tarkastajat: Professori Jukka Martikainen DI Jari Junninen Hakusanat: kuorimo, kuorimarumpu, kantokehä, vaippalohko, hitsaus Keywords: wood room, debarking drum, support ring, drum shell, welding Sellutehtaiden puunkäsittelylaitoksilla kuorimarumpu on yksi tärkeimmistä prosessilaitteista. Kuorimarummun kantokehän tai lohkon vaihto on tyypillisesti koko puunkäsittelyn elinkaaren merkittävin korjausinvestointi. Markkinoilla on muutamia laitevalmistajia, jotka kilpailevat omien, sekä kilpailijoiden kuorimarumpujen korjausurakoista. Tässä diplomityössä selvitetään kuorimarummun kantokehän ja lohkonvaihtourakoiden kriittiset menestystekijät. Selvitys tehdään arvioimalla tekninen konstruktio, vaihtomenetelmät, sekä toimintamalli vaihtoprojektin suorittamisessa. Case tutkimukseen valittiin yksi kilpailijalle hävitty vaippalohkon vaihtotarjous, yksi kilpailijalle hävitty kantokehän vaihtotarjous, sekä yksi kantokehätoimitus. Työn tuloksena vahvuudet ja heikkoudet kuorimarummun kunnossapidossa tulivat esiin. Työn aikana löydettiin myös lukuisia kehitysideoita. Näitä ideoita viedään eteenpäin normaalina kehitystyönä.

Tiedustelu ja sen merkitys 2. divisioonan taistelussa Äyräpään-Vuosalmen alueella kesällä 1944

Äyräpään–Vuosalmen torjuntataistelu käytiin 20.6.–18.7.1944. Taistelu voidaan jakaa kah-teen vaiheeseen. Taisteluja käytiin Äyräpäässä Vuoksen etelärannalla sekä Vuosalmella Vuoksen pohjoisrannalla, jossa Neuvostoliiton joukkojen hyökkäys pysäytettiin. Suomalaisia taisteluihin osallistui kolmesta divisioonasta ja yhdestä prikaatista. Neuvostojoukoilla oli käytössään kolmen armeijakunnan voimat. Kokonaisuudessaan neuvostojoukkojen käytössä oli siis yhteensä yhdeksän divisioonaa sekä suuri joukko vahvennuksia. Suomalaisten III Armeijakunnan alainen 2. Divisioona osallistui Äyräpään–Vuosalmen torjuntataisteluun tais-teluiden alkamisesta 20. kesäkuuta aina taisteluiden laantumiseen saakka heinäkuun 18. päi-vänä. Tutkimuksessa selvitetään jatkosodan aikana käytössä olleet tiedustelumenetelmät, Äyrä-pään–Vuosalmen torjuntataistelussa toteutettu 2. Divisioonaa koskeva tiedustelutoiminta sekä näiden tietojen käyttö taisteluiden aikana. Tutkimustehtävän vastausten sekä niiden toi-siinsa vertailun ja analysoinnin avulla arvioidaan tiedustelun merkitystä 2. Divisioonan tais-telulle Äyräpään–Vuosalmen torjuntataistelussa. Tutkimuksen päämenetelmänä on kvalitatiivinen analyysi. Pääaineistona tutkimuksessa ovat Kansallisarkiston arkistolähteet, jatkosotaan liittyvä tutkimuskirjallisuus sekä jatkosodan aikana voimassa olleet ohjesäännöt ja oppaat. Arkistolähteistä hyödyllisimpiä ovat 2. Divisi-oonan ja III Armeijakunnan esikuntien tiedustelupäiväkirjat, muut tiedustelua koskevat asia-kirjat sekä 2. Divisioonan ja sen alaisten joukkojen sotapäiväkirjat. Tutkimuskirjallisuusläh-teistä hyödyllisimpiä ovat tiedusteluun, viholliseen sekä 2. Divisioonaan liittyvät teokset. Jatkosodan aikana tiedustelussa käytettyjä päälajeja olivat maatähystys, liikkuva maatiedus-telu eli partiotiedustelu, ilmatiedustelu, vankien, yliloikkareiden ja paikallisten asukkaiden kuulustelu, viholliselta, vangeilta, yliloikkareilta, kaatuneilta, esikunnista ja muualta talteen otettujen asiakirjojen tutkiminen, kuuntelu ja suuntiminen, valon- ja äänenmittaus sekä salai-nen tiedustelu. Tiedustelumenetelmistä 2. Divisioonan kannalta merkityksellisimmiksi mene-telmiksi muodostuivat maatähystys, sotavankien kuulustelu sekä ilmatiedustelu. Muut toteu-tetut tiedustelumenetelmät tukivat ja antoivat oman lisänsä kokonaistiedustelulle. Oman merkittävän osansa tiedustelutoiminnassa muodosti tietojen vaihto. Parhaimpaan lopputulok-seen päästiin keinojen ja tietojen yhdistelemisellä, ja sitä kautta kattavalla tiedustelulla ja analysoinnilla. Selkeät puutteet 2. Divisioonan kokonaistiedusteluverkossa ovat löydettävissä vastustajan etulinjan taakse ulottuvasta tiedustelusta ja tiedustelutietojen käytöstä. Kokonais-tiedustelulla kyettiin luomaan riittävän selkeä kuva taistelualueella olevasta vihollisesta. Ny-kypäivän näkökulmasta katsottuna tiedustelulla ei kuitenkaan kyetty luomaan riittävää ana-lyysia ja arviota tiedustelutiedoista, jotta päätöksenteon tukena olisi ollut joka tilanteessa riittäviä ennakoivia arvioita vihollisen tulevasta toiminnasta.

