Palvelukeskeinen verkonhallinta

Tietoliikennepalveluita tarjoavien operaattorien haasteena on hallita tietoverkkoja palvelukeskeisesti. Muutos- ja huoltotöiden vaikutuksia asiakkaiden palveluihin on vaikea arvioida isoissa ja monimutkaisissa verkkokokonaisuuksissa. Asiakkaiden palveluiden toiminta riippuu monista eri valmistajien verkkolaitteista ja siirtoyhteyksistä. Palveluiden toimivuutta tai toimimattomuutta on vaikea varmuudella todeta. Palveluntarjoajat haluavat hallita asiakkaiden palveluita paremmin. Tämä insinöörityö tehtiin Elisa Oyj:n toimeksiannosta. Työssä tarkastellaan palvelukeskeistä verkonhallintaa Elisassa. Tavoite liittyy kehitystehtävään, joka on luottamuksellinen, eikä siksi sisälly tähän julkiseen työhön. Työn teoriaosuus tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Teoriaosuudessa tarkastellaan palvelukeskeisen verkonhallinnan perusajatusta, sen keskeisimpiä toimintoja, haasteita ja etuja. Työn loppuosassa käsitellään työn tavoitteisiin liittyvää kehitystehtävää, joka ei sisälly tähän julkiseen insinöörityöhön. Työ osoittaa että, palvelukeskeisen verkonhallinnan suurimmat haasteet ovat raskas suunnittelutyö, kalliit laitehankinnat ja muutosvastaisuus. Palvelukeskeinen verkonhallinta kuitenkin parantaa vaikutuksen arviointia, tiedottamista, muutoksenhallintaa sekä ennakoivaa analyysiä ja selkeyttää tukiryhmien vastuita. Nämä edut yhdessä antavat palveluntarjoajalle monia mahdollisuuksia ottaa asiakkaiden palvelut paremmin huomioon. Palvelukeskeinen verkonhallinta tarvitsee toimiakseen konfiguraatiotietokannan. Konfiguraatiotietokannan suunnittelu ei ole helppo tehtävä. Kaikkien ryhmien, jotka aikovat käyttää konfiguraatiotietokantaa, pitäisi osallistua sen suunnitteluun. Suunnittelun onnistuminen takaa sen, että odotetut edut voidaan saavuttaa. Koska kaikkien yritysten tietojärjestelmät ovat erilaiset, pitää konfiguraatiotietokannan yhdistäminen näihin järjestelmiin suunnitella aina erikseen.

Tuotekehityksen asiantuntijapalvelun tuotteistaminen ja käyttöönotto

Tutkimuksen tavoitteena on löytää keinoja eri organisaatioissa olevan asiantuntijatiedon kokoamiseksi tuotteistetun prosessin kautta yrityksissä tapahtuvan päätöksenteon tueksi. Kirjallisuustutkimuksessa tarkastellaan suomalaista innovaatiojärjestelmää, hiljaisen tiedon merkitystä pkt-yritysten tuotekehityksessä sekä ryhmässä tapahtuvan päätöksentekoprosessin merkityksellisyyttä. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan Etelä-Karjalassa toteutettua tuotekehityshanketta, siinä synnytettyä innovaatioryhmää ja sen yhteistyömuotoa (EKTK-konsepti). Tutkimuksen aikana luotiin toimintatapa, jolla nopeutetaan hajallaan olevan tiedon kokoamista yritysten käyttöön. Tutkimus osoittaa, että tällaisen innovaatioryhmän toiminta vaatii laajaa tuotekehitysprosessien ja liiketoimintojen kokonaisuuksien ymmärtämistä sekä selkeät yhteiset toimintamallit. Sen lisäksi tarvitaan ymmärrys hiljaisen tiedon olemassaolosta, merkityksestä ja keskustelujen kautta muuntamisesta siirrettävään muotoon.