Potential for synthetic gas in Finnish industry

Finland, other Nordic countries and European Union aim to decarbonize their energy production by 2050. Decarbonization requires large scale implementation of non-emission energy sources, i.e. renewable energy and nuclear power. Stochastic renewable energy sources present a challenge to balance the supply and demand for energy. Energy storages, non-emissions fuels in mobility and industrial processes are required whenever electrification is not possible. Neo-Carbon project studies the decarbonizing the energy production and the role of synthetic gas in it. This thesis studies the industrial processes in steel production, oil refining, cement manufacturing and glass manufacturing, where natural gas is already used or fuel switch to SNG is possible. The technical potential for fuel switching is assessed, and economic potential is necessary after this. All studied processes have potential for fuel switching, but total decarbonization of steel production, oil refining requires implementation of other zero-emission technologies.

Sinkityslinjan pesuosan optimointi

Työn tavoitteena oli sinkityslinjan pesuosan toiminnan optimointi. Teoriakatsauksen ja haastattelututkimusten avulla työssä selvitettiin, mitkä tekijät pesuosalla tai teräsnauhan pesua edeltävissä prosessivaiheissa vaikuttavat pesutehoon alentavasti. Pesuosan ajoparametrien muutoskokeiden avulla määritettiin kunkin pesuparametrin suhteellinen vaikutus pesutulokseen sekä pesuosan optimaaliset ajoparametrit. Vaikutuksia arvioitiin pinnanpuhtauden ja pesuvesien laboratorioanalyysien sekä prosessidatan avulla. Jätevesianalyysien ja prosessidatan avulla arvioitiin lisäksi pesuosan muutosten vaikutusta pesusta syntyviä jätevesiä käsittelevän jätevesilaitoksen toimintaan. Laitetestauksen avulla työssä kartoitettiin, mikä menetelmä pinnanpuhtauden määrittämiseen soveltuu pesuosalle parhaiten. Kustannusarvioinnilla selvitettiin, millä toimin pesuosan toimintavarmuutta on edullisinta ylläpitää. Työn tulosten pohjalta lämpötilalla todettiin olevan pesutuloksen kannalta merkittävin vaikutus. Sen sijaan kemikaaliannostelun merkitys oli vähäinen. Vesien säännöllisen uudistamisen todettiin olevan olennainen pesuvesien ylläpitokeino nykyisessä pesutilanteessa. Se todettiin lisäksi ennakoivana toimenpiteenä kannattavammaksi kuin pesuosan täystyhjäykset ongelmatilanteissa. Teippitestein määritettävälle pinnanpuhtaudelle katsottiin sopivaksi vaihteluväliksi 40–75 %. Työssä todettiin, että pesua edeltävän kylmävalssin valssiöljyn vaihto sekä valssilla tuotetun teräsnauhan pinnanpuhtaus vaikuttavat merkittävästi pesuosan toimintakykyyn ja pesuosan pyörittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Toimenpiteet pesuosalla vaikuttavat lisäksi jätevesilaitoksen käsittelyvaatimuksiin, joskin myös tasaavat sen toimintaa. Työssä ehdotettiin ratkaisukeinoja pesuosan toimintavarmuuden varmistamiseksi jatkossa, sekä tarjottiin työkaluja, joiden avulla tulevissa investointipäätöksissä voidaan ottaa huomioon myös pesuosan toiminnan edellytykset.