Yhteisön langaton palvelualusta

Yhteisön langaton palvelualusta on konsepti langattomien yhteisöllisten verkkopalveluiden tarjoamiseen.Konsepti perustuu langattomaan WLAN-reititinlaitteeseen sekä Linux-käyttöjärjestelmäpohjaiseen laiteohjelmistoon, joiden avulla voidaan tarjota paikallisia, erilaisten pienten yhteisöjen käyttöön tarkoitettuja langattomia verkkopalveluita.Soveltuvia käyttökohteita voivat olla esimerkiksi asuntoyhteisöjen välinen tiedotuskanava tai perheen sisäinen viihdekeskus, jonka kautta voidaan tarjota yhteisön toimintaa helpottavia ja tavoitteita edistäviä palveluita. Yhteisön langattomat palvelut perustuvat vapaisiin ohjelmistoihin, jotka mahdollistavat monipuolisen palveluvalikoiman luomisen. Langattoman palvelualustan avulla pienten yhteisöjen tarvitsemat langattomat palvelut voidaan luoda helposti, edullisesti ja joustavasti, ilman kaupallisten palveluoperaattoreiden asettamia rajoituksia.

Composing Web Services

Web-palvelut muodostavat keskeisen osan semanttista web:iä. Ne mahdollistavat nykyaikaisen ja tehokkaan välineistön hajautettuun laskentaan ja luovat perustan palveluperustaisille arkkitehtuureille. Verkottunut automatisoitu liiketoiminta edellyttää jatkuvaa aktiivisuutta kaikilta osapuolilta. Lisäksi sitä tukevan järjestelmäntulee olla joustava ja sen tulee tukea monipuolista toiminnallisuutta. Nämä tavoitteet voidaan saavuttamaan yhdistämällä web-palveluita. Yhdistämisprosessi muodostuu joukosta tehtäviä kuten esim. palveluiden mallintaminen, palveluiden koostaminen, palveluiden suorittaminen ja tarkistaminen. Työssä on toteutettu yksinkertainen liiketoimintaprosessi. Toteutuksen osalta tarkasteltiin vaihtoehtoisia standardeja ja toteutustekniikoita. Myös suorituksen optimointiin liittyvät näkökulmat pyrittiin ottamaan huomioon.

Teknologiat ja toteutustavat palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin perustuvassa Internet-pohjaisessajärjestelmässä

Palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin perustuvia järjestelmiä voidaan kehittää käyttämällä useita vaihtoehtoisia teknologioita. Toteuttamiseen parhaiten soveltuvia teknologioita ovat erilaiset standardikokoelmat, jotka tukevat useiden toisistaan toteutustavaltaan poikkeavien järjestelmien yhdistämistä käyttämällä standardeihin perustuvia rajapintoja. Täten kyseiset kokoelmat tukevat laajojen, useista erillisistä osista koostuvien palvelujärjestelmien kehittämistä. Tässä työssä selvitetään mikä palvelukeskeinen arkkitehtuuri on sekä millaisia komponentteja ja teknologioita kyseiseen arkkitehtuuriin perustuvan palvelujärjestelmän toteuttamiseen tarvitaan. Tavoitteena on esitellä palvelukeskeinen arkkitehtuuri ja siihen liittyvät teknologiat sekä suunnitella korkealla tasolla kyseisiä teknologioita hyödyntävä integraatioalusta käyttäjien ja useiden palvelun tarjoajien yhdistämiseksi. Työn tuloksena syntyvän teknologiaselvitysraportin selvitysluonteen vuoksi työssä ei suunnitella tarkasti toteutettavaa järjestelmää vaan ainoastaanpohjustetaan järjestelmän suunnittelua sekä esitellään siihen liittyviä arkkitehtuuri- ja toteutusmahdollisuuksia. Internet-pohjainen palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin perustuva järjestelmä voi perustua suoriinverkon välisiin yhteyksiin tai vaihtoehtoisesti erityyppisiin välitason sovelluksiin. Välitason sovellukset mahdollistavat niiden tyypistä riippuen järjestelmän erilaisten lisäominaisuuksien toteuttamisen ja tukevat useita yleisimpiä palvelukeskeisiä teknologioita. Työn tuloksena syntyneen teknologiaselvityksen perusteella näistä teknologioista Web-palvelu -arkkitehtuuri ja siihen liittyvät menetelmät soveltuvat parhaiten suunniteltavan järjestelmän rakenneosiksi. Järjestelmän tarkemmat toteutustavat riippuvat myöhemmin määriteltävistä yksityiskohtaisista vaatimuksista sekä valittavasta välitason ohjelmiston toteutuksesta.